Sivistys, koulutus ja osaaminen ovat avaintekijöitä Suomen menestyksen kannalta nyt ja tulevaisuudessa
Valtioneuvosto antaa tulevaisuusselonteon eduskunnalle vaalikausittain. Tulevaisuusselonteon tehtävä on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Selonteko toimii keskustelunavauksena seuraaville vuosille. Selonteko on annettu vuodesta 1993 alkaen.
OAJ:n mielestä sivistysvaliokunnan tulisi korostaa lausunnossaan, että tulevaisuudenkestävä Suomi rakennetaan koulutuksella. Keskeisimpänä asiana pidämme selonteossakin esille nostettua kysymystä kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen jatkossa kohdennettavasta rahoituksesta. Erityisesti lisäresursointia kaipaa oppimisen tuen järjestäminen kaikilla koulutusasteilla sekä perusrahoituksen taso varsinkin toisella asteella ja korkeakoulutuksessa.
Koulutustason nostaminen edellyttää myös panostamista koko koulutusketjuun aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Varhaiskasvatuksen opettajien määrää tulee nostaa vähintään 1400 vuosittaiseen aloituspaikkaan vuoteen 2030 saakka. Sen jälkeen on arvioitava aloituspaikkamäärää uudelleen. Koulutuksellista tasa-arvoa vahvistetaan tekemällä maksuttomasta esiopetuksesta kaksivuotinen. Varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaa myös lapsiryhmän koko ja pysyvyys. Nykyiset asetuksessa säädetyt erilaiset mitoitukset aiheuttavat päiväkotiryhmiin kuormitusta ja rikkonaisuutta. Kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille tulee säätää päiväkodissa suhdeluvuksi 1:7.
Vähimmäistuntimäärää nostettava perustaitojen vahvistamiseksi
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla nykyistä vahvempi oikeus tarvitsemaansa oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen oikea-aikaisesti. Lainsäädännön pitää olla tältä osin velvoittavampi ja selkeämpi kaikilla koulutusasteilla. OAJ esittää perusopetuksen vähimmäistuntimäärän nostamista perustaitojen vahvistamiseksi seuraavan vaalikauden aikana. Opettajamitoituksilla niin erityisopettajien kuin opinto-ohjaajien osalta vahvistetaan laatua ja tasa-arvoa myös alueellisesti.
Suomen vahvuus on yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pohjaava korkeakoululaitos, joka tuottaa osaajia yhteiskunnan eri tehtäviin. Korkeakoulujen tulee voida keskittyä perustehtäviensä hoitamiseen varsinkin, kun niiden tulevaisuudessa pitäisi kouluttaa huomattavasti isompi määrä nuoria aikuisia työmarkkinoille. Myös rahoitusmallien täytyy selkeämmin tukea perustehtäviä.
Työvoiman osaamista tulee ylläpitää ja kehittää muuttuvassa maailmassa. Jatkuvan oppimisen kehittämiseen ja laajentamiseen tarvitaan useita erilaisia rahoituskanavia, jotta väestön osaamistaso vastaa työmarkkinoiden tarpeita.
OAJ kiinnitti huomiota myös lainvalmistelun laatuun erityisesti henkilöstövaikutusten arvioinnin osalta. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että kustannusvaikutusten toteutuminen selvitetään ja ryhdytään tarvittaviin toimiin, mikäli käy ilmi, että lain toimeenpanoon osoitetut resurssit eivät ole olleet riittävät. OAJ korostaa, että lainsäädännön oltava myös yksiselitteistä ja täsmällistä, jotta se turvaa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet. Lisäksi vaadimme, että Sivistysvaliokunta ottaa vahvasti kantaa tulevaisuusselontekoon esittäen huolen laskevasta osaamis- ja koulutustasostamme ja esittää sitoutumista sellaisiin koulutus- ja tutkimuspanostuksiin, joilla tämä kehitys on mahdollista kääntää pitkällä tähtäimellä.