Tukea reformin toimeenpanolle, mutta lisärahoituskin tarpeen – amiskentällä katse kääntyy jo seuraavaan hallituskauteen

Ensimmäinen vuosi ammatillisen koulutuksen reformin ja 200 miljoonan leikkausten maailmassa lähenee loppuaan. Keväällä päättyy myös hallituskausi.

Monien puhujien katse oli tulevassa, kun ammatillisen koulutuksen toimijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä kokoontui kahdeksi päiväksi seminaariin Lappeenrantaan.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi, että ammatillinen reformi on ollut tämän hallituskauden suurin koulutusuudistus. Siksi ammatillinen koulutus vaatii erityishuomion myös seuraavalta hallitukselta.

– Reformin toimeenpanon tukemiseen tarvitaan vahvaa tukea myös seuraavalta hallitukselta. Ammatillisen koulutuksen merkitys ja arvostus ovat asioita, jotka tullaan huomaamaan yhä paremmin lähivuosina, ministeri totesi.

Rahoituksen ja tehtävien ”yhtälö ei enää toimi”

Koulutuksen järjestäjien edunvalvojan AMKEn puheenjohtaja Leena Linnainmaa valitteli avajaispuheessaan ammatillisen koulutuksen viime aikoina saamaa kielteistä ja yksipuolista julkisuutta. Kärjistetyt lehtikirjoitukset eivät hänen mukaansa vastaa sitä todellisuutta, joka nousee koulutuksen järjestäjien tekemissä kyselyissä.

Hänkin toivoi tulevista eduskuntavaaleista ”koulutusvaaleja”, joissa nähdään ja käsitellään uudistuvan ammatillisen koulutuksen merkitys ja monet tehtävät. Linnainmaa totesi, ettei ammatillisen koulutuksen leikattu rahoitus enää riitä.

– Rahoitusta on leikattu roimasti samalla, kun opiskelijamäärä vain kasvaa. Tämä yhtälö ei enää toimi. Tulevalla hallituskaudella ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tarvitaan pysyvä korotus, hän sanoi.

Linnainmaa toisti Amken aiemman vaatimuksen, jonka mukaan jo ensi vuodelle tarvitaan viiden prosentin, eli 40 miljoonan euron tasokorotus.

Reformi on kaikkea muuta kuin valmis

Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä katsoo, että Amken esittämä 40 miljoonan tasokorotus olisi jotain, mistä ”voidaan aloittaa”.

– Reformin periaatteet ovat sinänsä kunnossa, mutta rahoitus ja sitä koskevat säädökset eivät. Myös toimeenpano on täysin kesken, emmekä ole vielä lähelläkään tilannetta, jossa reformi toteutuisi yhdenvertaisesti kaikkialla, Lahtinen sanoo.

Lahtinen pitää kokonaisuutta kaikin puolin vaativana. Opiskelijalle olisi voitava taata riittävästi opetusta, ohjausta ja tukea niin oppilaitoksissa, työpaikoilla kuin virtuaalisestikin.

– Seuraavalla hallituskaudella ammatillisen koulutuksen pääkysymyksiä on, miten reformin ydinasiat turvataan. Sellaisia ovat yksilölliset opinpolut ja opiskelijoiden tarpeen mukaan päivittyvät hoksit, henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat. Ydintä on myös riittävä opettajan johdolla tapahtuva osaamisen hankkiminen, Lahtinen korostaa.

Muutos on seurannassa

Eri sidosryhmissä reformin ensimmäistä vuotta on seurattu tarkkaan. Opiskelijajärjestöistä esimerkiksi Oskun laajassa kyselyssä ilmeni, että kolmannes uusista opiskelijoista ei koe saavansa vaikuttaa riittävästi omaan hoksiinsa. Yhtä moni kertoi puutteista tuessa ja ohjauksessa.

Toisaalta esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin viimeaikaisten raporttien mukaan ammattiosaamisen näytöissä riittää vielä runsaasti tehtävää, jos niitä halutaan järjestää reformin mukaisesti työpaikoilla.

OAJ:n ammatillisen kierroksen tiedot käyttöön

Päättymäisillään on myös OAJ:n ammatillinen kierros, jonka aikana opettajat, koulutuksen järjestäjät ja esimerkiksi alueiden yrittäjät ovat yhdessä pohtineet reformin etenemistä kaikkien OAJ:n 17 alueyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa.

Tilaisuuksien ja niiden yhteydessä järjestettyjen kyselyjen antia vedetään yhteen lähiaikoina, mutta jo nyt on selvää, että kentällä vallitsee melkoinen epätietoisuus muutoksista ja työlle asetetuista odotuksista.

Opettajien ja johdon tulisi Lahtisen mukaan pystyä aikatauluttamaan ja suunnittelemaan sitä, millaisia muutoksia tarvitaan ja tehdään.

– Esimerkiksi työelämäyhteistyötä on tehty aina. Nyt kysymys kuuluu, miten sitä voisi tehdä paremmin. Ainakaan se ei tapahdu vähentämällä opettajilta tähän kuluvaa työaikaa. Kierroksellamme yksi selkeä viesti on ollut, että suurimmalta osalta opettajista juuri tätä työpanosta on vähennetty, kertoo Lahtinen.

OAJ:n ammatillisen koulutuksen hallitusohjelmatavoitteita

• Rahoitusta on lisättävä merkittävästi ja rahoitusmalleja on ke­hitettävä tukemaan laatua.
  Oppivelvollisuus on uudis­tettava kokonaan ja ulotettava toiselle asteelle.
• Opiskelijan oikeus opettajaan turvataan säätämällä opettaja­mitoituksesta. Varmistetaan, että opiskelijan oikeus tarvit­semaansa opettajajohtoiseen opetukseen, opinto-ohjaukseen ja tukeen sekä muuhun ohjauk­seen oppilaitoksessa, työpaikalla ja muissa opiskeluympäristöissä toteutuu.
• Yleissivistävien opintojen merkitystä on korostettava. Pa­rannetaan opiskelijan mahdolli­suuksia suorittaa opintoja muis­sa toisen asteen oppilaitoksissa sekä korkeakouluopintoja jo toi­sen asteen opintojen aikana.
• Vahvistetaan ohjaus- ja ura­palveluja oppilaitosten tarjoa­mina. Tehdään tukiopinto-oh­jauksesta lakisääteinen toimin­tamalli.
• Kohdistetaan räätälöityjä ma­talan kynnyksen koulutuskoko­naisuuksia niille aikuisille, joilla on puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa. Näitä taitoja vah­vistamalla avataan reitti myös tutkintoon johtavaan koulutuk­seen. Aloitetaan viisivuotinen kokeilu avoimen korkeakoulun kaltaisesta avoimesta ammatilli­sesta koulutuksesta.
• Opettajien kelpoisuusvaati­mukseksi tulee asettaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Vahvistetaan opettajien ja esi­miesten koko uranaikaista osaa­misen kehittymistä ja työuransa aloittavien opettajien perehdyt­tämistä ja mentorointia.
• Aikuiskoulutustuen heikennykset poistettava. Aikuiskoulutustukea on kehitettävä edistämään paremmin omaehtoisen osaamisen kehittämistä. Tukeen tehdyt heikennykset on poistettava.
   
  Lisäksi monet OAJ:n vaaliohjelman esityksistä koskevat kaikkia opettajaryhmiä, myös ammatillisia opettajia. Koko vaaliohjelmaan voi tutustua osoitteessa koulutusratkaisee.fi
   
  Teksti: Matias Manner
  Kuva: Maija Kauppila