OAJ pitää välttämättömänä, että valtio korvaa kunnille tilapäistä tai kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien sekä paperittomien lasten varhaiskasvatuksen kustannuksia
Varhaiskasvatusta rahoitettaisiin valtionavustuksella, sillä nämä lapset eivät kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin esitetään lisättäväksi säännös valtionavustuksesta kunnille ja kuntayhtymille varhaiskasvatuksen järjestämiseen tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille tai paperittomille lapsille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tällä hetkellä tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien tai paperittomien lasten pääsy varhaiskasvatukseen voi kunnasta riippuen toteutua hyvin eri tavoin. OAJ kannattaa sitä, että esityksen mukaisesti valtio korvaa kunnille tilapäistä suojelua hakevien tai saavien lasten, kansainvälistä suojelua hakevien lasten tai paperittomien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä kustannuksia.
Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan esitetä muutoksia kuntien velvoitteisiin tai näiden lasten oikeuksiin. Esitetty lakimuutos ei turvaa kunnille vakaata rahoitusta, joka heikentää kuntien mahdollisuuksia ja intoa järjestää varhaiskasvatusta, johon sillä ei ole velvoitetta. OAJ pitää tärkeänä, että kunnat velvoitetaan järjestämään lain mukaista varhaiskasvatusta edellä mainituille lapsille, ja että korvaus varhaiskasvatuksen järjestämisestä vakiinnutetaan. On käynnistettävä valmistelu pysyvän rahoitusmallin ratkaisun löytämiseksi.
Avustuksen piiriin kuuluvien toimintamuotojen esitettyjä rajauksia OAJ pitää perusteltuina. On varmistettava, että näille lapsille tarjottava varhaiskasvatus on säänneltyä. Lisäksi on edistettävä tilannetta, jossa lapset pääsevät varhaiskasvatukseen ammattitaitoisen henkilöstön ohjaukseen ja opetukseen.
On oleellista, että lain 46 §:ssä tarkoitettujen lasten kielen oppimisen, tuen ym. tarpeet varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon päiväkotien suhdelukumitoituksessa ja varhaiskasvatuksen lapsiryhmiä muodostettaessa. Lausunnossa OAJ esittää, että asetuksen 2 §:n myöntämisperusteisissa valtionavustus säädetään määräytyväksi kaikkien kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta niin sanotun kokopäiväisyyden (1:7-suhdeluvun) mukaisesti. Näin turvataan positiivista erityiskohtelua lapsille, joiden varhaiskasvatuksen järjestämistä tuetaan rahoituslain 46 §:n nojalla. Tämän edellyttämät muutokset asetusluonnoksen 2 §:n 4 ja 5 momentteihin löytyvät lausunnosta.
Lasten määrän lisääntymiseen tulee varautua. OAJ korostaa, että varhaiskasvatuksen järjestäminen aiempaa useammalle lapselle lisää aina henkilöstö- ja tilatarpeita. Nämä vaikutukset varhaiskasvatuksen opettajatarpeisiin on otettava huomioon yliopistojen opettajankoulutuksen määrissä ja rahoituksessa jo ennakoiden. Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien lisä- ja täydennyskoulutustarpeisiin, muun muassa S2-kielen opetuksen osalta, tulee myös varautua.