OAJ:n lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin ja asetustekstien muutoksista
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia esitetään muutettavaksi niin, että perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy koulutuksen, 20 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella ja 5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus).
Ammattikorkeakoulujen kannalta esitetyt muutokset ovat pieniä ja ne eivät näytä koelaskelmien pohjalta muuttavan isossa kuvassa olennaisesti ammattikorkeakoulujen välisiä rahoitussuhteita. Kuitenkin pienetkin muutokset näkyvät väistämättä yksittäisen ammattikorkeakoulun toiminnallisessa arjessa, erityisesti jos rahoituskehys pienenee. Rahoituksen muutosarviot perustuvat vielä osittain puutteelliseen tietopohjaan. Siksi esitetty +/- 3 prosentin perusrahoituksen muutosrajoitin on tärkeä yksittäisen ammattikorkeakoulun talouden ja toiminnan hallinnaksi.
Korkeakoulutuksen tutkintotavoitteita on nostettu vuodesta 2011 lähtien noin 20 prosentilla (12 000 tutkinnolla). Nämä lisäykset eivät ole korottaneet perusrahoituksen tasoa, kuten nyt TKI-toiminnan osalta tehdään, vaan osaa näistä on rahoitettu erillisinä tutkintohintoja alemmilla määräaikaisilla rahoituksilla. Tutkintokoulutus tarvitsee kipeästi resurssinsa ja jatkuvan oppimisen koulutuksen rahoitus on ratkaistava pikaisesti.
Vaikutukset työikäisten osaamisen kehittämiseen korkeakoulutuksessa huolettavat
Suurin huolemme kohdistuu niihin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat samantasoista tutkintoa suorittavista saatavan rahoituksen pienenemiseen. Ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä osaajien kouluttajia niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Esitettyjen muutosten halutaan ehkäisevän koulutuksen kasautumista ja lisäävän opiskelupaikkojen tarjontaa, mikä sinällään on hyvä pyrkimys. On kuitenkin muistettava, että työikäinen väestö tarvitsee jopa uutta tutkintoa, ei vain täydentäviä koulutuksia, pysyäkseen työmarkkinoilla.
Mielestämme kerrointa ei tule pienentää, sillä vaarana on työikäisen väestön osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien heikkeneminen korkeakoulutuksessa. Tällä hetkellä rahoitusmallien uudistustyön rinnalla on käynnissä useita työikäisen väestön osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin vaikuttavia muutosprosesseja, kuten aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja mahdollisesti uuden mallin kehittäminen sekä osaamiskokonaisuuksien pilotoinnit. Näiden vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Rahoitusmallimuutosten odotetaan vahvistavan myös ammattikorkeakoulujen TKI-intensiivisyyttä
Ammattikorkeakoulujen kannalta katsoen kansalliset TKI-rahoitusinstrumentit (Business Finland ja Suomen Akatemia) ovat edelleen kehittämisvaiheessa. TKI-rahoitus on pitkälti rahoitusmallin ulkopuolelta haettavaa, kilpailtavaa ja määrällisesti eri vuosina vaihtelevaa rahoitusta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen koulutus ja TKI-toiminta ovat eri alueilla eri tavalla painottunutta ja siksi niiden TKI-toiminnan kasvun mahdollisuudet kumpuavat hyvin erilaisista lähtökohdista.
Taiteellinen ja taideteollinen tuotanto mukaan laskentakriteereihin
Kannatamme julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon tuomista mukaan TKI-laskentakriteereihin. Julkaisujen painoarvo ei ole koko mallia ajatellen suuri. Julkaisujen tai taiteellisen tuotannon laadulla tulee kuitenkin olla merkitystä. On otettava huomioon, että taiteellisen toiminnan sisällä on valtavasti eroja. On pohdittava tarkoin, miten kerroin saadaan vastaamaan toiminnan vaativuutta.
Ammatillinen opettajankoulutus huomioitava rahoitusmallissa omanaan
Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämisen ja toiminnan järjestämisen kannalta on tärkeää, että sen rahoitus otetaan huomioon rahoitusmallissa edelleen omanaan. Ammatillinen opettajankoulutus tuottaa eri koulutusmuotoihin pätevät opettajat ja ne tekevät tutkimusta, joka tuottaa merkittävää tietoa esimerkiksi koko ammatillisen koulutuskentän kehittämiseen ja työelämäyhteistyöhön. Ammatillinen opettajankoulutus pitäisi nähdä ammattikorkeakoulujen valtakunnallisena erillistehtävänä.
Kaiken kaikkiaan korkeakoulutus elää rahoituksen kehittymisen, rahoitusmallien toimivuuden ja koko ohjausjärjestelmän osalta välivaihetta, sillä yhteiskunnalliset haasteet, muun muassa väestökehitys, nostaa uusia kehittämistarpeita hyvinkin nopealla aikataululla. Ammattikorkeakouluilla on lisäksi menossa useita sisäisiä ja korkeakoulujen välisiä toimia, jotka vaikuttavat näihin samoihin rahoitusmalleilla mitattaviin teemoihin. Rahoitusmallien muutokset ovat olleet viime vuosina hallituskausiin kytkeytyviä, jolloin korkeakoulujen mahdollisuus vastata kansallisiin tavoitteisiin ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti häiriintyy. Tarvitaan vahvaa näkymää tulevaisuuteen.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uusien rahoitusmallien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.