Tekstin ovat koonneet ja tarkastaneet erityisasiantuntijat Petra Kirkko-Jaakkola, Antti Syrjälä ja Anneli Vainik, kehittämispäällikkö Niku Tuomisto sekä neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen. Tämä opas ei sisällä eri sopimusten palkkataulukoita. Ne löytyvät OAJ:n verkkosivuilta: 

oaj.fi → Työelämäopas → Palkka → Palkat ja palkkiot.

Jos haluat tulostaa tekstin tai tallentaa sen omalle koneellesi, oppaasta on saatavilla myös pdf-versio.

Antti Syrjälä, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Työaika
  • Oppilastyöpäivät
  • Oppitunnin pituus
  • Kesäopetus
  • Työaikaa lyhentävät arkipyhät
  • Opettajatyöpäivät
  • Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät
  • Työajan vaihtaminen
  • Kehittämispäivät
  • Muu henkilöstökoulutus
• Palkkamääräyksiä
  • Demonstraatioiden valmistelutunnit
  • Palkkaperusteryhmä
  • Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä
• Kiertämisestä tulevan työn korvaaminen opettajalle
  • Kiertävän opettajan matkakustannuksen korvaukset
  • Matkalasku

Työaika

Oppilastyöpäivät

(OVTES osio B, 15 § OVTES osio A, 32 §)

Perusopetuslain 23 §:n mukaan peruskoulun lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 §:n mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

Lukuvuonna 2024–2025 itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä sijoittuvat arkipäivälle (ma-pe), joten oppilastyöpäiviä on 187.

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osio A 32 §:ssä on sovittu, että työpäivien lukumäärä, opetustyön ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on säilyttää työnantajan määrättävissä oleva osuus opettajan työajasta entisellään.

Työnantajan määrättävissä oleva opettajan työaika tulee sijoittaa siten, että opettajalle annetaan esimerkiksi syys-, joulu- ja urheiluloma sekä kesällä entistä vastaava vapaa-aika opetuksesta ja muusta opettajan työstä.

Oppitunnin pituus

Oppitunnin pituus on 60 minuuttia. Opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. (Perusopetusasetus 3 §, 4 mom.).

Lukiossa ja aikuislukiossa on edelleen noudatettava oppilaitoksessa vakiintunutta käytäntöä, joka oli voimassa ennen 1.1.1999. Pääsääntöisesti lukion oppitunti kestää 45 minuuttia. Aikuislukion oppitunnin pituus on 40 minuuttia.

Jos kuitenkin luottamusmiehen kanssa erikseen sovitaan lukion tai aikuislukion opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käytännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.

Kesäopetus

Opettajia ei voida määrätä opetustyöhön kesäaikana laajemmin tai pidemmäksi aikaa kuin ennen vuotta 1999 on ollut mahdollista, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja. Peruskoulussa lomaopetuksen kieltää lainsäädäntö.

Kesäkeskeytysaikana voidaan edelleen pitää uusintakuulusteluja yhtä paljon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti ennen vuotta 1999. Aikuislukioiden elokuun kesäkurssit ovat olleet vakiintunutta toimintaa. Muuna aikana annettavasta kesäopetuksesta pitää sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät

(OVTES osio B, 15 §)

Vaikka muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentäisivät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien määrää, ovat ne opettajalle työjärjestyksen mukaisia palkallisia päiviä. Opettajan palkanmaksussa lukuvuoden työpäivien lukumäärä on siis päiväkoulussa 190 ja aikuislukiossa laskennallisesti 165. Vastaavasti työviikkoja on tasan 38 tai 33.

Laskettaessa opettajan työpäiviä tai tuntimääriä sellaiselta lukuvuoden osalta, joka sisältää näitä arkipyhiä, käsitellään pyhäpäiviä samalla tavalla kuin muitakin jaksoon kuuluvia työpäiviä.

Opettajatyöpäivät

(OVTES osio B, 14 §, 1 mom.)

Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään opettajatyöpäivään eli suunnittelu- ja koulutustyöpäivään (veso-päivät).

Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa veso-päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella.

Jos päätoimisen opettajan palvelussuhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuoden työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvollisuutta, ei myöskään sivutoimisella tuntiopettajalla.

Mikäli opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella virkavapaalla, veso-päiviin tulee osallistua samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta. Tämä koskee myös päätoimisia tuntiopettajia, joiden opetusvelvollisuus ei täyty. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Työajan vaihtaminen

(OVTES osio B, 14 a §)

Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 114 tuntia kehittämistyöhön tai mentorointi- ja tutorointityöhön. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5, jolloin 114 opetustuntia vastaa 171:ää kehittämistyöajan ja mentorointi- tai tutorointityön tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat, millaisiin tehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opettajan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan. 

Kehittämispäivät

(OVTES osio B, 14 §, 2 mom.) 

Veso-päivien lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena. Kehittämistyöpäivästä opettajalle maksetaan päiväpalkka. Maksatus tapahtuu kehittämistyöpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Muu henkilöstökoulutus

Kunta-alan henkilöstökoulutuksesta on sovittu koulutussopimuksessa. Sen mukaan täydennyskoulutukseen osallistuvalle henkilölle maksettavat koulutusajan palkka ja kustannusten korvaukset riippuvat siitä, miten tarpeellisena kuntatyönantaja pitää koulutusta.

Jos koulutusta pidetään henkilön virka- tai työtehtävien kannalta välttämättömänä, henkilö vapautetaan normaaleista tehtävistään ja määrätään osallistumaan koulutukseen virkamatkana. Työnantaja huolehtii tällöin matka- ja majoituskustannuksista mahdollisine päivärahoineen sekä koulutuskustannuksista. Virkamatkan ajalta ei tehdä palkanvähennyksiä, mutta ei myöskään makseta lisäpalkkaa.

Opettajalle maksetaan koulutuksen ajalta normaali palkka. Tämän vuoksi opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaikajärjestelmässä oleva opettaja ei ole velvollinen osallistumaan veso-päivien lisäksi muuhun kuin työjärjestyksen mukaisten tuntien aikaiseen koulutukseen. Muu koulutus tapahtuu opettajan omalla ajalla ja on vapaaehtoista.

Kokonaistyöaikaa tai vuositunteihin perustuvaa työaikaa noudattavien opettajien koulutukseen käytetty aika luetaan vuositunteihin.

Palkkamääräyksiä

Demonstraatioiden valmistelutunnit

(OVTES osio B, 17 §)

Fysiikan ja kemian demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutunneista 20 % luetaan peruskoulussa ja lukiossa aineenopettajanviran haltijan ja vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen. Aikuislukion opettajilla näiden aineiden valmistelutunteista 10 % sisältyy opetusvelvollisuuteen.

Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunneista 5 % luetaan peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa aineenopettajanviran haltijan sekä vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan ja erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen.

Demonstraatioiden viikoittaiset valmistelutunnit lasketaan peruskoulussa ja lukiossa luokkaopetustunneista. Aikuislukiossa ne lasketaan luokkatuntien ja aikuislukiolisän yhteismäärästä. Lisäksi demonstraatiotunnit ovat luokkatuntien veroisia laskettaessa lukion kerrointunteja. Viikkotuntimäärät pyöristetään kokonaisluvuksi.

Demonstraatiotunteja koskevia määräyksiä sovelletaan myös sivutoimisiin tuntiopettajiin ja lyhytaikaisiin sijaisiin, joiden palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää. Demonstraatiotunnit maksetaan sopimusedellytysten täyttyessä myös oman koulun opettajalle, joka on määrätty hoitamaan poissa olevan opettajan oppitunteja omien palkattujen tehtäviensä ulkopuolisena aikana.

Peruskoulun lehtorin lukion oppitunnit vaikuttavat demonstraatiotunteihin vain siltä osin kuin ne luetaan hänen opetusvelvollisuuteensa. Vastaava vaikutus on lukion lehtorin peruskoulun oppitunneilla.

Demonstraatioiden valmistelutunnit ovat oppitunnin pitämiseen liittyvä osa. Ne eivät ole harkinnanvaraisia tehtäviä. Tunnit on merkittävä opettajan työjärjestykseen.

Palkkaperusteryhmä

(OVTES osio B, 2 §) 

Sopimusmääräyksissä esiintyvä palkkaperusteryhmä on koulun kokoa kuvaava laskennallinen käsite. Sen avulla mitoitetaan mm. erikokoisten koulujen koulukohtaiseen suunnitteluun ja erityistehtäviin käytettävissä olevat resurssit sekä peruskoulun rehtorin vähimmäispalkka ja opetustuntimäärä.

Palkkaperusteryhmä perusopetuksessa

1. vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 15 oppilasta kohden.
2. vuosiluokilla 7–9 niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 25 oppilasta kohden.
3. Lisäksi koulun erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohden.

Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat tulevat mukaan lasketuiksi 3 kohdan sekä kohdan 1 tai 2 mukaan

Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

(OVTES osio B, 19 §)

Koulu-/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun, hallintoon tai mentorointi- ja/tai tutorointityöhön liittyvästä erikseen määrätystä tehtävästä maksetaan opettajalle tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

Peruskoulussa koulukohtainen rahamäärä määräytyy palkkaperusteryhmien lukumäärän mukaan.

Peruskoulu, jossa vuosiluokilla 1–6 ja/tai 7–9 ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, käytettävä rahamäärä vahvistetaan vuosiluokkien 7–9 kiintiön mukaan. Jos kunnan peruskouluilla ei ole käytettävissään koulukohtaista kiintiötä, kunnan toimivaltaisella viranomaisella on harkintansa mukaan käytettävissä erillinen kiintiö kunta- tai koulukohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon. Tällöin kiintiö saadaan koulujen yhteenlaskettujen palkkaperusteryhmien lukumäärästä, ja jokaista täyttä kymmentä palkkaperusteryhmää kohden on käytettävissä palkkaliitteessä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa.

Lukiossa on käytettävä koulukohtaisesti oppilasmäärästä laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa.

Aikuislukiossa tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja jonka toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan harkinnan mukaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista päätoimista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja halutessaan käyttää koulu-/oppilaitoskohtaisen lisätehtävän korvauksen osin kuntakohtaisesti.

Peruskoulun ja lukion koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtäväkorvaus ei ole harkinnanvarainen palkkatekijä. Koulun palkkaperusteryhmien mukainen euromäärä tulee käyttää kokonaisuudessaan. Peruskoulun kuntakohtaisen ja aikuislukion lisätehtäväkorvauksen maksaminen sen sijaan on harkinnanvaraista.

KIERTÄMISESTÄ TULEVAN TYÖN KORVAAMINEN OPETTAJALLE

(OVTES osio B, 18 §)

Jos opettajanviran haltija tai päätoiminen tuntiopettaja (yhteispäätoimisiin tuntiopettajiin määräys tulee sovellettavaksi, jos kyseessä on saman koulutuksenjärjestäjän peruskoulu/lukio) opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänelle maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus 131,08 €/kk. Korvausta ei makseta, jos toimipaikkojen välinen matka on alle 2 kilometriä.

Määräystä voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös opettajaviranhaltijaan, joka opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa, vaikka toimipaikkavaihdoksia ei olisi kesken päivän. Määräyksen soveltamisen edellytyksenä tulee tällöin olla paikallisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää toimipaikkojen välisiä pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden/opiskelijoiden vähäisen määrän vuoksi kiertävien opettajien käyttäminen on välttämätöntä. Toimipaikkojen välisten etäisyyksien tulee olla vähintään 40 km.

Korotettua korvausta sovelletaan myös, jos toimipaikkojen välinen etäisyys on vähintään 80 km.

Jos opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää tai jos määräystä sovelletaan päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka opetusvelvollisuus on vajaa, tämän määräyksen mukainen korvaus on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

• kiertämisestä maksettava euromääräinen korvaus/opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus.

Tilapäisiä siirtymisiä koululta toiselle ei lasketa mukaan kesken päivää tapahtuviin toimipaikkojen vaihtoihin. Sen sijaan koulun remontin tai muun vastaavan syyn vuoksi esimerkiksi koko lukuvuodeksi/-kaudeksi muuhun tilaan siirretty opetus oikeuttaa korvaukseen.

Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset

(KVTES liite 16)

Määräystä sovelletaan viranhaltijoihin ja pää- ja sivutoimisiin tuntiopettajiin.

Opettajalla on oikeus saada matkakustannusten korvaukset kuten KVTESin liitteessä 16 on määritelty. Korvattavaa syntyy koulujen välisiltä matkoilta sekä työmatkasta kotoa pääkoulua kauempana olevaan kouluun. Oman auton käytöstä on aina erikseen sovittava työnantajan kanssa.

Kiertävälle opettajalle on määriteltävä pääkoulu. Pääkoulu on se koulu, jossa opettaja opettaa suurimman osan tunneistaan. Jos tällaista ei voida määrittää, on pääkoulu se koulu, jossa opettajan esihenkilönä toimiva rehtori on.

Matkalasku

Kiertävän opettajan matkalasku on laadittava kunnan matkalaskulomakkeelle päivä- ja matkakohtaisesti. Matkalasku on esitettävä mahdollisimman pian matkan päätyttyä – kuitenkin se on pyrittävä esittämään laskun hyväksyjälle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä.

Matkalaskua koskevat määräykset ovat KVTESin liitteen 16 23–24 §:ssä.

Anneli Vainik, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Yhteissuunnittelutyöaika
• Peruspalkat
  • Kaksoiskelpoisuus
• Opetusvelvollisuus
• Tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen
  • Koulunjohtajan tehtävät
  • Apulaisjohtajan tehtävät
  • Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen
  • Erityistehtävät ja muut palkkiot
• Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö
• Ylituntipalkkio
• Oppilaanohjauksen lehtori
  • Tehtäväkohtainen palkka
  • Työaika
• Peruskoulun päätoiminen tuntiopettaja
• Muuta tuntiopettajaa koskevaa

YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA

(OVTES osio B, liite 1, 6 ja 6a §, 28 §) 

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 120 tuntia.

Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää. Yhteissuunnittelutyöajan käyttöä suunniteltaessa tulisi huomioida, että sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana. 

Työajan käyttöä suunnitellaan ja sitä seurataan.

Yhteissuunnittelua koskevissa soveltamisohjeissa todetaan, että yhteissuunnittelutyöaikana tehtävää työtä on esimerkiksi:

• yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa
• koulun kasvatustyön suunnittelu
• koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu
• yhteistyö muiden koulujen ja päiväkotien opettajien kanssa
• yhteistyö koulupsykologin, koulukuraattorin, terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa
• kahden tai useamman opettajan yhteistyönä tapahtuva opetuksen suunnittelu
• rehtorin kanssa käydyt oppituntien ulkopuoliset keskustelut, esimerkiksi kehityskeskustelut ja niihin valmistautuminen

Yhteissuunnittelutyöaikaan ei lueta:

• omien oppituntien suunnittelua, valmistelua ja jälkityötä
• muiden sopimusmääräysten perusteella korvattavia tehtäviä (esimerkiksi musiikkiesitysten hoito, luokanvalvojan tehtävät)
• opettajatyöpäiviä (veso)
• tehtäviä, joita varten opettaja on vapautettu tavanomaisesta opetustyöstään
• välitunti on osa oppituntia, joten välituntien aikana tehtyä työtä ei voida lukea yhteissuunnittelutyöaikaan kuuluvaksi.

Sopimusmääräykseen liittyvässä soveltamisohjeessa sopijaosapuolet, Kuntatyönantaja KT ja OAJ, ovat yhteisenä näkemyksenään todenneet, että opettaja voi yhteissuunnittelutyöajalla yksinäänkin tehdä koulun toiminnan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmistelutöitä.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulisi korostua erityisesti esiopetuksen, vuosiluokkien 1–6 ja erityisopetuksen opettajien yhteissuunnittelutyössä. Perusopetuslain mukaan koulun tulee tehdä yhteistyötä kotien kanssa. Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät yhteistyötä siten, että sillä tuetaan tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä ja se edistää tervettä kasvua ja kehitystä.

Yhteissuunnittelutyöajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niitä tehdään muuallakin kuin työpaikalla ja niitä voi tehdä myös yksin. Lukujärjestykseen voi varata vapaan ajan, jolloin käytännön yhteistyölle järjestyy aikaa silloin, kun se on tarpeellista. Viikoittaiset kokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus. Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, resursointi ja toteuttaminen tulee käsitellä yhteistoiminnassa opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yhteissuunnittelutyöaikaa tulee myös seurata ja siihen luettavat työt on voitava aina tehdä OVTES:n mukaisen tuntimäärän sisällä.

Osa-aikavirkaiset opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat, joiden opetusvelvollisuus ei täyty, ovat velvollisia osallistumaan ys-työaikaan vain osa-aikaisuutensa suhteessa. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia eikä enintään viiden koulutyöpäivän pituisessa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opettajia kuten viransijaisia.

PERUSPALKAT

Peruspalkat (katso myös oaj.fi/tyoelamaopas)

KAKSOISKELPOISUUS

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella luokanopettajalla on aineenopettajakelpoisuuden perusteella korkeampi peruspalkka. Kaksoiskelpoisuus on pätevyyslisä, eikä se edellytä kyseisen aineen opettamista.

Eräissä kunnissa on vaadittu kaksoiskelpoisuuden osoittamiseksi vastaavuustodistus, jos aineenhallintaa osoittavat opinnot on suoritettu luokanopettajakoulutuksen yhteydessä. Opetusministeriön 13.2.2002 antaman lausunnon mukaan luokanopettajakoulutuksen yhteydessä suoritetut aineenhallintaa osoittavat opinnot tuottavat aineenopettajakelpoisuuden, jos opinnot on suoritettu ennen 1.1.1999. Vastaavuustodistuksia ei tarvita.

Perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ssä. Siten esimerkiksi asetuksen 6 §:n mukainen oppilaanohjaajan kelpoisuus tai 8 §:n mukainen erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ei oikeuta korotettuun palkkaan.

Opettajalla tulee olla aineenopettajan kelpoisuus perusopetuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kaikille yhteisinä opetettavissa aineessa. Lisäksi edellytetään, että aineen opettaminen on hyväksytty kunnan jonkin koulun opetussuunnitelmassa.

Oppilaille voidaan antaa opetusta muissakin kuin perusopetuslain 11 §:n 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa (valinnaisaineissa) opetussuunnitelman niin määrätessä. Vaikka opettajalla olisi aineenopettajan kelpoisuus esimerkiksi psykologian opettamiseen, ja sitä opetetaan kunnan peruskoulussa, ei opettaja ole oikeutettu kaksoiskelpoisen palkkaan, koska kysymys ei ole perusopetuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kaikille yhteisesti opetettavasta aineesta.

Opetusvelvollisuus

(OVTES osio B, liite 1, 7 §)

Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Jos erillisen esiluokan opettajan virassa oleva viranhaltija opettaa esiopetuksen lisäksi muussa perusopetuksessa, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Sellaisen peruskoulun ja lukion yhteisen viranhaltijan tai peruskoulun viranhaltijan, joka joutuu opetusvelvollisuutensa täytteeksi opettamaan lukiossa, lukion luokkaopetustunnit kerrotaan lukiokertoimella 1,10 ja nämä kerrointunnit voidaan lukea opetusvelvollisuuteen. Jos peruskoulun opettajalle on määrätty lukiossa tehtävä, johon on osoitettu lukioresurssitunteja, luetaan nämä tarvittaessa opetusvelvollisuuteen.

Opetusvelvollisuus voidaan määrätä vuotuisena kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 38.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opettajalle maksetaan kuitenkin varsinainen palkka koko lukuvuodelta.

Tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

Koulunjohtajan tehtävät

(OVTES osio B, liite 1, 8 §)

Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun (myös vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun yhteisen) johtajan opetusvelvollisuuteen luetaan seuraava tuntimäärä:

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa.

Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen edellä mainitun lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.

Apulaisjohtajan tehtävät

(OVTES osio B, liite 1, 9 §)

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

Muun kuin edellä mainitun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajaviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä:

Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtori ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä apulaisjohtajan opetusvelvollisuuteen luettavaa tuntimäärää.

Virantoimitusvelvollisuutta muuttamalla (Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 23 §) opettajaviranhaltijalle voidaan siirtää perustellusta syystä rehtorille määrättyjä hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esihenkilötyötä. Hallinnollisen työn siirtäminen on mahdollista, jos vuosiluokkien 1–6 koulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 36 ja muun peruskoulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 26. Vuosiluokkien 1–6 koulussa opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enintään 5 tuntia ja muussa peruskoulussa enintään 7 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa lukuvuosi kerrallaan. Määräystä sovelletaan vain, jos hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävissä opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/-rehtorin tehtävät. 

Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

(OVTES osio B, liite 1, 10 §)

• Luokanopettajanviran haltijan, jonka luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi vuosiviikkotunti. Vastaavasti menetellään erityisluokanopettajanviran haltijan kohdalla, lukuun ottamatta vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta. Määräyksiä sovelletaan myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jos hän hoitaa vastaavaan yhdysluokantehtävää kuin luokanopettajaviran haltija tai erityisluokanopettajan viranhaltija.
• Kun perusopetusryhmässä on yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, luokanopettajan tai erityisluokanopettajan viranhaltijan opetusvelvollisuuteen luetaan yksi Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun opetusryhmässä on vain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita.
• Edellä mainittujen määräysten soveltaminen edellyttää, että luokanopettaja tai erityisluokanopettaja opettaa yhdysluokalla vähintään puolet koko opetusryhmän opetuksesta. Molempien edellä mainittujen kohtien täyttyessä opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi vuosiviikkotuntia.
• Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta ja luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan yksi vuosiviikkotunti.

Erityistehtävät ja muut palkkiot

Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttämää tuntimäärää, hänen opetusvelvollisuuteensa voidaan lukea seuraavat erityistehtävät tarpeellisilta osin:

• Oppilaan ohjaus (osio A, 23 )
• Kirjaston hoitaminen (osio B, liite 1, 11 )
• Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoitaminen (osio B, liite 1, 12 §)
• Musiikkiesitysten hoitaminen (osio B, liite 1, 13 )
• Vuosiluokkien 6–9 luokanvalvonta (osio B, liite 1, 14 )
• Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta (osio B, liite 1, 15 )
• Av-välineiden kunnossapito (osio B, liite 1, 16 § 1 )
• Tietotekniikkavastaavan työ (osio B, liite 1, 16 § 2 )
• Vuosiluokkien 7–9 oppilaskunnan ohjaus (osio B, liite 1, 17 )
• Kerhotyö (osio B, liite 1, 19 )
• Koulumatkakuljetusta odottavien ohjaus (osio B, liite 1, 20 )
• Oppilaskodin oppilaiden ohjaus (osio B, liite 1, 21 )
• Demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B, 17 §)
• Kiertämisestä tulevan tyx§ön korvaaminen (osio B, 18 §)
• Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö (osio B liite 1, 24 §)

Opetusvelvollisuuden täytyttyä erityistehtävä (liite 1, 11–13, 16–20 §) korvataan 1.8.2024 sopimusmuutosten mukaisesti ks. KT:n yleiskirje 8/2024 liitteet 1 ja 2.

Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan kirjaston, kokoelmien ja av-välineiden hoitamisen, tietotekniikkavastaavan työn ja oppilaskunnan ohjauksen korvauksista muodostaa yhteistuntimäärä. Työnantaja voi jakaa enintään tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamiseksi toisin kuin pykälissä on määrätty (osio B, liite 1, 18 §).

Muita erityistehtävien palkkioita ovat:

• Tukiopetuspalkkio (osio A, 22 )
• Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio (osio A, 24 )
• Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio (osio A, 25 )
• Koulukohtainen lisätehtävä (osio B, 19 § 1–3 )
• Kuntakohtainen lisätehtävä (osio B, 19 § 4 )
• Taide- ja taitoaineiden korvaus 7.–9. vuosiluokilla (osio B, liite 1, 23 §)
• Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitaminen rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajan (osio B, 20 )

Tukiopetustunnit voidaan maksaa vuosiviikkoylituntipalkkiona, jos tukiopetus on koko lukuvuoden jatkuvaa, vakiintunutta ja säännönmukaista toimintaa ja vahvistettu työsuunnitelmassa.

Jos opettajalle määrätään jokin edellä mainittu erityistehtävä, siitä on maksettava sopimuksen mukainen palkkio. Jos työnantaja ei määrää esimerkiksi av-välineiden hoitajaa, välineitä käyttävät opettajat huolehtivat niistä samalla tavalla kuin muistakin koulun opetusvälineistä.

Koulukohtainen lisätehtäväkorvaus ja taito- ja taideaineiden korvaus eivät ole harkinnanvaraisia. Niihin on käytettävä palkkaliitteen mukainen rahamäärä kokonaisuudessaan.

Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö

(OVTES osio B, liite 1, 24 §)

Aiemman sopimuksen Osio B Työaikakokeilujen liitteen lisätehtäväkiintiö on siirtynyt varsinaiseen sopimukseen. Mikäli halutaan ottaa OVTES Osio B liite 1, 24 § käyttöön, tulee siitä sopia paikallisesti. Lisätehtäviin käytetty raha voidaan käyttää koulun kannalta mahdollisesti järkevämmin, kuin mihin on totuttu. Lisätehtävät ovat muuta kuin jokaisen opettajan perustehtävään kuuluvaa työtä esim. vaativat kehittämisprojektit, koulun kirjaston hoito, vaativat kansainväliset, kansalliset tai kuntaa koskevat tehtävät, kuten esim. opetussuunnitelman/arviointijärjestelmän tai muun kehittämisohjelman laatiminen, koulun toimintaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön kuten EU-projektin yhdyshenkilön tehtävät tai muuhun laajempaan projektiin, opetusministeriön tai OPH:n toimeenpanemaan valtakunnalliseen opetuksen kehittämisprojektiin osallistumiseen liittyvät työt tai koulun rakennusprojektin yhteydessä suunnittelutyöhön yms. osallistuminen (esim. asiantuntija kemian koeluokkatilojen suunnittelussa). Tarkoitus on korvata ylimääräisen työn aiheuttamaa lisäaikaa, ei tehtävän vaativuutta. Lisätyö voi lisätä myös tehtävän vaativuutta. Silloin työajan lisäksi tulee tehtäväkohtaista palkkaa korottaa arviointijärjestelmän mukaisella korotuksella.  

Edellä oleviin tehtäviin on käytettävä vähintään koulukohtaisen lisätehtävän ja taito- ja taideaineiden korvauksen yhteismäärä. Kunnan toimivaltainen viranomainen saa harkintansa mukaan käyttää lisäksi euromäärän, jonka se on käyttänyt edellisenä lukuvuonna.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia vielä suuremman euromäärän käyttämisestä. Mikäli käytetään paikallista järjestelyerää, se palautuu uudelleen jaettavaksi, jos rahamäärää ei enää käytetä tämän sopimusmääräyksen mukaisten tehtävien korvaamiseen.

Pykälän mukainen lisätehtävä voidaan lukea myös opetusvelvollisuuteen (mikäli sen täyttyminen sitä edellyttää) seuraavasti:

• lisätehtävän euromäärä kuukaudessa jaetaan täyttä opv:tä vastaavalla varsinaisella palkalla ja kerrotaan huojentamattomalla opv:llä

Ylituntipalkkio

(OVTES osio A 26 § ja OVTES osio B, liite 1, 26 §) 

Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio oman tehtäväkohtaisen palkkansa mukaisesti.

Jos luokanopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokkien 7–9 opetuksessa, erityisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste näistä tunneista on sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

Jos erityisopetuksen opettajanviran haltijalla on ylitunteja peruskoulun yleisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste näistä tunneista on sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

Jos aineenopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokilla 1–6 tai erityisopetuksessa, ylituntipalkkioperuste näistä tunneista on oman viran mukainen.

Jos aineenopettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä lukiosta, maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan. Jos lukion opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Jos esiluokanopettaja opettaa sekä erillistä esiluokkaa että muussa perusopetuksessa, lasketaan opettajalle painotettu palkka ja opetusvelvollisuus. Painotetussa palkassa otetaan huomioon opettajan oma kelpoisuus. Ylituntipalkkio maksetaan käyttäen painotettua palkkaa ja opetusvelvollisuutta. (OVTES osio B, liite 1 5 § 2 mom. ja 7 § 4 mom.)

Oppilaanohjauksen lehtori

Tehtäväkohtainen palkka

(OVTES osio B, 6 §)

Oppilaanohjauksen lehtorin, jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan oppilaanohjauksen lehtorin peruspalkka on enintään 30 % alempi.

Peruskoulun vuosityötunteihin perustuvassa työajassa olevien oppilaanohjaajien tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä on otettava huomioon tehtävän vaativuus. Esimerkiksi jos peruskoulun oppilaanohjauksen lehtori määrätään hoitamaan myös lukion opinto-ohjausta, sen tulee tehtävän vaativuutta lisäävänä tekijänä korottaa hänen palkkaansa.

Jos oppilaanohjauksen lehtorille määrätään apulaisrehtorin tehtävä tai peruskoulun erityistehtävä (osio B, liite 1, 11–22 §), tulee ennen määräyksen antamista käydä neuvottelut tehtävän vaikutuksesta palkkaukseen. OVTESin osion A 6 § 3 momentin soveltamisohjeessa todetaan, että lisätehtävä ja -vastuu sekä esihenkilöasema ovat erityisiä vaativuustekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon palkkauksessa.

Työaika

(OVTES osio B, 13 §)

Oppilaanohjauksen lehtorin vuosityötunteihin perustuva työaika muodostuu työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä olevasta ja omavalintaisesta työajasta. Sidottu työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa. Ajan ja paikan suhteen omavalintaista sitomatonta työaikaa ei ole määritelty tuntimääräisesti.

Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu arkipäivään (ma–pe), lyhenee vuotuinen sidottu työaika seitsemällä tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

Sidottuun työaikaan kuuluvat mm. ohjaustyö, luokkaopetustunnit (enintään 500 tuntia), veso-päivät (3 x 6 t) ja kesäkeskeytysajan yhteisvalintatyö (30–50 t) sekä muut määrätyt työt, kuten kokoukset, tet-jaksojen järjestelyt, vanhempainillat ja oppilashuoltoryhmä.

Koska suurin osa oppilaanohjaajan työstä on muuta kuin luokkaopetusta, pelkkien luokkaopetustuntien vahvistaminen vuosisuunnitelmassa ei riitä. Rehtorin ja oppilaanohjaajan tulee lukuvuoden alkaessa yhteistyössä laatia työaikasuunnitelma oppilaanohjaajan vuosityötunteihin perustuvaan työaikaan kuuluvista tehtävistä. Työaikasuunnitelmaan ei oteta mukaan vuosityötunteihin perustuvan työajan ulkopuolista omavalintaista työaikaa.

Jos oppilaanohjaajalle halutaan määrätä apulaisrehtorin tehtävä tai peruskoulun erityistehtävä, tulee tehtävään käytettävä tuntimäärä merkitä hänen vuotuiseen työaikasuunnitelmaansa. Lisätehtävä ei saa aiheuttaa vuotuisen sidotun työajan ylittymistä, joten erityistehtävä vähentää muun työn määrää, mm. henkilökohtaista ohjausta.

Mikäli oppilaanohjauksen lehtori haluaa hoitaa virkaansa osa-aikaisena ja kerryttää palvelusaikaa vuosisidonnaista lisää varten, tulee sidotun työajan olla vuodessa vähintään 640 tuntia.

Peruskoulun päätoiminen tuntiopettaja

(OVTES osio B, liite 1, 7 §, 26 § 5 mom. ja 27 § 2 mom., osio A 52 §, 53 §)

Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan myös vuosisidonnaisen lisän määräyksiä.

Päätoimisen tuntiopettajan, joka opettaa joko ainoastaan vuosiluokilla 1–6 tai ainoastaan vuosiluokilla 7–9 tai ainoastaan erityisopetuksessa, palkka, opetusvelvollisuus ja ylituntipalkkio määräytyvät kuten viranhaltijalla.

Päätoimiselle tuntiopettajalle, joka opettaa vuosiluokilla 1–6 ja/tai vuosiluokilla 7–9 ja/tai erityisopetuksessa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus ja painotettu palkka. Palkka määräytyy opettajan kelpoisuuden mukaan.

Kun opettajalle lasketaan painotettu opetusvelvollisuus ja/tai painotettu palkka, ylituntipalkkio lasketaan käyttäen niitä.

Esimerkki. Luokanopettaja, jolla on myös englannin aineenopettajan kelpoisuus, toimii päätoimisena tuntiopettajana.

Opettaja opettaa englantia 6 tuntia 7–9 vuosiluokille ja antaa luokanopetusta 20 tuntia.

Painotettu opetusvelvollisuus on

(6 x 20 + 20 x 24) / (6 + 20) = 23,08 → 23

Painotettu palkka lasketaan tehtäväkohtaisista palkoista, kun tehtäväkohtainen palkka on peruspalkkaa korkeampi.

Jos aineenopetuksen tuntiopettaja antaa vuosiluokkien 7–9 lisäksi vuosiluokilla 1–6 opetusta tai erityisopetusta ja hänellä ei ole siihen kelpoisuutta, hänen opetusvelvollisuutensa on 24 tuntia luokanopetuksessa ja erityisopetuksessa. Hänelle lasketaan painotettu opetusvelvollisuus ja painotettu palkka hänen kelpoisuutensa mukaan.

Esiopetuksen päätoimisella tuntiopettajalla palkka, opetusvelvollisuus ja ylituntipalkkio määräytyvät kuten viranhaltijalla.

Muuta tuntiopettajaa koskevaa

(OVTES osio B, 14 § 5–8 mom., 28 §, OVTES osio B, liite 1, 10 § 1–2 mom., 27–31 §)

Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan erityistehtäviä koskevia määräyksiä pääsääntöisesti samoin kuin viranhaltijoihin.

Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi osio B, liite 1, 10 §, 1 ja 2 momentin nk. yhdysluokkatuntimääräystä. Päätoimisia tuntiopettajia voi koskea sopimuskohdan OVTES osio B 14a § työajan vaihtaminen.

Päätoimisella tuntiopettajalla on yhteissuunnittelutyövelvollisuus ja koko lukuvuoden työajaksi otetulla päätoimisella tuntiopettajalla myös velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin (veso). Mikäli päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus ei täyty, on hänellä velvollisuus osallistua yhteissuunnittelutyöaikaan ja opettajatyöpäiviin vain osa-aikaisuutensa suhteessa.

Jos tuntiopettajalla ei ole peruskoulussa oppitunteja, mutta hän hoitaa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on opetusvelvollisuus 23 tuntia.

Jos aineenopetuksen tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta eikä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, aineenopettajan opetusvelvollisuuteen luetaan yksi vuosiviikkotunti.

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle tuntiopettajalle korvataan kiertämisestä tuleva työ OVTES osio B 18 § mukaisesti sekä matkakustannukset KVTES liitteen 16 matkakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, eikä velvollisuutta osallistua opettajatyöpäiviin (veso). Sen vuoksi sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkio maksetaan kertoimella 0,94. Kerrointa ei sovelleta saman kunnan lukion viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa.

Antti Syrjälä, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Yhteissuunnittelutyöaika
• Opetusvelvollisuus
  • Opetusvelvollisuuteen lukeminen
  • Kerrointunnit
  • Lukioresurssitunnit
  • Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu
  • Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
  • Etäopetus
  • Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät
  • Muita erityistehtäviä ja palkkioita
  • Ylituntipalkkio
• Lukion vuosityöaikaan otettu oppilaanohjauksen viranhalija ja päätoiminen tuntiopettaja
  • Tehtäväkohtainen palkka
  • Työaika
• Lukion vuosityöaikaan otettu erityisopetuksen viranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja
  • Tehtäväkohtainen palkka
  • Työaika
• Lukion tuntiopettajat

Yhteissuunnittelutyöaika

(OVTES osio B, liite 2, 2 §, 2 a §, 15 § 1 mom.)

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun (opettajakokoukset, aineryhmäkokoukset ja neuvottelut).

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 101 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä vuotuisten opettajatyöpäivien määrää.

Osa-aikaisesti työskentelevät opettajanviran haltijat ja päätoimiset tuntiopettajat, joiden opetusvelvollisuus ei täyty, ovat velvollisia osallistumaan ys-työaikaan vain osa-aikaisuutensa suhteessa. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Yhteissuunnittelutyöajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niitä voidaan tehdä myös muualla kuin työpaikalla ja myös yksin. Lukujärjestykseen voi varata vapaan ajan, jolloin käytännön yhteistyölle järjestyy aikaa silloin, kun se on tarpeellista. Viikoittaiset kokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus. Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, resursointi ja toteuttaminen tulee käsitellä yhteistoiminnassa opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yhteissuunnittelutyöaikaan luettavat työt on voitava aina tehdä OVTESin mukaisen tuntimäärän sisällä.

Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia eikä enintään viiden koulutyöpäivän pituisessa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opettajia kuten viransijaisia.

Opetusvelvollisuus

(OVTES osio B, liite 2, 3 §)

*) A1-, A2- ja B1-kielissä opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa.

Opetusvelvollisuus, opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ja ylitunnit lasketaan vuotuisena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa opetusvelvollisuus on erisuuruinen, tai jos opettaja toimii ns. sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina. Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan OVTES osion A 53 §:n määräämin perustein.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opettajalle maksetaan kuitenkin varsinainen palkka koko lukuvuodelta.

Opetusvelvollisuuteen lukeminen

(OVTES osio B, liite 2, 4 §)

Apulaisrehtoriksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä on seuraava:

Jos lukiolla ja peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koululla on yhteinen apulaisrehtori, opiskelijoiden lukumäärään luetaan lukion opiskelijoiden lisäksi peruskoulun vuosiluokkien 7–9 oppilaat.

Kerrointunnit

(OVTES osio B, liite 2, 6 §) 

Luokkaopetustuntimäärä kerrotaan palkanmaksun perusteena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi luvulla 1,10. Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaanohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

Lukiossa kerrointunti maksetaan myös luokkaopetustuntien kertatuntipalkkiosta. Tämä tulee huomioida erityisesti sijaistuntien ja tukiopetuksen palkanmaksun yhteydessä.

Kerrointunteja ei makseta opettajille, jotka on otettu palvelukseen enintään viideksi koulun työpäiväksi. Kerrointunnit maksetaan myös sivutoimisille tuntiopettajille.

Esimerkki. Opettajalla on 15 fysiikan ja kemian luokkatuntia viikossa. Demonstraatiotunteja on 3. Yhteensä 1,10 x (15+3) tuntia = 19,8 tuntia. Kerrointunteja on 1,8.

Lukioresurssitunnit

(OVTES osio B, liite 2, 7 §) 

Lukioresurssituntien määrä on 14 viikkotuntia/lukio + 0,17 viikkotuntia/opiskelija.

Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden kannalta tärkeinä pitämiin tehtäviin, kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuulusteluihin. Lisäksi resurssia käytetään usein esimerkiksi ryhmänohjaukseen ja tehtäviin, joista on peruskoululiitteessä säädetty erikseen, kuten tietotekniikkavastaavan työhön, musiikkiesitysten ja kokoelmien hoitotyöhön sekä oppilaskunnan ohjaustyöhön. Lukioresurssituntien opetusvelvollisuus on 19. Ylioppilaskokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja suullisiin kuulusteluihin sovelletaan kuitenkin opettajan omaa opetusvelvollisuutta.

Suurin osa lukioresurssista tulee käyttää luokan ulkopuolisiin tehtäviin. Jos resurssia käytetään myös opetustyöhön, tulee asiasta sopia opettajakunnan kanssa. Mikäli yksimielisyyttä opettajakunnan kanssa ei saavuteta, tulee asiasta käydä pääsopimuksen mukaiset paikallisneuvottelut. Lukioresurssitunnit tulee jakaa lukiokohtaisesti päätettävällä tasapuolisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Jotta opettajat tietävät, mistä ovat päättämässä, heille tulee etukäteen selvittää lukioresurssituntien määrä ja se, mistä tehtävistä, keille opettajille ja kuinka paljon tunteja kertyy.

Lukioresurssituntikiintiö ei ole harkinnanvarainen. Se tulee käyttää kokonaisuudessaan. Lukioresurssituntien perusteella maksettavat palkkiot ovat osa opettajan palkkaa, joten tunnit tulee kirjata työsuunnitelmaan palkanmaksun perusteeksi ja maksaa vuosiviikkotunteina kuukausipalkan yhteydessä, jolloin ne vaikuttavat mm. sairauspoissaolon ja raskaus- tai vanhempainvapaan palkkaan ja osa-aikaisilla lomarahan määrään. Sellaiset lukioresurssitehtävät, joiden vaatima tuntimäärä ei ole etukäteen riittävän tarkasti määriteltävissä, on mahdollista harkinnan mukaan maksaa takautuvasti toteutuneen mukaan esimerkiksi lukukauden päätteeksi. Jos näin menetellään, tehdään vastaava muutos opettajan työsuunnitelmaan. Sivutoimisille opettajille lukioresurssitunnit, kuten opetustunnitkin, maksetaan kertatunteina.

Lukioresurssi on opetusvelvollisuustyöaikaan liittyvä määräys, jonka perusteella korvattavia tehtäviä luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen tai maksetaan ylituntipalkkioperusteen mukaan. Se määritellään vuosiviikkotunteina. Lukioresurssitunteja ei voida kohdentaa vuosityöajassa oleville opinto-ohjaajille ja erityisopettajille eikä kokonaistyöajassa oleville rehtoreille ja virka-apulaisrehtoreille.

Lukioresurssitunteja ei voida käyttää myöskään tehtäviin, joista on olemassa oma erillinen sitova määräys. Tällaisia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit ja tukiopetus.

Lukioresurssista tulee korvata vain lukion oman opiskelijan ylioppilaskokeiden valmistava tarkistaminen. Yksityisopiskelijan ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta maksetaan opettajalle jokaista koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus, jota ei oteta lukioresurssista.

Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu

(OVTES osio B, liite 2, 8 §)

Lukion oman opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan lukioresurssituntikiintiöstä opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus. Maksettava tuntimäärä päätetään lukiokohtaisesti. (Katso edellä lukioresurssitunnit.)

Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistuksesta ja arvostelusta maksetaan yksityisoppilaan kuulustelumaksun (9 §) suuruinen korvaus, jos opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota tässä lukiossa ei opeteta. Jos kuulusteltavia on samassa kuulustelussa useampia, porrastetaan korvaus kuten yksityisoppilaan kuulustelussa.

Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan virkatehtäviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta. Myöskään peruskoulun opettajalle, jolla on tunteja lukiossa, ei makseta valvontakorvausta.

Peruskoulun opettajalle, joka ei lainkaan opeta lukiossa, maksetaan valvontapalkkio. Valvontapalkkio saadaan jakamalla peruskoulun opettajan varsinainen palkka luvulla 152. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan valvontakorvaus, joka on puolet hänen tuntipalkkiostaan.

Lukion oppiaineen kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista, kurssien päättökuulusteluista mukaan lukien hylätyn kuulustelun uusimiskuulustelut tai lukioon ottamisen yhteydessä järjestettävästä kuulustelusta tai kokeesta ei makseta erikseen korvausta.

Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät

(OVTES osio B, liite 2, 9 §)

Määräyksestä on poistettu 1.8.2014 lukien rehtorille maksettava erillinen korvaus yksityisopiskelijasta aiheutuvista hallinnollisista tehtävistä. Lukion tai aikuislukion rehtorin tehtäväkohtaisessa palkassa tulee tämä vakiintuneesti maksettu korvaus huomioida.

Yksityisopiskelijan ylioppilaskirjoituksen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan kutakin koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus. Äidinkielen kokeen eri osiot muodostavat yhden kokeen.

Yksityisopiskelijan määritelmää opettajalle määriteltävän korvauksen näkökulmasta on päivitetty 1.8.2020 alkaen seuraavasti:

Yksityisopiskelija on ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistuva henkilö lukuun ottamatta

1. lukion omaa opiskelijaa, joka ei ole vielä suorittanut lukion päättötutkintoa eikä ylioppilastutkintoa.
2. opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii hylätyn pakollisen kokeen kolmena ylioppilastutkinnosta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuna tutkintokertana.
3. henkilöä/opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii yhden kerran hyväksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.
4. opiskelijaa, joka omassa koulussaan täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.

Etäopetus

(OVTES osio B, liite 2, 11 §)

Opiskelijan etäopiskelusta johtuvasta, opettajalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvelvollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunnitelmassa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät

(OVTES osio B, liite 2, 5 §)

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, opetusvelvollisuuteen voidaan lukea kerrointunteja ja lukioresurssitunteja. Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §), kiertävän opettajan työ (osio B 18 §) ja oppilaan ohjaus (osio A 23 §). Opetusvelvollisuuden ylimeneviltä tunneilta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus. Kun kyse on lukioresurssista korvattavasta luokan ulkopuolisesta tehtävästä, joka ei liity ylioppilastutkintoon, maksetaan ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden 19 mukaan.

Muita erityistehtäviä ja palkkioita

Seuraavia erityistehtävien palkkioita ei lueta opetusvelvollisuuteen:

• Palkkio toisen opettajan tunnin hoitamisesta (osio A 24 )
• Tukiopetuspalkkio (osio A 22 )
• Kouluja oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 19 )
• Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitaminen rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajan (osio B 20 )
• Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu aineessa, jota siinä lukiossa ei opeteta (liite 2, 8 2 mom.)
• Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät (liite 2, 9 )
• Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi (liite 2, 10 )
• Kerhotyö (liite 2, 12 )

Ylituntipalkkio

(OVTES osio B liite 2, 13 § 2 mom; osio A 52 § 3 mom. ja 53 §)

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Jos opettajanviran haltijalle, joka ei ole sekalehtori, määrätään ylitunteja aikuislukiosta, maksetaan ne aikuislukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Lukiossa ja peruskoulussa opettavalle päätoimiselle tuntiopettajalle lasketaan erikseen palkka ja opetusvelvollisuus kummastakin oppilaitoksesta. Jos lukion ja peruskoulun yhteisen päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus ylittyy vasta peruskoulusta ja lukiosta yhdessä, lasketaan opettajalle kummastakin oppilaitoksesta erikseen sekä varsinaisen palkan tuntien että ylituntien määrä. Jos päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus täyttyy sen sijaan jo yhdestä oppilaitoksesta, hän on toisessa sivutoiminen tuntiopettaja.

Lukion vuosityöaikaan otettu oppilaanohjauksen viranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja

Tehtäväkohtainen palkka

(OVTES osio B yhteiset määräykset 6 a §)

Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan peruspalkka on hinnoittelutunnuksen 4 04 04 06 6 / 4 04 07 06 6 mukainen. Opettajan, jolla ei ole opinto-ohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % kelpoisen opinto-ohjaajan peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto-ohjaajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

Työaika

(OVTES osio B yhteiset määräykset 13 a §) 

Vuosityöaikaan otetun kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan. Työpäiville osuvat loppiainen, vappu ja itsenäisyyspäivä vähentävät kukin seitsemän tuntia työnantajan määrättävissä olevasta 1 200 tunnista. Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia voidaan sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion opinto-ohjaajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy samassa suhteessa kuin viranhaltijalla.

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle vahvistetaan työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän ja opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä tai tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.

Vuosityöaika 1600 tuntia voidaan ylittää enintään 100 tunnilla, jos ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin eikä opinto-ohjaajalle työajan käyttösuunnitelmassa määrättyä opetus- tai ohjaustyötä voida vähentää. Vuosityöajan ylittämisestä tulee sopia opinto-ohjaajan kanssa.

Vuosityöajan ylittävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla, ja tästä työajasta voidaan sijoittaa koulun keskeytysaikaan enintään 30 tuntia.

Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

Lukion vuosityöaikaan otettu erityisopetuksen viranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja

Tehtäväkohtainen palkka

(OVTES osio B yhteiset määräykset 6 b §) 

Lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan peruspalkka on hinnoittelutunnuksen 4 04 04 07 6/4 04 07 07 6 mukainen. Opettajan, jolla ei ole erityisopettajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityisopettajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

Työaika

(OVTES osio B yhteiset määräykset 13 b §) 

Kokoaikaisen erityisopettajan vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista 400 tunnin osalta opettaja saa päättää tekemänsä työn ajankohdan ja paikan. Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika käytetään esimerkiksi opiskelijoiden oppimisen tuen ja erityisopetuksen valmisteluun liittyvään työhön.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion erityisopettajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy samassa suhteessa kuin viranhaltijalla.

Työpäiville osuvat loppiainen, vappu ja itsenäisyyspäivä vähentävät kukin seitsemän tuntia työnantajan määrättävissä olevasta 1 200 tunnista. Kesäkeskeytykselle voidaan sijoittaa työtä vain, jos asiasta sovitaan yhteisesti luottamusmiehen kanssa. Kesälle sovittua työtä voi olla enintään 30 tuntia.

Ennen lukuvuoden alkua erityisopettajalle tehdään työajan käyttösuunnitelma, johon kirjataan lukuvuoden työtehtävät. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden lopussa. Jos vahvistettua suunnitelmaa on tarve muuttaa, se tehdään poistamalla tai vaihtamalla aiemmin määrättyjä tehtäviä.

Vuosityöaika 1600 tuntia voidaan ylittää enintään 100 tunnilla, jos ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin eikä erityisopettajalle työajan käyttösuunnitelmassa määrättyä työtä voida vähentää. Vuosityöajan ylittämisestä tulee sopia erityisopettajan kanssa.

Vuosityöajan ylittävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Työaikaa voidaan sijoittaa kesäkeskeytysaikaan, jos se on välttämätöntä.

Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

Lukion tuntiopettajat

(OVTES osio A, 51–57 §; osio B, 28 §; liite 2, 14–18 §) 

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavaa ainetta opettavalla lehtorilla.

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu yhteissuunnittelutyöaika. Koko lukuvuoden työajaksi otetulla päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin.

Jos opettaja on otettu lukuvuoden alkaessa päätoimiseksi tuntiopettajaksi, mutta päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä (16 x 38) ei tule lukuvuodessa täyteen, maksetaan hänelle kuitenkin päätoimisuuden edellyttämän tuntimäärän mukainen palkka.

Tuntiopettajaan sovelletaan pääsääntöisesti samoja määräyksiä kuin lukion lehtoreihin. Sovellettavat määräykset on lueteltu OVTESin liitteen 2 17 §:ssä.

Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa. Sen vuoksi sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkio maksetaan kertoimella 0,96. Kerrointa ei sovelleta saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa.  

Antti Syrjälä, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Yhteissuunnittelutyöaika
• Opetusvelvollisuus
  • Apulaisrehtorina toimivan opettajan huojennus
  • Aikuislukiolisä ja äidinkielen harjoitusten ohjaus- ja valvontalisä
  • Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät
  • Muita erityistehtäviä ja palkkioita
  • Ylituntipalkkio
• Tuntiopettaja

Yhteissuunnittelutyöaika

(OVTES osio B, liite 3, 3 §, 3 a §, 13 § 2 mom.) 

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin käytetään lukuvuoden aikana enintään 89 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Osa-aikavirkaiset opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat, joiden opetusvelvollisuus ei täyty, ovat velvollisia osallistumaan ys-työaikaan vain osa-aikaisuutensa suhteessa. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Yhteissuunnittelutyöajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niitä voidaan tehdä myös muualla kuin työpaikalla ja myös yksin. Lukujärjestykseen voi varata vapaan ajan, jolloin käytännön yhteistyölle järjestyy aikaa silloin, kun se on tarpeellista. Viikoittaiset kokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus. Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, resursointi ja toteuttaminen tulee käsitellä yhteistoiminnassa opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yhteissuunnittelutyöaikaan luettavat työt on voitava aina tehdä OVTESin mukaisen tuntimäärän sisällä.

Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia eikä enintään viiden koulutyöpäivän pituisessa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opettajia kuten viransijaisia.

Opetusvelvollisuus

(OVTES osio B, liite 3, 4 §) 

Aikuislukion lehtorin opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1-, A2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa.

Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 33. Samalla kertoimella muutetaan opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät sekä viikkotuntien perusteella erikseen korvattavat tehtävät vuositunneiksi. Ohje koskee myös niitä lehtoreita, joilla on sekä aikuislukion (liite 3) että lukion (liite 2) tunteja.

Jos opettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, tai jos hän toimii sekalehtorina, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.

Sekalehtori on viranhaltija, joka on velvollinen opettamaan sekä päivä- että aikuislukiossa tai jonka opetusvelvollisuuteen asianomaisena lukuvuonna tosiasiallisesti luetaan sekä päivä- että aikuislukion tunteja.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opettajalle maksetaan kuitenkin varsinainen palkka koko lukuvuodelta.

Apulaisrehtorina toimivan opettajan huojennus

(OVTES osio B, liite 3, 5 §)

Yhden tai useamman koulun apulaisrehtoriksi määrätyn opettajanviran haltijan huojennettu opetusvelvollisuus vahvistetaan lukuvuosittain 8–16 tunniksi. Opetusvelvollisuuden suuruutta määrättäessä otetaan huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

Aikuislukiolisä ja äidinkielen harjoitusten ohjaus- ja valvontalisä

(OVTES osio B, liite 3, 6 § 1–2 mom.)

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan aikuislukiolisänä lukion päättötutkintoon kuuluvien suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta ja arvostelusta seuraavat tuntimäärät:

• kutakin pakollisen ja valinnaisen oppimäärän lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssia kohti 5 tuntia
• sekä perusopetuksen ja muuta kuin yllä mainittua lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssia kohti 3 tuntia.

Jos kurssin tuntimäärä on pienempi tai suurempi kuin 28 oppituntia, tuntimäärään lisätään kuitenkin lukio-opetuksen vapaaehtoisesta ja valinnaisesta kurssista 33/28-osaa sekä perusopetuksen ja lukio-opetuksen muusta kurssista 31/28-osaa.

Aikuislukiolisän lisäksi aineenopettajaviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan lukiokoulutuksen äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta kutakin äidinkielen ja kirjallisuuden 28 oppitunnin kurssia kohti 7 tuntia.

Aikuislukiolisä ja äidinkielen harjoituslisä tulee huomioida myös kertatuntipalkkiossa, kun opettaja on palkattu yli viideksi koulun työpäiväksi.

Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

(OVTES osio B 11 § ja 17 §, liite 3, 6 §)

• Etäopetukseen liittyvä työ (osio B 11 §, liite 3, 1 §)
• Demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 )
• Aikuislukiolisä (liite 3, 6 § 1 mom.)
• Äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus ja valvonta (liite 3, 6 § 2 mom.)
• Ryhmänohjaajan tehtävät (liite 3, 6 § 3 mom.)
• Opinto-ohjauksen luokan ulkopuoliset tehtävät (liite 3, 6 § 3 )
• Kokoelmien, av-välineiden, tietokonelaitteistojen ja kirjaston hoito (liite 3, 6 § 4 mom.), yhteensä enintään 10 viikkotuntia.

Muita erityistehtäviä ja palkkioita

Seuraavia erityistehtäviä ei lueta opetusvelvollisuuteen (OVTES):

• Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio (osio A 24 §, osio B 21 )
• Tukiopetus (osio A 22 )
• Yksityisoppilaan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin
  liittyvät tehtävät (liite 3, 1 §)
• Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi (liite 3, 1 )
• Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 19 § 6 )
• Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitaminen rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajan (osio B 20 )
• Ylioppilaskirjoitusten valvonta (liite 3, 7 §)
• Kielistudion esimies (liite 3, 8 ), mikäli korvattu aiemmin
• Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä (liite 3, 9 )

Ylituntipalkkio

(OVTES osio B, liite 3, 4 § 3 mom. ja 10 §) 

Jos opettajanviran haltijalle, joka ei ole sekalehtori, määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä lukiosta, ne maksetaan lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan. Sekalehtorin lukion ylitunnit maksetaan hänen oman virkansa ylituntipalkkioperusteella.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Tuntiopettaja

(OVTES osio A 51–57 §, osio B 28 §, liite 3, 11–13 §) 

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus A1-, A2- ja B1-kielissä on 17 ja muissa oppiaineissa 18 viikkotuntia. Tuntiopettajan opetusvelvollisuus maa- ja metsätaloudessa, kaupallisissa aineissa, tiedotusopissa, perhekasvatuksessa, näyttämötaiteen ja teatteritaiteen opetuksessa sekä puheopetuksessa on 20 tuntia viikossa.

Jos päätoimisen tuntiopettajan päätoimisuuteen tarvittava tuntimäärä ei tule lukuvuoden aikana täyteen, hänelle maksetaan kuitenkin päätoimisuusrajaa vastaava varsinainen palkka koko lukuvuodelta. Päätoimisuusraja on 14 viikkotuntia eli 462 vuosituntia. Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu yhteissuunnittelutyöaika. Koko lukuvuoden työajaksi otetulla päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin. Tuntiopettajaan sovelletaan pääsääntöisesti samoja OVTESin määräyksiä kuin lehtoreihin.

Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa. Sen vuoksi sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkio maksetaan kertoimella 0,96.  Kerrointa ei sovelleta sellaiseen saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja aikuislukiossa.

Niku Tuomisto, kehittämispäällikkö

Tässä luvussa:

• Tehtäväkohtainen peruspalkka
• Palkkaperusteryhmä
• Tehtävän vaativuus
• Työaika
• Peruskoulun rehtorin työajan erityismääräykset
• Lukion rehtorin työaika

Tehtäväkohtainen peruspalkka

(OVTES osio B, 3–5 §)

Rehtorin tehtäväkohtaisen peruspalkan hinnoittelutunnuksen määrittävät palkkaperusteryhmien lukumäärä ja koulumuoto. Hinnoittelutunnuksen ja kalleusluokan mukainen palkkavälys löytyy virka- ja työehtosopimuksen palkkaliitteestä ja OAJ:n verkkosivujen Työelämäoppaasta kohdasta Palkat ja palkkiot.

Jos peruskoulun rehtorilla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % palkkaliitteen asteikkojen alarajaa alempi. 

Rehtorin palkkauksessa tulee soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai hallinnollisen työn kuormittavuudella. Lisäksi on huomioitava paikallisen palkkausjärjestelmän mukainen tehtävän vaativuuden arviointi.

Jos peruskoulun rehtori on määrätty vastaamaan yhtenäiskoulusta tai koulusta, jossa on vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää, määräytyy rehtorin palkka-asteikko vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan. Kouluyksiköllä tarkoitetaan sekä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua että useampia itsenäisiä kouluja, joiden hallinto on määrätty yhdelle rehtorille. 

Palkkaperusteryhmä

(OVTES osio B, 2 §)

Perusopetuksen palkkaperusteryhmien laskentatapa on muuttunut 1.8.2023 alkaen pois lukien erityiskoulujen rehtorit. Uusi laskentatapa ei ole peruste laskea rehtorin palkkaa tai heikentää palvelussuhteen ehtoja.

Palkkaperusteryhmät lasketaan perusopetuksessa seuraavasti

• Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 15 oppilasta kohti.
• Vuosiluokilla 7–9 yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 25 oppilasta kohti
• Lisäksi koulun erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohti. Erityisen tuen oppilaat tulevat näin laskettua kahteen kertaan, ensin koulun koko oppilasmäärässä ja sen lisäksi erityisen tuen päätösten laskennassa.                

Peruskoulun ja lukion yhteisen rehtorin palkka-asteikon alarajasta ei ole erillistä määräystä, vaan palkkausmääräyksen soveltamisohjeen mukaisesti rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa päätettäessä otetaan huomioon osion A 6 (Palkkaperusteet ja palkkausjärjestelmä) ja 10 §:n (Palkan tarkistaminen paikalisella päätöksellä) määräykset.

Tehtävän vaativuus

Tehtäväkohtaista palkkaa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Esihenkilöasemassa olevalla tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisellaan, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esihenkilötehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esihenkilötyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

Rehtorin tehtävän vaativuuteen vaikuttavat oppilaitoksen/koulun koon lisäksi mm. erityisryhmät ja -luokat, koulun erityistehtävä, muun henkilöstön määrä sekä yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa.

Työaika

(OVTES osio B, 9–12 §)

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtorin ja apulaisrehtorin joustava kokonaistyöaika perustuu toimistotyöaikaan. Joustavuuden perusteena ovat koulun toiminnalliset vaatimukset. Esimerkiksi rehtorin työmäärä vaihtelee huomattavasti lukuvuoden eri aikoina ja tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa. Rehtorilla on myös sellaisia työtehtäviä, jotka ovat tarkoituksenmukaista tehdä muualla kuin koululla. Työaikajärjestelmä ei siis edellytä rehtorin olevan koululla koko työaikaansa, vaan esimerkiksi kesäkeskeytyksen aikana työtä voi tehdä muuallakin. Toimistotyöaikaan perustumisella tarkoitetaan myös työajan pituutta. Koko lukuvuoden keskimääräinen viikkotyöaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja vuotuinen työaika on noin 1 600 tuntia vuosiloman pituudesta, arkipyhien sijoittumisesta sekä työpäivien lukumäärästä riippuen.

Ennen työvuoden alkua rehtorille on vahvistettava työaikasuunnitelma ja sitä on seurattava säännöllisesti (9 § Pöytäkirjamerkintä). Suunnitelman ja seurannan järjestäminen on työnantajan velvollisuus. Vain työaikasuunnitelman ja seurannan avulla voidaan osoittaa mm. lisäresurssin tarve hallinnolliseen työhön oppilaitoksessa. Rehtorin vuosiloma määräytyy OVTESin osion A 33 §:n ja KVTESin IV luvun mukaan.

Vuosiloman pituus riippuu palvelussuhteen kestosta. Joustava työaikajärjestelmä ei kuitenkaan edellytä rehtorin olevan koululla kesäkeskeytyksen aikana vuosilomapäiviensä ulkopuolella.

Peruskoulun tai lukion opettaja, joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti rehtoriksi tai apulaisrehtorinviran haltijaksi saman kunnan kouluun, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTESin määräysten mukaisesti. Rehtoreiden opetustuntimäärille on sovittu viikoittaiset tai vuotuiset vähimmäis- ja enimmäismäärät. Enimmäismääriä ei voi ylittää muutoin kuin sopimuksessa määritellyin perustein. Opetustuntimäärää vahvistettaessa tulee ottaa huomioon mm. koulun koko, toiminta eri toimipisteissä ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

Perusopetuksen rehtorin opetustuntimäärät on esitetty oheisessa taulukossa.

Apulaisrehtorinviran haltijan opetustuntimäärä on vähintään koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain enintään kolme viikkotuntia edellä mainittua alemmaksi paikallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

Peruskoulun rehtori – lukuun ottamatta vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 koulun rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään kaksi – voi lukea opetustuntimääräänsä luokanvalvojan tehtävät, demonstraatioiden valmistelutunnit ja tukiopetuksen antamisen sekä erityisestä syystä kirjaston ja kokoelmien hoitamisen, musiikkiesitysten hoitamisen, oppilaanohjauksen, kerhotyön ja opetuksen ohjauksen.

Lukion rehtorin opetustuntimäärään ei voi lukea lukioresurssitunteja. Aikuislukion rehtorin opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä ja kesäkurssien järjestelytehtäviä.

Peruskoulun rehtorin työajan erityismääräykset

Koulun tai oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetustuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia ottaen huomioon heidän tehtävänjakonsa sekä toimipaikkojen koko ja sijainti. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi lisäksi lukea opetusvelvollisuuteen yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia toimii pysyvästi koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien, varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yhteensä edellä mainitun mukaisesti.

Jos koulun tai oppilaitoksen rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla tai samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden, koulun katsotaan toimivan yhdessä toimipaikassa.

1.8.2020 alkaen käytettävä tuntimäärä on voitu lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Perusteena tähän on tilanne, jossa opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehtorin, apulaisjohtajan/apulaisrehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori-/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suurempi opetustuntimäärä tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestämiseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella (ks. B liite 1, 9 §, 5 mom.).

Lukion rehtorin työaika

Lukion rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin ja aikuislukion rehtorin enintään 363 tuntiin lukuvuodessa. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin, kun sille on perusteltu syy.

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

Petra Kirkko-Jaakkola, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Opetushallitus
• Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL
• Sisäministeriö ja Rikosseuraamuslaitos

Opetushallitus

Yleissivistävä erityiskoulu Valteri sijaitsee neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Kuopio, Mikkeli, Jyväskylä ja Oulu). Valteri koulussa annetaan vaativaa erityistä tukea tarvitseville oppilaille perusopetusta. Valterissa työskentelee mm. erityisopettajia, ohjaavia opettajia ja lehtoreita. Lisäksi Valterissa työskentelee muuta kuin opetushenkilöstöä.

Erityisopettajien opetusvelvollisuus on 22 ja ohjaaviin opettajiin sovelletaan kokonaistyöaikaa. Kelpoisuudet määräytyvät asetuksen mukaan.

Helsingin Ranskalais-Suomalainen koulu, jonka omistajana on Suomen valtion lisäksi Ranskan valtio. Ranskalais-Suomalaisessa koulussa voi opiskella koko peruskoulun oppimäärän ja aina ylioppilaaksi asti.

Koulussa toimii virassa niin luokanopettajia, erityisopettajia kuin aineenopettajia. Opetusvelvollisuudet määräytyvät valtion tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan. Palkka määräytyy VPJ:n perusteella.

Suomalais-Venäläinen koulu sijaistee Helsingissä. Siellä annetaan niin perusopetusta kuin lukio-opetusta. Virkarakenne vastaa kielikoulujen virkarakennetta.

Helsingin eurooppalaisessa koulussa voi suorittaa peruskoulun oppimäärän lisäksi kansainvälisen ylioppilastutkinnon.

Lisäksi Opetushallituksen alaisuuteen kuuluvat Saamelaisalueen koulutuskeskus, joka järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta lapin saamalaisalueella ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus (Meriturva), joka ylläpitää merenkulun ja vesillä liikkumisen turvallisuutta.

Valtiolla palkka määräytyy valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) mukaan, joka on tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä. Tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista suoriutumista arvioidaan kriteeristöillä.

Opetushallituksen alaisiin valtion oppilaitoksiin sovelletaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta sekä hallinnonalakohtaisia tarkentavia virkaehtosopimuksia. Pääasiallisesti OPH:n alaiset valtion sopimukset noudattelevat kuntapuolen sopimuksia vähäisin poikkeuksin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL:n alaisuuteen kuuluvat maamme julkiset koulukodit, joita on neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen. 

Lähtökohtaisesti kaikki koulukodeissa toimivat opettajat ovat erityisluokanopettajan virassa. Heidän opetusvelvollisuutensa on 22. Lisäksi heille kuuluu yhteissuunnitteluaika ja VESO:t.

Palkat määräytyvät valtion palkkausjärjestelmän perusteella sisältäen vaatitasot ja henkilökohtaisen palkanlisän.

Sisäministeriö ja Rikosseuraamuslaitos

Lisäksi valtion oppilaitoksia ovat Sisäministeriön alainen Pelastusopisto Kuopiossa, joka vastaa pääasiallisesti maamme pelastusalan tutkinnoista ja täydennyskoulutuksesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskus Vantaalla, joka kouluttaa henkilökuntaa vankiloihin.

Valtiolla työskentelee noin 600 opettajaa, ja OAJ vastaa heidän virkaehtosopimuksistaan ja edunvalvonnasta.

Kaikissa valtion oppilaitoksissa sovelletaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta ja sen lisäksi omia tarkentavia virkaehtosopimuksia. Valtaosin valtion oppilaitosten sopimusmääräykset mukailevat kunta-alan sopimusmääräyksiä.