Perusopetuksen vuosityöaikakokeiluun liittyy huolia – tässä vastauksia niistä yleisimpiin
Perusopetuksen vuosityöaikakokeiluun liittyy odotuksia, mutta myös huolia. Kokeilulla haetaan vastauksia siihen, mikä toimii ja mikä ei.
1. Pidettävien oppituntien määrä kasvaa.
Kokeilusopimuksen vuosituntimäärästä 1 520 tunnista vähennetään arkipyhät eli loppiainen, vappu ja itsenäisyyspäivä. Kuluvana lukuvuonna vähennettäviä arkipyhiä ovat itsenäisyyspäivä ja vappu eli vuosituntimääräksi jää 1 504 tuntia.
Kun 1 504 vuosituntimäärästä vähentää sitomattoman työn osuuden eli vähimmillään 25 prosenttia, sidotun työajan osuudeksi jää 1128 tuntia.
Kun 1 128 tunnista vähennetään vähintään 156 tuntia veso-päiviä ja yhteissuunnitteluaikaa, jää 972 tuntia.
Kun 972 tuntia jakaa työviikkojen määrällä 38:lla, saadaan opetusvelvollisuudella 24 opetuksen enimmäistuntimääräksi 25,6 tuntia viikossa.
Jos opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, opetuksen enimmäistuntimääräksi tulee vastaavasti 19,6 tuntia viikossa.
Mikäli opetusta määrätään suurempi tuntimäärä, palkka nousee vastaavasti. Tältä osin malli ei siis poikkea opetusvelvollisuustyöajasta. Opettajien ylituntien määrä on valtakunnallisesti keskimäärin 2,9. Tässä luvussa ovat mukana myös vuosiviikkotunteina maksettavat erikseen määrättävät tehtävät, esimerkiksi av-välineiden hoito, kirjaston hoitotyö ja luokanvalvontatyö.
2. Ensimmäisen kokeiluvuoden jälkeen työnantaja pudottaa kaikilta sitomattoman prosenttiosuuden 25 prosenttiin, jolloin opetuksen määrä nousee niillä opettajilla, joilla nykyinen opetusvelvollisuus on alle 24 tuntia viikossa.
Huoli on perusteltu. Kokeilun avulla etsitään ratkaisua sille, miten tämä uhka vältetään. Jos tähän ei löydy tyydyttävää ratkaisua, kokeilu irtisanotaan.
3. Opettajat joutuvat itse neuvottelemaan itselleen sitomattoman työn prosenttiosuuden, ja ”pärstäkerroin” vaikuttaa sitomattoman työn määrään.
Ei ole tarkoitus, että opettajat neuvottelevat itse itselleen sitomattoman työn osuuden. Kokeilulla haetaan mahdollisimman objektiivista mallia sitomattoman työajan prosenttiosuuden määrittelemiseksi sopimuksessa.