Taiteen perusopetuksen paikallisten opsien loppuvääntö on meneillään taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa ympäri Suomea. Onneksi täydellisyyttä ei tarvitse saavuttaa, vaan opsia voi viilata paremmaksi vuosien mittaan.
Opetushallitus päätti taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista syyskuussa 2017. Niiden pohjalta oppilaitoksissa rustataan parhaillaan paikallisia opetussuunnitelmia.
Ops-prosessin suruja ja iloja käsiteltiin eilen OAJ:n järjestämillä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen luottamusmiespäivillä Akavatalossa.
Opetusneuvos Eija Kauppinen muistutti, että paikallisten opsien pitää olla tehtyinä ja hyväksyttyinä elokuun alkuun 2018 mennessä.
– Mitään lopullisen valmista ei kuitenkaan tarvitse saada aikaiseksi. Opetussuunnitelmalla ei haeta täydellisyyttä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, vaan siihen voidaan vuosien mittaan tehdä lisäyksiä ja tarkennuksia, Kauppinen sanoi.
Oppilaitoksen kannattaakin ottaa selville saman tien, millaisella prosessilla mahdolliset muutokset voidaan myöhemmin tehdä.
– Ops-työn tavoite on saada aikaan liikettä oppilaitoksissa ja toimia työn kehittämisen välineenä, opetusneuvos määritteli.
Arvioiminen uusiksi
Uusien perusteiden tavoitteena on uudistaa pedagogiikkaa, toimintakulttuuria ja arviointia.
Pedagogiikassa vahvistuu oppilaan rooli. Oppilasta opetetaan oppimaan, asettamaan tavoitteita itse ja suuntaamaan harjoittelua niiden suunnassa. Toimintakulttuuriin halutaan lisää yhteisöllisyyttä, ja taiteen perusopetuksen laajassa oppimäärässä siirrytään numeroarvostelusta sanalliseen arviointiin.
Esimerkiksi useissa musiikkioppilaitoksissa arvosanat ovat perustuneet Suomen musiikkioppilaitosten liiton tasosuoritusvaatimuksiin, ja nyt arviointikriteerit on syytä miettiä uudelleen.
– Arviointikriteerien laatiminen on suuri työ, mutta se vie taatusti eteenpäin oppilaitosten ja opettajien osaamista. Opsin tekemisessä yhteistyö on voimaa. Opintokokonaisuudet vaihtelevat oppilaitoksittain, mutta arviointikriteerejä oppilaitokset voisivat hyvin laatia yhdessä, Kauppinen ehdotti.
Ja jos kaikki oppilaat eivät pysty saavuttamaan määriteltyjä tavoitteita, vaihtoehtona on oppimäärän yksilöllistäminen.
Eriytyminen käynnissä
Kauppisen esitystä kuunteli yleisössä muun muassa Suomen musiikinopettajien liiton puheenjohtaja Anna Hoffrén. Häntä huoletti se, että eri puolilla maata ollaan menossa eri suuntiin.
– Ei voi olla varma siitä, tuleeko opettajien työ kunnolla näkyviin, vai pyyhkäiseekö esimies määräyksillään opettajien tekemän valmistelun jäljettömiin.
Hoffrénin mukaan opetuksen sisällöt lähtevät eriytymään. Diversiteetti voi tarkoittaa vaihtelevaa laatua, mutta se voi olla myös hyvä asia.
– Mahdollisuuksia uskalletaan käyttää entistä rohkeammin, ja vaikkapa avata opetusta uusille käyttäjäryhmille kuten erityisoppijoille tai vanhuksille, Hoffrén uumoili.
SMOL teki jäsenkunnalleen tammikuussa kyselyn siitä, mitä taiteen perusopetuksen ops-uudistuksen äärellä tapahtuu. Kysymyksiin vastasi yli 400 opettajaa.
– Alkuvuodesta paikallisten opsien laadinta oli täydessä käynnissä monessa oppilaitoksessa, mutta joissakin paikoissa ei ollut päästy juuri alkua pidemmälle, Hoffrén kertoi.
Osattomuutta ja osallisuutta
OAJ on analysoinut kyselyn vastauksia edunvalvonnan näkökulmasta. Ops-uudistus näyttää herättävän kentällä monenlaisia tunteita.
Monet vastaajat ymmärtävät oppilaslähtöisyyden edut aikaisempaan suorituskeskeiseen opetussuunnitelmaan verrattuna. Yksi arvosteli Opetushallituksen antamia suuntaviivoja epämääräisiksi. Toinen toivoi ”ohjailevampaa otetta valtakunnallisesti vapaapudotuksen sijaan.”
Osassa oppilaitoksia koettiin, että paikallinen ops-prosessi ei ole suunnitelmallinen, eikä sitä johdeta tai resursoida kunnolla. Joissakin taloissa tuntiopettajia on jätetty ops-valmistelun ulkopuolelle.
Numeroarvostelusta luopumisen pelättiin laskevan osaamisen tasoa. Yksi vastaaja huomautti, että eteenpäin pyrkivät nuoret rakastavat haasteita ja keskenään vertailukelpoista arviointia. Moni opettaja oli myös valmis luopumaan suorituskeskeisestä opetussuunnitelmasta.
Useissa oppilaitoksissa opettajat on otettu hyvin mukaan visioimaan opsin suuntaviivoja ja rakentamaan paikallista opsia. Heille opetussuunnitelmatyö näyttäytyi mahdollisuutena päivittää oppilaitoksen toimintakulttuuria.
Uudistusta on saatettu pohjustaa kouluttamalla opettajia esimerkiksi improvisaatiossa, säveltämisessä ja erityisoppijoiden kohtaamisessa. Aiheen ympärillä on pidetty innostavia työpajoja, ja opettajien omille ajatuksille on annettu tilaa.
Uudistustyöhön on käytetty kikytunteja, ja ylimääräisestä työstä on maksettu palkkaa. Osa opettajista on saanut ops-työhön hyviä eväitä Luotsi -koulutuksesta.
Myös opetusneuvos Eija Kauppinen allekirjoittaa SMOL:n selvityksen tuloksen, jonka mukaan paras lääke ops-tuskaan on ottaa opettajat vahvasti mukaan paikallisen opsin laadintaan.
– Koska opsin on tarkoitus olla oppilaitoksen toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen väline, sitä ei voi kukaan tehdä yksin. Prosessin pitää olla osallistava, korostaa Kauppinen, joka tuntee kaikkiin opetussuunnitelmauudistuksiin toisinaan liittyvän kaaoksen.
– Silloin opettajat ovat epätietoisia, eivätkä ymmärrä, miksi tätä kaikkea tehdään.
Talousahdinko haittaa ops-työtä
OAJ:ssä taiteen perusopetuksen kysymyksiä seuraa erityisasiantuntija Hannele Louhelainen. Hän muistuttaa, että osa taiteen perusopetusta antavista oppilaitoksista tekee ops-työtä säästöliekillä. Tiukassa taloustilanteessa opettajille ei ole osoitettu riittävästi aikaa uudistustyölle.
– Meidän pitääkin laittaa paukkuja siihen, että kuntapäättäjät ymmärtävät taiteen perusopetuksen arvon esimerkiksi nuorten syrjäytymisen estämisessä, sillä koulutus vahvistaa oppijan ilmaisukykyä ja luovuutta sekä kasvattaa epävarmuuden sietokykyä. Esimerkiksi Virvatuuli-hanke on ansiokkaasti nostanut esille koulutuksen merkitystä.
Taiteen perusopetus on kouluajan ulkopuolella järjestettävää opetusta ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Oppilaitoksissa opiskellaan musiikkia, tanssia, sanataidetta, teatteri- ja sirkustaidetta, kuvataidetta, käsityötä, arkkitehtuuria ja audiovisuaalista taidetta. Uudistus tulee koskettamaan yli 100 000 lasta ja nuorta sekä noin 10 000 aikuista ensi elokuusta alkaen. Aikuisille suunnattua taiteen perusopetusta annetaan esimerkiksi työväenopistoissa.
Tutkimukset osoittavat kulttuurin ja taidekasvatuksen vähentävän tehokkaasti kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Taiteen perusopetus lisää lasten hyvinvointia ja kasvattaa sekä taidetta rakastavan yleisön ja alan ammattilaiset. Osalla harrastus johtaa ammattiin, toisilla se näkyy luovana otteena muilla aloilla.
Teksti ja kuva: Tiina Tikkanen