Ajankohtaista

OAJ:n mielestä tavoite rajata ylioppilastutkinnon suorittamisesta kouluille aiheutuvaa työtä on perusteltu.

OAJ:n mielestä lakiesitystä perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta ja toisen kotimaisen kielen kokeilusta ei pitäisi antaa

Alalle soveltuvuutta on OAJ:n mielestä mitattava jatkossakin useilla aloilla. Erityisen tärkeää soveltuuvuuden mittaaminen on opettajankoulutukseen hakeuduttaessa.

Työelämän osallistumista ammatillisen koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen tulee vahvistaa. Työelämätoimikunnat ovat jatkossa tärkeä toimija tässä yhteistyössä. Niille on kuitenkin taattava säädöksissä riittävät toimintaedellytykset ja -valtuudet. Rahoituksen suuri ennakoimattomuus ja vaihtelu vaarantavat ammatillisten opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun alueellisesti ja suhteessa lukio-opiskelijoihin. Rahoituksen vakautta tulee parantaa siirtämällä suoritusrahoituksesta 10 prosenttiyksikköä perusrahoitukseen.

OAJ katsoo, että Tampere3:a koskeva lainsäädäntö tulee erottaa omaksi kokonaisuudekseen ja opetusyhteistyön laajentaminen omakseen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusyhteistyön laajentaminen on erittäin mittava rakenteellinen uudistus, jota koskevaa lainsäädäntöä tulisi tarkastella vasta, kun korkeakouluvisiotyö on saatu päätökseen.

OAJ pitää erittäin merkittävänä pääministeri Sipilän hallituksessa tapahtunutta suunnanmuutosta koulutusleikkauksista lisäresursointiin. Vaikka euromäärät ovat erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta pieniä verrattuna jo tehtyihin ja päätettyihin leikkauksiin, on hallituksen signaali linjanmuutoksesta tärkeä. Uutta linjaa on tulevilla päätöksillä edelleen vahvistettava.

OAJ kiittää ammatillisen koulutuksen lakiesityksen valmistelua, joka on tehty hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Järjestö on tyytyväinen siihen, että ministeriö on kuullut OAJ:n esityksiä ja erityisesti opettajan ja opinto-ohjaajan tehtävät ja rooli henkilökohtaistamisessa, henkilökohtaisen osaamisen suunnitelman laadinnassa ja palautteen ja arvioinnin antajina ovat selkiytyneet.

OAJ oli eduskunnan sivistysvaliokunnassa kuultavana erityisen tehtävän saaneiden lukioiden asemaa koskevista lakimuutosehdotuksista 4.4.2017. OAJ puolsi tehtyjä lakimuutosehdotuksia, mutta totesi, ettei erityislukioiden tekemästä työstä ole olemassa kunnollista arviointia. Lisäksi OAJ muistutti lukioiden rahoitusleikkauksista, jotka vaikeuttavat kaikkien lukioiden tekemää työtä. 

Korkeakouluille on tärkeää saada alakohtaista tietoa työllistymisestä, jotta ne voivat kehittää koulutusten sisältöjä. Työryhmän ehdotukset ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uraseurantakyselyjen tulosten hyödyntämisestä ovat tarkoituksenmukaisia.

OAJ pitää opetussuunnitelman (ops) perusteiden uudistustyössä tapahtuvia muutoksia tervetulleina, sillä edellisestä opetussuunnitelmatyöstä on jo aikaa. Taiteen perusopetuksen eri alojen välinen yhteistyö mahdollistuu uudella tavalla, jos opetussuunnitelmien rakenne on sama kaikilla aloilla.

OAJ jätti esityksensä lukion kehittämisestä ministeri Grahn-Laasoselle, joka oli niitä pyytänyt. Lukion kehittämiseksi oli OAJ:llä lukuisia ehdotuksia. Laatukriteerien laatimisen ohella on tarpeen tehdä kunnollinen selvitys lukion nykytilasta.

OAJ:n mielestä OPH:n ja Karvin tärkeän työn jatkuminen mahdollisimman laadukkaana sekä virastojen itsenäisyys ja riippumattomuus on keskeistä, vaikka hallintoa säästösyistä järjesteltäisiinkin uudelleen.

OAJ lausui näkemyksensä Valtioneuvoston ruokapolitiikan selonteosta (Ruoka2030) eduskunnan sivistysvaliokunnalle. OAJ korosti lausunnossaan osaamisen, tutkimuksen, koulutuksen sekä ruokakasvatuksen merkitystä suomalaisessa ruokajärjestelmässä ja sen laadussa.

OAJ:n mielestä lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta ei tuo kouluille uusia keinoja puuttua kiusaamiseen. Lakialoitteen tavoite lisätä keinoja on kuitenkin hyvä.