Ammatillisen koulutuksen rahoitusahdingon jakavat kaikki

OAJ:n ja sen alueyhdistysten ammatillisen kierroksen neljäs tapahtuma järjestettiin tällä viikolla Nivalassa.

 

Tapahtumassa mukana olleen OAJ:n koulutusasiainpäällikön Nina Lahtisen mukaan kiertueen paikkakunnilla on vallinnut yksimielisyys rahoituksen riittämättömyydestä.

 

– Rahoitukseen liittyvän tuskan ovat jakaneet paitsi opettajat, yleisesti myös poliitikot sekä koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien edustajat. Nivalassa opettajat kertoivat kooltaan kasvaneista opetusryhmistä ja siitä, ettei HOKS:in tekemiseen tai työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ole riittävästi aikaa, Lahtinen kertoo.

 

Kiertueella kunkin alueen ammatilliset opettajat, koulutuksen järjestäjät, kuntapäättäjät ja muun muassa yrittäjäjärjestöjen edustajat keskustelevat tämän vuoden alussa voimaan tulleen ammatillisen reformin vaikutuksista opetukseen ja opettajien työhön.

 

 

Pohjois-Pohjanmaalla ammatillista koulutusta järjestävässä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä Jedussa ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen 190 miljoonan rahoitusleikkaus tiesi seitsemän miljoonan euron vähennystä. Lahtisen mukaan siitä puolet kohdistettiin henkilöstöön.

 

– Opettajia on nyt vähemmän, mutta opiskelijoita saman verran kuin ennenkin.

 

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman eli HOKS:in laatiminen ja sen päivittäminen tuli ammatillisen reformin myötä opettajien ja opinto-ohjaajien tehtäväksi.

 

OAJ:n ammatillisella kierroksella ja sen yhteydessä tehdyissä kyselyissä on noussut esiin, etteivät kaikki opettajat edes tiedä, minkä verran työaikaa heille on varattu HOKS:in laatimiseen.

 

– Tästä aiheesta on kiertueella käyty kiivastakin keskustelua. On selvä tarve, että opettajille tehdään yhtenevät ohjeistukset HOKS:ien laadintaan varattavista resursseista, ja sellaiset ovatkin nyt Jedussa työnantajan toimesta tekeillä. Henkilökohtaistaminen on kohonnut opettajan ydintehtäväksi, mutta ajankäytöstä ja henkilökohtaistamisen prosessista vallitsee liikaa epätietoisuutta, Lahtinen sanoo.

 

 

Työssäoppiminen ja yritysten rooli opetuksessa on puhuttanut runsaasti, se kun on korostunut henkilökohtaistamisen tavoin ammatillisessa reformissa.

 

Yrittäjien viesti Pohjois-Pohjanmaalta oli se, että yritykset ovat kyllä valmiita ottamaan opiskelijoita, kunhan perustaidot on ensin opittu opettajan johdolla oppilaitoksissa.

 

– Opiskelijan ottamisesta työpaikalle ei saa syntyä haittaa yrittäjälle, vaan ennemmin hänen on koettava saavansa siitä hyötyä. Yrittäjäjärjestöstä korostettiin sitä, että päävastuu opiskelijan arvioinnista kuuluu opettajalle, eikä yrittäjälle, vaikka se yhdessä tehdäänkin, Lahtinen tiivistää.

 

Pohjanmaalla osa sosiaali- ja terveysalan työnantajista on ryhtynyt edellyttämään koulutussopimukseen kirjausta siitä, paljonko opiskelija saa opettajan tukea työpaikalla.

 

– Tämä on hyvä käytäntö, jota muutkin yritykset voisivat noudattaa, sanoo Lahtinen.

 

Teksti: Matias Manner