Opettajatiedonkeruu työläämpi ja kalliimpi kuin opettajarekisteri

OAJ kannattaa opettajarekisteriselvityksen tehneen työryhmän esitystä perustaa opettajarekisteri. Rekisteri vähentäisi opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien työmäärää. Rehtoreiden ja opettajien koulutuksensa perusteella saamat kelpoisuustiedot tulisivat opettajarekisteriin suoraan KOSKI- ja VIRTA -rekistereistä.

Muut ammattirekisterit toimivat samoin. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tarvitsisi syöttää vain kerran opettajarekisteriin tiedot viroista ja toimista sekä niissä olevien opettajien kelpoisuudesta. Tämän jälkeen järjestäjä syöttää rekisteriin tietoja vain silloin, kun tiedot muuttuvat. Kyselyllä tehtävään tiedonkeruuseen verrattuna rekisteri aiheuttaa vähemmän työtä.

Olisi erittäin poikkeuksellista, että kahden kolmen vuoden aikana rekisteriin tarvitsisi päivittää jokaisen rehtorin ja opettajan tiedot. Kyselyyn taas pitää vähintään muutaman vuoden välein joka ikinen kerta syöttää uudestaan alusta alkaen kaikkien rehtoreiden ja opettajien tiedot.

OAJ korosti, että rekisterin avulla on tarkoitus luoda järjestelmä, jossa tiedot opettajarekisteriin saadaan mahdollisimman pitkälle automatisoidusti suoraan eri tietojärjestelmistä.

OAJ muistutti myös, että kouluilla ja oppilaitoksilla teetätetään lukuisa määrä muitakin kyselyitä ja tiedonkeruita. OAJ:n arvion mukaan myös näiden kyselyiden määrä vähenisi, koska ministeriö ja tukijat saisivat opettajatiedot suoraan opettajarekisteristä. Esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettujen rahojen hakeminen ei vaatisi enää erillisiä selvityksiä opettajamäärän lisäämisestä, sillä rekisteri kertoisi ajantasaisesti tiedot opettajamäärän muutoksista.

Kyselytiedonkeruun kehittäminen tarkoittaisi OAJ:n arvion mukaan todennäköisesti sitä, että kyselyyn vastaisivat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät suoraan ja että niitä tehtäisiin useammin kuin kolmen vuoden välein. Tämä aiheuttaisi lisää työtä.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät eivät saa rahoitusta kyselytiedonkeruuisiin vastaamiseen, vaan niillä on lakisääteinen velvollisuus pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille näiden määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.

Onkin tärkeää arvioida, kumpi aiheuttaa vähemmän työtä järjestäjille, erilliset tiedonkeruut vai opettajarekisteri. Samoin on arvioitava, kumpi tapa helpottaa opetuksen ja koulutuksen järjestäjän työtä. Opettajarekisteriselvitys korostaa, että rekisteriä voitaisiin myöhemmin kehittää vähintään rekrytoinnin helpottamiseen. Erillinen kyselytiedonkeruu ei mahdollista samaa.

Rekisterin perustamiskustannuksiksi on arvioitu kolme miljoonaa euroa ja vuosittaisiksi ylläpitokuluiksi enintään 500 000 euroa. OAJ:n pitää tätä riittävänä, koska rekisterin perustaminen voidaan vaiheistaa sekä koulutusasteiden että sinne kerättävien tietojen osalta. Rekisteriin voitaisiin ensivaiheessa kerätä tiedot varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kelpoisuuksista, täydennyskoulutuksista, viroista sekä toimista sekä siitä, onko viroissa ja toimissa kelpoinen henkilö.

Pitkällä aikajänteellä opettajarekisteri keventää työkuormaa ja tuo säästöjä. On otettava huomioon se, että opettajarekisteriselvityksen mukaan jo yksi kyselypohjainen opettajatiedonkeruu aiheuttaa noin 500 000 euron kulut.