Laadukkaan koulutuksen ja ihmisarvoisen työn yhteyttä tulee vahvistaa Suomen kehityspolitiikassa
Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon mukaiset Suomen kehitysyhteistyön painopisteet ovat myös OAJ:n näkökulmasta oikeita. Selonteossa korostetaan toimijoiden välistä yhteistyötä, kehityspolitiikan tasavertaisuuteen pyrkivää tavoitetta sekä pitkäkestoisten rakenteellisten muutosten merkitystä. Näitä kaikkia asioita OAJ pitää tärkeinä.
Agenda 2030:n tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin Suomessa ja kehityspolitiikassa erityisesti sitä, että kasvatus, koulutus ja tutkimus uskalletaan nähdä Suomen keskeisimmiksi investointikohteiksi. Erityisesti tyttöjen koulutuksen tukeminen vahvistaa demokratiakehitystä ja luo pohjaa myös muiden tavoitteiden saavuttamiselle. OAJ katsoo, että selonteon laajempien tavoitteiden ja osaamisen vahvistamisen yhteys olisi tärkeää tunnistaa entistä paremmin.
OAJ:n mielestä ensiarvoisen tärkeää kehityspolitiikassa on huomioida riittävän laajasti se, että keskeinen tavoite laadukkaasta koulutuksesta ei voi toteutua ilman ihmisarvoista työtä opetusalalla. Selonteossa painopisteitä ovat sekä ihmisarvoinen työ että laadukas koulutus, mutta näiden välistä yhteyttä ei tunnisteta riittävästi.
Selonteossa todetaan, että syventynyt oppimisen kriisi on yhteydessä puutteisiin opettajien koulutuksessa ja osaamisessa, oppimisoloissa ja opetushenkilöstön saatavuudessa. Näiden lisäksi olisi tärkeää tarkastella sitä, toteutuvatko opetustyössä työelämän ihmisoikeudet.
Työelämän ihmisoikeuksien edistäminen opetusalalla tuottaa parempia työoloja ja lisää lasten kouluttautumista ja koulutuksen laatua kehittyvissä maissa. Tämä tukee selonteossa mainittua tavoitetta saada aikaan rakenteellisia muutoksia yksittäisten toimien sijaan. Laadukkaan koulutuksen edistäminen edellyttää työelämän ihmisoikeuksien toteutumista myös opetussektorilla.
Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön. Kehityspoliittisessa selonteossa asetetaan tavoitteeksi, että Suomi saavuttaa tämän tason vuonna 2030, mutta selkeä tiekartta tavoitteen saavuttamiseksi puuttuu. OAJ katsoo, että rahoitukselle olisi syytä määritellä selkeät välitavoitteet, jotka vahvistaisivat työn tuloksellisuutta, johdonmukaisuutta sekä kehityspolitiikan roolia osana Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista erityisesti globaalin vastuun osalta.
Lataa ja lue koko lausunto Lue aiheeseen liittyvä blogikirjoitus