Olli-Pekka Heinonen opettajarekisteristä: ”Olen valmis katsomaan sitä avoimesti”

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kannattaa keskustelun aloittamista opettajien ammattinimekettä suojaavan opettajarekisterin perustamista. Heinonen vieraili perjantaina pedagogisten opettajajärjestöjen syysseminaarissa Helsingissä.
 
– Kyllä minä olen valmis sitä avoimesti katsomaan. Keskustelussa kelpoisuuksista avoimuus on vain hyvä asia. Hyödyt ja kustannukset on toki katsottava, mutta käydään tämä keskustelu, Heinonen vastasi asiasta tiedustelleille opettajille.
 
Esimerkiksi OAJ on esittänyt opettajarekisterin perustamista, koska sen avulla niin oppilaat, huoltajat kuin opettajia rekrytoivat koulutuksen järjestäjätkin voisivat seurata opettajien kelpoisuutta tehtäviinsä. Rekisteri helpottaisi myös opettajatarpeen arviointia.
 
Heinosen alustavan arvion mukaan koulutuksen järjestäjillä tulisi olla rooli rekisterin ylläpidossa, koska myös kelpoisuuksien virka- ja tehtäväkohtainen määrittely on osaltaan niiden tehtävä.

Kolmiportaisen tuen hyvät mallit levitykseen

Opettajat esittivät tilaisuudessa Heinoselle myös huolensa kolmiportaisen tuen ongelmista. Heinonen totesi, että Opetushallituksessa tilannetta voidaan parantaa tuen dokumentointiin liittyvä byrokratian karsimisella sekä rahoitushankkeilla, joissa etsitään ja levitetään toimivia malleja.
 
Heinonen lisäsi, että Opetushallituksessa aukeaa tällaisia hankkeita pikaisella aikataululla, vielä tämän vuoden puolella.
 
– Kolmiportainen tuki on arvioinnin ohella yleisin asia, jossa puoleemme käännytään. Suomessa on kuntia, joissa kolmiportainen tuki toimii, eli kysymys on siitä, miten tämä saadaan levitettyä muualle.

Arviointilinjauksia ensi viikolla

Arvioinnin osalta Heinonen puolestaan kertoi, Opetushallituksella on luultavasti ensi viikolla kerrottavaa perusopetuksen arvioinnin kehittämissuunnitelmista. Arvioinnin uudistamisen taustalla ovat olleet huolet erityisesti päättöarvioinnin yhdenvertaisuudesta ja arvosanojen vertailukelpoisuudesta.
 
– Tähän prosessiin liittyy olennaisesti opetussuunnitelman perusteet. On nimittäin aikamoinen haaste, miten ops-perusteiden sisältämät abstraktitkin asiat siirtyvät arvioinnin kaltaiseen toimintaan.

Luottamus ja autonomia Suomen järjestelmän ytimessä

Ennen opettajien kysymyksiä Heinonen painotti puheenvuorossaan luottamuksen merkitystä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
 
– Missään muualla systeemi ei perustu yhtä vahvasti luottamukseen kuin Suomessa. Meillä opettajat ja koulut nauttivat laajaa autonomiaa, ja näin on osaltaan myös koulutusta järjestävien kuntien kohdalla. Opettajankoulutusta kehitetään autonomisissa yliopistoissa. Kysymys kuuluu, miten tämä autonomisten järjestelmien verkosto saadaan kulkemaan samaan suuntaan.
 
Ei aina saadakaan. Heinosen mukaan luottamusta ”rynkytetään” ja koulutuskeskusteluunkin syntyy ”epäluottamuksen kehiä”.
 
– Julkisessa keskustelussa lähdetään liian usein metsästämään syyllisiä eri ongelmiin, mikä johtaa vain siihen, että kaikki alkavat puolustautua. Sen sijaan meidän pitäisi olla äärimmäisen rehellisiä, jos me haluamme korjata ne ongelmat, joita järjestelmässä on, Heinonen sanoi.
 
Heinosen mukaan Opetushallitukseltakin pyydetään usein lisää ohjausta tai määräyksiä kulloisiinkin ongelmatilanteisiin. Tässäkin Heinonen suosisi kontrollin sijaan autonomiaa.
 
– Sellaisia vaatimuksia tulee tosi paljon. Ajattelen kyllä niin, että ylimääräinen sääntely veisi teiltä opettajilta, siis järjestelmän tärkeimmiltä toimijoilta, yhä enemmän aikaa kaikenlaisesta kontrollista raportointiin.
 
Teksti: Matias Manner
Kuva: Leena Koskela