Ajankohtaista

Erityisesti alle 3-vuotiaat saavat liian harvoin tarvitsemaansa tukea ja erityisopetusta varhaiskasvatuksessa. Lisäksi vajaat erityisopettajaresurssit kapeuttavat erityisopettajan työn liian usein pelkkään henkilöstön konsultointiin. OAJ ja Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat ry esittävät ratkaisut lapsen tuen toteutumiseen.

Rakennetaanko Suomen tulevaisuutta osaamisen varaan, vai häämöttääkö edessä osaamisen jälkeinen Suomi? Kokosimme yhteen neljä huolestuttavaa kehityskulkua, joissa suunnan muuttaminen on tulevan hallituksen vastuulla.

OAJ yhdessä nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa haluaa tarjota ratkaisuja nuorten työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Korona-aika syvensi nuorten kokemaa kuormitusta ja pahensi mielenterveyden haasteita etenkin jo ennestään vaikeassa asemassa olevien nuorten keskuudessa. Haasteet heijastuvat myös kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien opettajien työoloihin.

Tutkintokoulutuksen maksuttomuus on ennen kaikkea periaatteellinen kysymys. Korkeakoulutuksen maksuttomuuden on oltava linjassa koko koulutusjärjestelmän maksuttomuuden kanssa.

Varhaiskasvatuksen opettajapula on ratkaistavissa. Näin ongelmat ratkaistaisiin OAJ:n mukaan.

OAJ vaatii viranomaisilta selkeitä ohjeistuksia siitä, mikä on terveydenhuollon vastuu kouluissa ilmenneiden altistumisten ja karanteenipäätösten tiedottamisesta.  

OAJ on ajanut opettajarekisteriä jo pitkään. Alkuvuodesta 2021 tuolloin tiede- ja kulttuuriministerinä toiminut Annika Saarikko nimesi kolme selvityshenkilöä tekemän selvityksen opettajarekisterin perustamisesta ja opettajatiedonkeruusta. Miksi rekisteri tarvitaan ja mistä siinä olisi OAJ:n mielestä kyse? 

Jokaiselle uudelle opettajalle pitää saada lakiin kirjattu oikeus ja velvollisuus kaksivuotiseen mentorointiin työajalla. Mentorointi on vastaus uran alkuvaiheen siirtymässä koulutuksesta työelämään, ja sen kirjaaminen lakiin on yksi OAJ:n esityksistä maan hallitukseen puoliväliriiheen.

Pitkittynyt poikkeustilanne on kiristänyt opettajien ja esihenkilöiden jaksamisen äärirajoille. OAJ odottaa huhtikuun puoliväliriihestä päätöksiä, joilla työssäjaksamista voidaan tukea ja parantaa.

Hybridiopetus on herättänyt paljon keskustelua. Sana hybridi on mediassa jo vakiintunut terminä, joka voidaan pudottaa huulilta helppona ratkaisuna, jos opetuksen järjestäminen tavalliseen tapaan on ei ole mahdollista. Hybridiopetus ei ole kuitenkaan ongelmatonta.

Ylioppilastutkintoon liittyvä työ on lisääntynyt jo vuosia, ja koronavuonna työmäärä nousi uuteen huippuunsa. Syksyn ja kevään tutkintokertojen aikana ammattijärjestöön on tullut runsaasti yhteydenottoja, sillä lisääntynyt työ kuormittaa lukioiden opettajia ja rehtoreita. Työn resursointi on jäänyt pahasti jälkeen todellisesta tarpeesta. OAJ vaatii, että opettajille ja rehtoreille kertynyt lisätyö on korvattava lisärahoituksella.

Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Poliittiset päättäjät voivat päätöksillään vaikuttaa siihen, että kiusaaminen ja väkivalta kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa saadaan loppumaan. OAJ listaa kymmenen tärkeintä toimenpidettä, jotka tällä hallituskaudella pitää toteuttaa.

Maan hallitus kaavailee opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden siirtämistä kunnilta uusien sote-maakuntien vastuulle. OAJ vastustaa siirtoa ja vaatii, että koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluiden järjestäminen säilyy kuntien tehtävänä ja kunnilla säilyy oikeus päättää palveluiden järjestämisestä. Siirto maakuntiin heikentäisi opiskeluhuollon ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä toimintaa sekä vaikeuttaisi käytännön työtä kouluissa monin tavoin.

Varhaiskasvatukseen on odotettu parempia tuen pykäliä jo vuosia. Ensimmäinen yritys oli 2010-luvun alkuvuosina, kun varhaiskasvatuslakia laadittiin. Lakiin ei tuolloin kirjattu säädöksiä, mutta saatiin lupaus, että ne laaditaan lain toisessa vaiheessa. Toisin kävi. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin lähes kaksi vuotta sitten. Tuen pykälät jäivät taas uupumaan. Nyt on saatava aikaan korjaus, erityisasiantuntija Kirsi Sutton OAJ:stä sanoo.

Koronan vuoksi perusopetusta on tänä keväänä järjestetty etäopetuksena. Syksylläkin koronaepidemia saattaa vaikuttaa opetukseen, ja siksi on perusteltua mahdollistaa opetuksen poikkeusjärjestelyt pakottavissa tilanteissa väliaikaisella lakimuutoksella. Kevään kokemuksista pitää kuitenkin ottaa opiksi, ja jo olemassa olevia etäyhteyksien mahdollisuuksia tulisi perusopetuksessa hyödyntää. Pysyvästi lakiin ei OAJ:n mielestä ole syytä tehdä etäopetusta koskevia muutoksia, koska perusopetuksen laaja kokonaistehtävä rakentuu nimenomaan lähiopetuksen varaan.