OAJ kannattaa valtion korvaavan kunnille tilapäistä suojelua hakevien tai saavien-, kansainvälistä suojelua hakevien- tai ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuksia
Hallitus esittää kunnille valtionavustuksella korvausta varhaiskasvatuksen järjestämiseen tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville taikka ilman oleskeluoikeutta oleville lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa.
Valtionavustus on tarkoitettu kompensoimaan sellaisen varhaiskasvatuksen kustannuksia, joista kunta ei saa peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2023. Esityksessä ei esitetä muutoksia kuntien velvoitteisiin tai edellä mainittujen lapsiryhmiin kuuluvien lasten oikeuksiin. OAJ oli tästä Sivistysvaliokunnan kuultavana, ja antoi valiokunnalle lausuntonsa 29.9.
Valtionavustus on nopea ja kohdennettu keino tarjota varhaiskasvatusta laajemmille ryhmille
OAJ kannattaa, että valtio korvaa kunnille tilapäistä suojelua hakevien tai saavien lasten, kansainvälistä suojelua hakevien lasten taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuksia. Valtionavustus on nopea ja kohdennettu keino, ja ratkaisee kustannusten korvaamisen kunnille vuonna 2023. Avustus voi edistää entistä useampia kuntia tarjoamaan nykyistä laajemmin näihin ryhmiin kuuluville lapsille varhaiskasvatusta. Laadukas varhaiskasvatus tukee lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista sekä tarjoaa turvallisen arjen kasvu- ja oppimisympäristön. Varhaiskasvatuksessa voidaan tarjota varhaiskasvatuslain mukaista tukea sekä edistää lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista, ja tukea siten lasten integroitumista.
OAJ pitää esitettyä avustusta ja sitä koskeva lainmuutosta tarpeellisena, mutta koska se ei tuo pysyvää ratkaisua, edellytämme, että käynnistetään valmistelu pysyvän rahoitusmallin ratkaisun löytämiseksi. Tämän myötä kunnat voitaisiin myös velvoittaa järjestämään lain mukaista varhaiskasvatusta edellä mainituille lapsiryhmille.
Valtionavustuksen määräytyminen tulisi muuttaa kokopäiväsuhdelukuun perustuvaksi
OAJ pitää tärkeänä, että avustus kohdennetaan edistämään säännöllisen, riittävän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämistä ja siihen osallistumista. Tätä esitetyt avustuksen myöntöperusteet tukevat hyvin. Korostamme kuitenkin, ettei avustuksen kolme vuotta täyttäneistä lapsista tule olla erilainen sen mukaan, onko lapsen päivä varhaiskasvatuksessa viisi tuntia vai sitä enemmän. Lapsen resurssitarve hänen päiväkodissa läsnä ollessaan ei ole riippuvainen osallistumisen päivittäisestä tuntimäärästä. Edellytimme siksi esitykseen liittyvän asetukseen muutosta siten, että valtionavustus määräytyisi kaikkien kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta ns. kokopäiväsuhdeluvun (1:7) mukaisesti. Näin voitaisiin turvata positiivista erityiskohtelua lapsille, joiden varhaiskasvatuksen järjestämistä tuetaan rahoituslakiin esitetyn 46 §:n nojalla. Päiväkodin opetuskieltä osaamaton tai heikosti hallitseva Suomeen muualta siirtynyt lapsi tarvitsee lähtökohtaisesti aina tukea mm. kielen ja kielien oppimiseen, vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteissa ja suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurien moninaisuuteen tutustumiseen.
Pedagogisen varhaiskasvatuksen järjestäminen aiempaa useammalle lapselle lisää päiväkodeissa aina opettajien, muun henkilöstön sekä tilojen tarpeita. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen määrät ovat riittämättömät ja opettajista on pulaa. Opettajatarpeisiin on vastattava nostamalla yliopistojen opettajankoulutuksen määrää ja rahoitusta. Varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat tarvitsevat myös lisä- ja täydennyskoulutusta, muun muassa S2-kielen opetukseen. Koulutukseen osallistuminen edellyttää riittäviä sijaisresursseja.