Kun samaan aikaan annetaan vapautta ja leikataan resursseja, se kuulostaa hölmöläisten peiton jatkamiselta. Tempoilevan politiikan takia työhyvinvointi ammattikorkeakouluissa on heikentynyt.
Amkin opettajien työhyvinvointi on laskenut, käy ilmi viime perjantaina julkaistusta ammattikorkeakoulu-uudistuksen arvioinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen OwalGroupilta.
Suomessa on 23 ammattikorkeakoulua, joiden lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2014. Osakeyhtiöittämisellä amkit saivat itsenäisempää päätösvaltaa suhteessa kuntiin. Toimintakulttuuri on muuttunut tulostietoisemmaksi ja patistanut opettajia kehittämään yhä parempaa pedagogiikkaa.
Vuosina 2011-2018 amkien perusrahoituksesta on niistetty pois viidennes. Opetushenkilöstö väheni 2300 henkilöllä, mutta opiskelijoiden määrä ei ole vähentynyt.
Tuloksena on ollut notkahdus työhyvinvoinnissa.
– Amk-uudistus on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun leikkaus ja uudistus tehdään samaan aikaan, sanoo ammattikorkeakoulujen asioita OAJ:ssä hoitava erityisasiantuntija Hannele Louhelainen.
Lakiuudistus antoi amkeille vapautta muokata yhdessä työnkuvia, mutta kun samalla sanottiin kollegoja irti ympäriltä, moni opettaja jäi tekemään töitään yksin tai pienemmällä joukolla.
Myös töitä on tullut lisää. Opettajat käyttävät entistä enemmän aikaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, hanketyöhön ja ulkopuolisen rahoituksen hakuun.
Ammattikorkeakoulut lunastaneet paikkansa
Reilussa 20 vuodessa ammattikorkeakoulut ovat lunastaneet paikkansa. Ne kehittävät vahvasti alueensa palveluja ja elinkeinoelämää.
Vuonna 2017 amkien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan osallistui 13 000 ulkopuolista kumppania, joista 7000 oli yrityksiä. Yritykset pitävät arvossa sitä, että ne pääsevät kehittämään innovaatioitaan ja kansainvälistymistään yhdessä amkien kanssa.
– Vaikka amkien tki-toiminta on viime vuosina entisestään napakoitunut, rahoitus joudutaan edelleen kokoamaan pienistä puroista, Louhelainen toteaa.
Opiskelijatkin ovat huolissaan
Ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu yli 90-prosenttisesti tehokkuuteen, jota mitataan esimerkiksi valmistuneiden määrällä ja opiskelijaliikkuvuudella.
Koska toimintaa mitataan entistä enemmän ja kaikki kilpailevat samasta rahoituksesta, amkien välinen kilpailu on kiristynyt.
– Kaikki joutuvat juoksemaan itsensä henkihieveriin. Monet ylittävät maaliviivan suunnilleen samaan aikaan, eikä kukaan saa sittenkään rahoitusta enempää kuin toiset, Louhelainen sanoo.
Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden liitto Samok on ollut huolissaan koulutuksen laadusta ja kritisoinut erityisesti lähiopetuksen määrän vähenemistä.
OAJ pureutuu pahoinvoinnin syihin
Vuosi sitten julkaistu OAJ:n työolobarometri antoi jo tietoa amk-opettajien heikentyneestä työhyvinvoinnista. Yli puolet heistä kertoi kokevansa erittäin tai melko paljon työn aiheuttamaa stressiä.
Nyt OAJ on tehnyt Haaga-Helian kanssa kyselyn selvittääkseen, mistä työhyvinvoinnin notkahdus johtuu. Kyselyyn on vastannut 1200 amk-opettajaa, ja tulokset julkaistaan loppuvuodesta.
OAJ teki amk-opettajille vastaavan kyselyn vuonna 2009, ja sen tuloksista saadaan vertailuaineistoa.
– Vastauksissa näkyy, että opettajat tahtovat vahvasti kehittää omaa osaamistaan. He haluavat olla ammattitaidoltaan iskussa ja palvella. Kaikki paukut ovat pitkään menneet prosessien kehittämiseen, Louhelainen raottaa tuloksia.
Kysely kertoo, että henkilöstöllä on halu tehdä työtä kokeilevasti ja tutkivasti, jos he saavat siihen mahdollisuuden.
OAJ:n mielestä on aika päästä kehittämään opetuksen laatua, ei vain rakenteita. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat lisää resursseja, henkilöstön asiantuntemus pitää saada hyötykäyttöön.
Johtamista on kehitettävä ja henkilöstön etenemismahdollisuuksiin pitää kiinnittää lisää huomiota.
Itsensä johtamiseen liittyvät taidot ja ajanhallinta korostuvat amk-työssä ja niihin on kiinnitettävä huomiota, kun työtä suunnitellaan esimiehen kanssa.
Lue myös
- Perjantaina 21.9 julkaistiin OwalGroupin tekemä selvitys korkeakoulu-uudistusten vaikutuksista.
Teksti: Tiina Tikkanen