• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

OAJ:n sähköisissä jäsenpalveluissa on käyttökatko tiistaista 1.6. klo 16 tiistaiaamuun 15.6.  Lue lisää. Huom! Yhteydenottolomakkeet toimivat normaalisti!

Painava sana: Eniten väsyttää tunne, että mikään ei riitä

25.05.2021 - 14.49 Blogi
Kuvituskuva

Kaikki saavat nykykoulussa paljon kaikkea, mutta eivät ilmaiseksi. Hintana on liian usein opettajan väsyminen, jopa burn out. Erityisesti väsyttävät ristiriitaiselta tuntuvat odotukset, kirjoittaa luokanopettaja Heini Minkkinen.

Arvaa, mihin olen 20 vuotta kestäneellä opettajan urallani eniten väsynyt? Ristiriitaisiin odotuksiin. Siihen, kun kokee, ettei mikään riitä.

Välillä tuntuu, kuin oma persoona jakautuisi, kun yrittää tarjota oppilaille monipuolista alustaa kohdata oppimisen haasteet ja tukea niiden voittamisessa. Kun yrittää kannustaa mutta vaatia, pysyä jämäkkänä mutta lempeänä.

Opetussuunnitelma luo raamit, mutta lopulta on jokaisen opettajan omalla vastuulla päättää, mitä luokassa lopulta opettaa. Kukaan ei kurki olan yli, että mitä koululuokissa tapahtuu, vaan meillä luotetaan, että koulutetut ja pätevät kynttilät valaisevat lasten päät riittävissä määrin. 

Luottamus on tärkeää. Olemme maisterikoulutuksen saaneita opettamisen ammattilaisia. Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että monet pedantit pedagogit ovat burn outissa.

Moni menettää yöunensa miettien, miten mahdollisimman mallikkaasti ajaisi sisään tiedolliset oppimistavoitteet, mutta eihän siinä ole vielä kaikki vuonna 2021. Jos ennen vanhaan nutturapää sai yksinpuhella herrannuhteessa oleville oppilaille odottaen ulkolukua, nyt ollaan läsnä ja kohdataan oppilas kokonaisvaltaisesti.

Jos ennen vanhaan nutturapää sai yksinpuhella herrannuhteessa oleville oppilaille odottaen ulkolukua, nyt ollaan läsnä ja kohdataan oppilas kokonaisvaltaisesti.

Koulussa pitää nykyään olla toimintaa. Muuttuvat oppimisympäristöt ja motivoiva miljöö, mutta henkisesti rauha oppia.

Siis.

Samalla kun kolme hyppii x-hyppyä ja toistaa sanaluokkalorua, viisi punnertaa ja toistaa vitosen kertotaulua, kolme meditoi mindfulness-nurkassa, neljä digioppii ipadeillä patjoilla ja loput kuuntelevat maskissa puuskuttavaa opea, joka kohta viheltää pilliin vaihtomerkin ja johtaa välitanssin. Kaikki saavat paljon kaikkea, mitä haluavat, mutta eivät ilmaiseksi.

Hintana on se, että vastatessamme yksilölliseen tarpeeseen oppia ja näyttää osaamista, luomme painetta myös itsenäiseen ja omajohtoiseen vastuunottoon omasta tekemisestä.

Toimintakulttuurimme palvelee oppijan aktiivista otetta oppimisensa merkityksellisimpänä tuottajana, mutta samalla tuen tarpeessa olevat ajautuvat härdellin vapaudessa leijumaan saamatta mistään kiinni.

Tämän kaiken keskellä opettajan sisäinen tuska nähdä ja luoda todeksi oppijoiden erilaisuus väsyttää välillä. Paljon.

Opettajan sisäinen tuska nähdä ja luoda todeksi oppijoiden erilaisuus väsyttää välillä. Paljon.

Vaikka mielekäs toiminnallisuus ja halu saada oppilaat viihtymään koulussa ei ole ristiriidassa oppimisen kanssa, tuntuu välillä vaativalta saada lapsi ymmärtämään, ettei koulussa silti tarvitse aina olla vain hauskaa. Henkilökohtaisesti koen olevani myös aikuinen, jonka tehtävä on tuottaa pettymyksiäkin ja todeta, että luvassa on hiljainen ”tylsyyden kestämistä” harjoittava tunti.

Lisästressiä voi tuoda se, jos kotiväeltä saat 25 erilaista toivetta kohdata juuri heidän oma persoonallinen oppija.

Yritämmehän me, uskovatpa muut tai eivät. Mutta kun meiltä odotetaan joskus ymmärrystä ja selvännäkijän taitoja kohdata asioita, joista meille ei oikeastaan ole kerrottu mitään, siihen ei kokeneinkaan ope taivu. Moni ope haluaa olla syli avoinna, kuunnella, tulla vastaan ja joustaa, mutta se vaatii avoimuutta ja valmiutta kohtaamiseen myös kodilta.

Moni ope haluaa olla syli avoinna, kuunnella, tulla vastaan ja joustaa, mutta se vaatii avoimuutta ja valmiutta kohtaamiseen myös kodilta.

Minä istun lapsen vieressä viikkoja vuodessa. Se, onko minusta apua todellisesti sen kaiken käsittelyssä, mitä lapsi ja nuori kelaa, ei ole yksin minun käsissäni.

Tarvitsen vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien kanssa – ja vielä enemmän kollegoiden kanssa. Yksin en pärjää. En, vaikka hyppisin päälläni.

Pitkän poikkeusololukuvuoden lähestyessä loppuaan toivon jokaisen muistavan, että opettajakin on ihminen. Inhimillinen, erehtyväinen. Usein opettaja on itsekin äiti, isä, rage ja dorka (ainakin lastensa mielestä).

Toivon jokaisen muistavan, että opettajakin on ihminen. Inhimillinen, erehtyväinen.

Teen itselleni selväksi viikoittain, että se riittää, mitä teen. Välillä myös epäonnistun pahasti ajatustyössäni. Päässä kieppuu; välitä, kuuntele, ei kuulu sulle, ota etäisyyttä, puolusta, rauhoitu, vedä raja.

Rakastan työtäni, mut vanhenen ja olen poikki. Ristiriitaiset odotukset vievät voimia unelmaduunissakin.

Kesäloma, tervetuloa.

Heini Minkkinen

Luokanopettaja ja erityisopettaja
 
Teksti on alun perin julkaistu Facebookissa Alakoulun aarreitta -ryhmässä. Teksti keräsi siellä parissa päivässä yli tuhat tykkäystä ja kymmeniä kommentteja opettajilta eri puolilta Suomea. Moni kertoi jakavansa Heinin ajatukset.

4 syytä, miksi opettajat ansaitsevat lomansa  

Paina sana tulevaisuuksien tekijältä

  • Opettajat kaikilla koulutusasteilla tekevät tulevaisuuksia kaikenikäisille oppijoille ja koko Suomelle.
  • Opettajat ja alan esihenkilöt ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. He tuntevat niin työn merkityksen kuin sen epäkohdat. Painava sana -blogi antaa puheenvuoron heille. 
  • OAJ kannustaa opettajia tuomaan myös muilla keinoilla esiin osaamistaan ja työnsä merkitystä.
    Tutustu erilaisiin tapoihin osallistua Tehdään tulevaisuuksia -kampanjaan.

 

Tehdään tulevaisuuksia – tutustu ja osallistu!

Opettajat luovat työllään sen pohjan, jolle huomisen maailma rakennetaan. He tekevät tulevaisuuksia meille kaikille. Lue 11 tarinaa sitoutumisesta ja osallistu!

Tehdään tulevaisuuksia