”Järjestelmä, joka mukautuu yksilön kehitykseen” – OAJ:n oppivelvollisuusmalli tekisi koulupolusta eheämmän

OAJ:n keskiviikkona julkaisemassa oppivelvollisuusmallissa esitetään kaksivuotista esiopetusta, oikeutta joustavaan perusopetukseen sekä esimerkiksi oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle, aina 19 ikävuoteen saakka.

 

Kokonaisvaltaisen mallin päätavoitteet ovat koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja Suomen koulutus- ja osaamistason nousu. Keskeinen lähtökohta on myös koulutuksen tasa-arvon turvaaminen.

 

–  Kyse on siitä, että meille on ilmaantunut tiettyjä pirullisia ongelmia, jotka yhteiskunnan on ratkaistava koulutuksen kautta. Joka kymmenes lapsi kärsii nykyisin köyhyydestä ja eriarvoisuutta ilmenee sekä perheiden että alueiden välillä. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa yhä enemmän lapsen koulupolun kulkuun, sanoo OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

 

Lahtisen mukaan yhteiskunnan on turvattava aiempaa epätasaisemmaksi muuttunut reitti työelämään tai jatko-opintoihin.

 

– Se reitti on luotava vähintään toisen asteen koulutuksen kautta. Tilastoista tiedämme, että toisen asteen koulutus puolittaa työttömyysriskin. Ja kun perehdymme koulutusta ja ylipäänsä yhteiskuntaa koskevaan tutkimukseen, käy selväksi, että koko oppivelvollisuus vaatii uudenlaista tarkastelua, Lahtinen sanoo.

 

 

OAJ haluaa järjestelmän, joka mukautuu selvästi nykyistä enemmän lapsen ja nuoren kehityksen tahtiin.

 

– Mallissamme lasten ja nuorten erilaisuus on rikkaus, eikä mikään negatiivisesti erittelevä tai leimaava tekijä. Opinpolku rakentuu jokaiselle oppilaalle sopivaksi, Lahtinen sanoo.

 

Mallin mukaan kaikki menisivät esiopetukseen 5-vuotiaana ja koulun ensimmäiselle luokalle siirryttäisiin joustavasti 1–3 vuoden esiopetuksen jälkeen.

 

– Kaikille yhteinen varhaisempi aloittamisikä tarkoittaisi, että lapsia leimaavasta koulunaloituksen lykkäyksestä ja toisaalta aikaistetusta koulunaloituksesta voidaan luopua. Uskomme vahvasti, että saamme kaikille yhdenvertaisemman ja innostuneemman alun kouluun, kun turvaamme oppilaille nykyistä enemmän opettajien aikaa ja monipuolista tukea.

 

 

Oppivelvollisuuden ulottumista toisen asteen koulutukseen saakka Lahtinen perustelee sillä, ettei pelkkä peruskoulu ole pitkään aikaan antanut riittäviä eväitä työelämään.

 

– Viime aikoina olemme kuulleet kritiikkiä, ettei perusopetus takaa aivan kaikille edes valmiuksia toisen asteen koulutukseen. Tästä syystä esitämme myös lisää tukea alkuopetukseen. Yläkoulun oppilaille esitämme puolestaan oikeutta päästä joustavaan perusopetukseen.

 

OAJ on valmistellut nyt julkaistua oppivelvollisuusmalliaan kuluneen vuoden ajan. Samaan aikaan oppivelvollisuuden uudistaminen on herättänyt keskustelua niin tutkijoiden kuin poliittisten päättäjienkin keskuudessa.

 

–  Mitä enemmän paneuduimme aiheeseen, sitä varmemmiksi tulimme, etteivät yksittäiset muutokset ja paikkailut riitä. Tarvitaan kokonaisvaltainen uudistus, joka kattaa vuodet varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen, Lahtinen toteaa.

 

 

 

Muutetaan esiopetus kestoltaan kaksivuotiseksi siten, että siihen osallistuvat jatkossa pääsääntöisesti kaikki 5–6-vuo­tiaat lapset. Lapsi voi siirtyä 1. koululuokalle 1–3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta.

 

Oppilas jatkaisi esi- ja alkuopetuksessa, kunnes toisen vuosiluokan vähimmäis­osaamistaso on saavutettu. Koulunaloituksen lykkäyksestä ja aikaistetusta koulunaloituksesta luovutaan.

 

Perustetaan oppilasarvioinnin tukipankki ja kehitetään ope­tussuunnitelmien arviointikriteeristöä ohjaavampaan suun­taan niin, että arviointi saadaan yhdenvertaiseksi kaikis­sa kouluissa.

 

Erilaisia oppimisvaihtoehtoja sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja opinto-ohjausta tarjoamalla estetään nuoren koulutuspolun katkeaminen ja mahdol­listetaan hänen vahvuuksiensa löytyminen.

 

Perusopetus päättyy, kun sen oppimäärä ja jatko-opinto­kelpoisuus on saavutettu. Säädetään perusopetuksen suo­rittamisen enimmäisikärajaksi 19 vuotta ja lisätään nuoren mahdollisuuksia edetä opinnoissaan tarvittaessa myös ta­vanomaista nopeammin.

 

Muutetaan oppivelvollisuutta niin, että se kattaa myös toi­sen asteen opinnot siihen asti, kun nuori täyttää 19 vuotta. Toisen asteen aikana opis­kelija voi suorittaa korkea-asteen opintoja. Jokaiselle nuo­relle laaditaan ura- ja jatko-opintosuunnitelma. Kohti maksuttomia materiaaleja siirrytään esimerkiksi niin, että kirjastot ryhtyvät järjestämään oppimateriaalien lainaus- ja leasingpalveluita.

 

Teksti: Matias Manner