Lukion laatustrategiasta on tulossa torso – kriteeristön laadinta kaatumassa rehtoreille ja opettajille

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman lukiokoulutuksen laatutyö ja laatustrategia on kaatumassa paikallisten lukioiden rehtoreiden ja opettajien niskaan, koska valmistellusta laatustrategiasta puuttuu kokonaan oleellinen osa eli kansalliset laatukriteerit. Opetusministeriön mukaan laatukriteereitä olisi ”erittäin haastava laatia”, mistä OAJ on jyrkästi eri mieltä.

– Valmistellun laatustrategian mukaan laatukriteerit ja laadunhallintamekanismit laadittaisiin paikallisesti. Tämä tarkoittaa, että jo valmiiksi korona-ajasta sekä muista lukiokoulutuksen uudistuksesta kuormittuneet rehtorit ja opettajat aloittavat paikalliset laatuprosessit ilman edes ohjeellisia, yhteismitallisia kriteereitä. Keskeisten kriteerien määrittely olisi tullut laatia opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla sidosryhmäyhteistyönä, OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso sanoo.

Myöskään Lahden lukion Gaudian johtava rehtori Jyrki Rosti ei niele laatutyöryhmän selityksiä.

– Moni asia on hankala, eikä sitä silti jätetä tekemättä. Laatutyön tekeminen paikallisesti on erittäin vaikeaa, uskoisin, että jopa paljon haastavampaa kuin kansallisten laatukriteereiden, mikäli tavoitteena on yhdenvertaisuus.

Valmisteltu laatustrategia Laakson mukaan ei myöskään vastaa eduskunnan edellyttämää laatukriteerien laatimista.

– Eduskunnan tahto oppivelvollisuuslaista päätettäessä oli, että oppivelvollisten oikeus laadukkaaseen lukiokoulutukseen taataan laatukriteereillä yhdenvertaisesti koko maassa.

Paikalliset laatukriteerit lisäävät rehtorien ja opettajien työkuormaa

Rosti kokee laatukriteerien puuttumisen eriarvoistavan lukiokoulutusta, mikä heijastuu suoraan opettajien ja rehtorien työhön.

– Nyt osa koulutuksenjärjestäjistä on tehnyt omat laatukriteerinsä, osalla niitä ei ole ollenkaan tai ne ovat keskenään hyvin erilaiset. Mikäli aidosti haetaan valtakunnallista yhdenvertaisuutta, tulisi laatutyöhön saada vahva valtakunnan tasoinen ohjaus esimerkiksi luomalla perusteet ja mittarit. Niin kauan kuin valtakunnalliset laatukriteerit puuttuvat, lukiokoulutuksen toteuttamista paikallistasolla määrittelee pitkälti talous, hän sanoo.

Rostin mukaan lukiokoulutus on kuntien säästökohde, jos laatumittareita ei ole tai ne voidaan tehdä paikallisesti niin väljiksi, ettei niillä ole todellista vaikuttavuutta. Resurssien leikkaaminen puolestaan näkyy suoraan rehtoreiden ja opettajien jaksamisessa sekä opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja oppimistuloksissa.

Lisäksi lukiokoulutus on ollut suurten muutosten keskellä useita vuosia. Tuoreimmat muutokset ovat oppivelvollisuuden laajentaminen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden (lops) käyttöönotto vuonna 2019.

– Molemmat ovat tuoneet rehtoreille ja opettajille lisätyötä, joka jatkuu edelleen. Oma lukioni aloitti toimintansa tänä syksynä kahden lukion yhdistyttyä yli 1 300 opiskelijan lukioksi. Samassa yhteydessä toteutettiin mittava rakennus- ja perusparannushanke, mikä on osittain vielä kesken, Rosti kertoo.

Uudistukset ovat koetelleet koko henkilökunnan jaksamista ja katkeaminenkin on ollut lähellä.

– Laatukriteerien laatimisen vastuun siirtäminen paikalliselle tasolle tarkoittaa lisäkuormaa erityisesti rehtoreille, mutta myös opettajille. Erityisen ikäväksi tämän tekee se, ettei paikallisella työllä voida saavuttaa niitä tuloksia, joita lukion laatukriteereiltä odotetaan, hän lisää.

Laatukriteerit Karvin tehtäväksi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on jo vuonna 2017 todennut lukiokoulutusta koskevassa arvioinnissaan, että lukiokoulutuksesta puuttuvat kansalliset laatukriteerit eikä kaikilla lukioilla ole minkäänlaista laadunhallintamekanismia.

Lausunnolle annettu laatustrategia ei Laakson mielestä vahvista oppivelvollisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista eikä muuta laadunhallinnan nykytilaa.

– Laatustrategiaan on nyt tiivistetty opetussuunnitelmatekstiä ja kuvausta lukiolain velvoitteista tuomatta asiaan mitään uutta. Laatukeskustelussa tulisi kuitenkin mennä huomattavasti syvemmälle ja määritellä laadukkaan koulutuksen avaintekijöitä.

Tällaisia ovat Laakson mukaan opettajien ja esihenkilöiden määrä, opetusryhmien koko, osaamisen kehittämisen systemaattisuus ja oppimateriaaleihin liittyvät hankintamenettelyt, oppimisen tuen ja erityisopetuksen saatavuus sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuus kehittämisessä sekä opiskeluhuollon kokonaisuus.

– Tässä olisi ollut myös tuhannen taalan paikka määritellä digitalisaatioon valtakunnallisesti keskeiset käsitteet ja laadukkaan digipedagogiikan teknisiä edellytyksiä, Laakso korostaa.

– Edellytämme edelleen, että lukiokoulutukseen laaditaan sitovat laatukriteerit ja että kansallisten laatukriteerien valmistelu aloitetaan viipeettä. Laatukriteerien laadinta tulisi osoittaa esimerkiksi Karvin valmisteltavaksi.

Tutustu OAJ:n lausuntoon lukiokoulutuksen laatustrategiasta.