• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Pikkukaupungin lukioihmeen tekevät opettajat – OAJ:n maakuntakiertue käynnistyi Ylivieskassa

28.08.2018 - 00.00 Uutinen
Kuvituskuva

Vetovoimainen lukio on yksi Ylivieskan kaupungin ylpeyksistä. Lukiouudistusten vyöryssä opettajien täydennyskoulutus on jäänyt kuitenkin liian vähälle.

Samaan aikaan kun monen pienen kunnan lukio uhkaa näivettyä, 15 250 asukkaan Ylivieskassa virta kulkee toiseen suuntaan ja lukiolaisten määrä kasvaa.
 
Aloittavia lukiolaisia on nyt noin sata, kun luku oli heikoimmillaan alle 70. Muuttovoitto ei yksin selitä lukion vetovoiman kasvua. 

– Alimmilleen määrä laski, kun lukion tiloja remontoitiin sisäilmaongelmien takia muutama vuosi sitten. Nyt tilat ovat kunnossa. Meillä on myös oma lukioakatemia, joka on vähentänyt nuorten hakeutumista muiden kuntien erikoislukioihin, kertoo OAJ:n Ylivieskan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, lukion ja yläasteen kielten lehtori Terttu Lahdenmäki.
 
Lahdenmäki oli tiistaina 28. elokuuta mukana OAJ on the road -maakuntakierroksen aloituspäivässä Ylivieskassa. Kierros käy syksyn mittaan myös Torniossa, Vantaalla, Äänekoskella, Joensuussa ja Lohjalla. Kiertueen päätöstä juhlitaan Helsingissä Maailman opettajien päivänä 5.10.
 
 
Lukioakatemia mahdollistaa lajiharjoittelun
 
Lukioakatemiassa nuori voi yhdistää oman määrätietoisen lajiharjoittelun opintoihin ja saada siitä kurssimerkintöjä.
 
Ylivieskan lukiossa on esimerkiksi pesäpallo-, jalkapallo-, jääkiekko-, tanssi-, teatteri- ja ratsastusakatemia. Parina päivänä viikossa pidettävillä akatemiatunneilla voi treenata omaa lajiaan kouluaikana.

– Uusin vaihtoehto on ilmailuakatemia, jossa voi suorittaa lukioaikana muun muassa lentolupakirjan omalla kustannuksellaan.

Lisäksi lukion kielivalikoima on hyvä: englannin ja ruotsin lisäksi tarjolla on ranskaa, saksaa ja venäjää. Erityisopettajan tukea on ollut tarjolla jo muutaman vuoden, ja opinto-ohjauskin on mallillaan. Kaupunki myös tulee lukiolaisia vastaan läppärikuluissa.
 
Tänä vuonna hankerahoitusta saava tiimitoiminta osallistaa lukiolaiset suunnittelemaan ja järjestämään muun muassa koulun juhlia, leipomaan vanhempainiltojen tarjoiluja ja järjestämään välituntiliikuntaa. Tästäkin voi saada opintosuorituksen.

 
Koulutamme toinen toisiamme

Samaan aikaan kun opiskelijamäärä on kasvanut, lukio-opetus ja oppimistavat ovat uudistuneet monin tavoin. Uudet opetussuunnitelmat ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat työllistäneet opettajia. Ja isoja muutoksia on myös edessäpäin.

– Työmäärä kasvaa niin, että mikään ei tunnu riittävän. Valitettavasti emme ole saaneet täydennyskoulutusta niin paljon kuin olisimme tarvinneet, ja olemmekin yrittäneet pysyä mukana uudistusvauhdissa kouluttamalla kollegojen kesken toinen toisiamme, Terttu Lahdenmäki kertoo. 
 
Hänen mukaansa yksi uusi haaste lukioille on opiskelijoiden ohjaaminen korkeakouluopintoihin nyt, kun pääsykoejärjestelmät muuttuvat. Tähän mennessä Ylivieskan lukiolaiset ovat sijoittuneet hienosti: viime vuosina jopa 80 prosenttia lukiolaisista on ollut jatko-opinnoissa kolmen vuoden kuluttua lukio-opintojen suorittamisesta.

Kaupungin kulupaineet kasvavat oppilas- ja opiskelijamäärien kasvaessa. Samaan aikaan naapurikunnissa on toisenlaisia ilmiöitä: Sievin lukio kärsii oppilaskadosta ja Nivalassa ammatilliset opinnot houkuttelevat lukiota enemmän.
 
Ylivieskassa noin puolet ikäluokasta menee lukioon, toinen puoli ammatillisiin opintoihin. Osa valitsee nekin kotikunnasta Koulutuskeskus Jedun tarjonnasta, johon kuuluvat esimerkiksi lähihoitajan, mediapalvelujen toteuttajan ja turvallisuusvalvojan opinnot.
 
 
Ikäluokkien kasvuun varauduttava
 
Toisen asteen opiskelijat eivät lopu tulevinakaan vuosina Ylivieskasta, sillä perusopetuksessa ikäluokat kasvavat huimaa vauhtia.
 
Kolmen viime vuoden ajan syksyisin on aloittanut 50–60 peruskoululaista enemmän kuin aikaisempina vuosina. Heistä parikymmentä on tullut muuttoliikkeen mukana, suurin selittäjä on syntyvyyden kasvu. Toistaiseksi ikäluokkien kasvu ei ole heijastunut lukiolaisten määrään, mutta siihenkin on varauduttava tulevaisuudessa.
 
Esimerkiksi 257 oppilaan Katajan koulussa aloitti tänä syksynä yli 30 oppilasta enemmän kuin edellisvuonna. Kun Risto Oja aloitti koulun rehtorina vuonna 1995, siellä oli 130 oppilasta.

– Kasvu on ollut jatkuvaa. Tänä syksynä perustimme yhden uuden eskariryhmän ja yhden uuden yleisopetuksen luokan. Ryhmäkoot pystymme pitämään kurissa, kun saamme uusia ryhmiä, Oja kertoo.
 
Yhtä lailla virta varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen näyttää ehtymättömältä. Vielä kymmenen vuotta sitten Ylivieskan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oli 620 lasta, nyt heitä on noin 950. Yksi selittäjä on varhaiskasvatuspalvelujen lisääntynyt käyttö. 
 
– Viime vuonna 65 prosenttia kaupungin lapsista oli palvelujen piirissä. Perheet käyttävät aktiivisesti palveluja ja työllisyystilanne on hyvä, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Marja Ranta-Nilkku.
 
Julkinen ja yksityinen rinnakkain
 
Yksi Ylivieskan varhaiskasvatuksen erityispiirre on yksityisten hoitopaikkojen suuri osuus: viime vuonna yli 40 prosenttia varhaiskasvatuksen paikoista oli yksityisellä puolella.  
 
– Meillä julkiset ja yksityiset palvelut toimivat hyvässä yhteistyössä. Toki toivomme, että jatkossa myös kunnallisten paikkojen määrä saadaan nousuun. Odotammekin jo ensi kevättä, jolloin valmistuu Hakalahden vuorohoitopäiväkodin laajennus ja sen ansiosta päiväkotiin mahtuu kaksi ryhmää enemmän kuin nyt, Ranta-Nilkku sanoo.
 
Ylivieskaan keskittyy paljon kaupan alan ja sosiaali- ja terveysalan palveluja, ja vuorotöitä tekevien vanhempien lapset tarvitsevat yhä enemmän paikkoja.  Syyskuun alussa voimaan tuleva uusi varhaiskasvatuslaki tuo uusia velvoitteita, joihin Ylivieskassa vastataan vähitellen.  
 
– Takana ja edessä on monia varhaiskasvatuksen muutoksen vuosia, mutta hyvään suuntaan olemme menossa. Ja hyviä ideoita on vielä paljon toteuttamatta. 
 
Ylivieskasta On the Road -maakuntakierros jatkaa Tornioon.
 
Lue lisää:
 
Teksti: Marja Puustinen