Ammatilliset oppilaitokset osaavat johtaa opetustoimintaa, henkilöstöjohtaminen heikompaa
08.06.2018 - 00.00
Uutinen
Ammatillisia peruskoulutuksen oppilaitoksia johdetaan Suomessa keskimäärin hyvin. Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen on kuitenkin huolissaan laadun suuresta vaihtelusta koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välillä.
Ammattioppilaitosten johdon erityinen vahvuus on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan opetustoiminnan laadun johtamisessa. Sen sijaan henkilöstöjohtamisen laatu on heikompi.
Ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjen laatu on keskimäärin sangen hyvä. Viisiportaisella asteikolla arvioituna keskiarvosana oli 3,15.
Johtamisen laatu vaihtelee eri osa-alueiden välillä. Johtamiskäytäntöjä kuvaava keskiarvosana oli paras, 3,58, opetustoiminnassa. Siihen kuuluu muun muassa opetuksen ja oppimisen yksilöinti, kerätyn tiedon hyödyntäminen opintopolkujen suunnittelussa ja hyväksi havaittujen oppimiskäytänteiden jakaminen opettajien kesken.
– Kun katson tekijöitä, joilla opetustoiminnan johtamista on arvioitu, herää kysymys, onko tuloksessa kyse vain hyvästä johtamisesta vai myös siitä, että Suomessa on hyvät opettajat. Opetustoiminnan johtamisen näkökulmasta on tärkeää se, että monet vastanneista koulutusjohtajista ja -päälliköistä ovat opettajataustaisia ja heillä on osaamista ja ymmärrystä myös opetuksesta, koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen pohtii.
Opettajamäärän oltava riittävä
Lahtisen mukaan huolestuttavaa on se, että erot tuloksissa ovat suuria ja että oppilaitokset saivat heikoimman keskiarvosanan henkilöstöjohtamisesta, 2,77. Hän ei kuitenkaan hämmästy tätä, sillä OAJ:n oma työolobarometri kertoo samaa: henkilöstöjohtaminen ammatillisissa oppilaitoksissa on heikkoa.
Toukokuun puolivälissä julkistetun OAJ:n työolobarometrin mukaan esimiesten rooli työhyvinvoinnin johtajana on korvaamaton. Esimiehen toiminta vaikuttaa lähes kaikkeen: työn hallintaan, työtyytyväisyyteen, työssä koettuun iloon ja työstressin määrään.
– Valitettavasti ammatillisissa oppilaitoksissa esimiesarviot olivat kaikkein heikoimmat, Lahtinen huokaisee.
Palkkausjärjestelmistä tehtävä toimivia
Tutkimuksen mukaan oppilaitokset ovat ottaneet vain vähäisessä määrin käyttöön suoriutumisperusteisia palkitsemis- ja ylenemisjärjestelmiä tai muita henkilöstöjohtamista tukevia käytänteitä.
– Oppilaitoksilla kuitenkin olisi mahdollisuus palkita opetushenkilökuntaa joko pysyvästi tai kertaluonteisesti. Valtakunnalliset sopimukset antavat palkitsemiseen välineitä, ne on vain otettava käyttöön. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä palkkausjärjestelmästä toimiva, Lahtinen toteaa.
Joissakin oppilaitoksissa johtamiskäytäntöjen arvosana oli jopa alle 2. Näissä kouluissa on puutteita muun muassa pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa ja henkilöstöjohtamisessa.
Heikompia tulokset olivat oppilaitoksissa, joissa oli enemmän opiskelijoita suhteessa opettajiin. Esimerkiksi opintojen keskeyttämisprosentti on sitä suurempi, mitä enemmän oppilaitoksissa on opiskelijoita suhteessa opettajien määrään.
– Fiksu ja osaava johtaja pitää huolen siitä, että opettajamäärä on riittävä. Hyvä esimies vaatii rahaa opetusresursseihin ja osaa kohdentaa rahoitusta niin, että toiminnan laatu turvataan, Lahtinen sanoo.
Henkilöstö mukaan muutokseen
Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä, rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja ja järjestäjärakenteita. Uudistuksen menestyksen kannalta oppilaitosten johtamiskäytännöillä on merkitystä.
Lahtinen muistuttaa, että johtamiskäytännöillä on merkitystä myös kansantalouden menestystekijänä ja sillä on yhteys tuottavuuteen.
– Henkilöstöjohtamisen on oltava kunnossa varsinkin nyt, kun toimintakulttuuri uudistuu ja muutosjohtaminen on tarpeen. Muutos on tehtävä yhdessä henkilöstön kanssa. Jos henkilöstöä ei oteta mukaan, käytävät täyttyvät juoruista ja epätietoisuus aiheuttaa pahoinvointia ja poissaoloja. Uudistuksiin sitoutuminen on myös heikkoa, jos niitä ei ole yhdessä tehty.
Arvostusta henkilöstölle ja sen tekemälle työmäärälle
Lahtinen kannustaa pohtimaan, mitä kannattaa muuttaa. Reformi ei aiheuta ainakaan kaikille koulutuksen järjestäjille niin suurta toimintatapojen muutosta kuin nyt arvellaan.
– Myös aikataulutus on tärkeää. Kaikkea ei pidä tehdä yhtä aikaa. Tarvitaan rauhaa tehdä, seurata ja arvioida.
Lahtinen tähdentää, että on tärkeää osoittaa arvostusta nykyiselle henkilöstölle ja sille suurelle työmäärälle, jota he tekevät.
Tutkimusaineisto koostuu 73 oppilaitosjohtajan haastattelusta, jotka tehtiin huhtikuun ja marraskuun välillä viime vuonna. Vastaajien tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat rehtori, koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot Työhön -hanketta. Hankkeessa tutkitaan osaamista, koulutusta ja tulevaisuuden työelämää.
Teksti: Maija-Leena Nissilä