OAJ:n ja YLL:n Yliopistopäivien paneelissa pohdittiin, miten yliopistoista tehdään hyviä työpaikkoja. Yliopistopäiviä vietettiin perjantaina ja lauantaina.
Vuosi sitten julkaistussa korkeakouluvisiossa tavoitteeksi asetettiin, että yli 50 % suomalaisista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Yliopistoilla riittää siis työtä, ja ainoastaan hyvinvoivassa työyhteisössä työtä jaksetaan tehdä.
Perjantaina OAJ:n ja YLL:n Yliopistopäivien panelisteina olivat Hankenin henkilöstöjohtaja Elina Stadigh, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki, Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen sekä työmarkkinajohtaja Anne Somer Sivistystyönantajista. Panelisteja haastatteli yliopistonlehtori Lenita Hietanen Lapin yliopistosta.
Anne Somerille hyvä työpaikka on sellainen, jossa yhteistyö ja yhteisvastuu toimivat.
– Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja ottavat vastuuta paitsi omasta myös toisten hyvinvoinnista.
Jazzmusiikin lehtorina toiminut Perkiömäki on sitä mieltä, että työyhteisön bändissä jokaisen pitää olla ekspertti omalla tontillaan ja samalla hyvä tiimipelaajaa.
– Työhyvinvoinnin luomisessa tärkeitä ovat yhteiset pelisäännöt ja se, että niitä noudatetaan, Elina Stadigh määritteli.
Santeri Palviaisen mielestä hyvä työpaikka syntyy luottamuksen kasvattamisesta.
– Hyvässä työpaikassa työnantaja mahdollistaa sen, että työntekijä löytää itsestään kaiken potentiaalin ja pystyy käyttämään sitä työssään, Palviainen sanoi.
Despootti ei onnistu
Miten yliopistoista sitten tehdään tällaisia ihannetyöpaikkoja? Paneelissa nousi esiin hyvä johtaminen.
Yleisöstä kysyttiin, onko rehtori sitten despootti, joka päättää kaikesta.
– Voihan sitä yrittää, sanoi pian kolme vuotta Taideyliopiston rehtorina toiminut Perkiömäki.
– Minäkin yritin aluksi sanoa, että tehdään tämä asia sitten näin, mutta eihän siitä mitään tullut. Käytännön johtamisessa valta näyttäytyy niin, että rehtori ei saa mitään asiaa eteenpäin, jos siitä ei olla keskusteltu ja saatu ihmisiä asian taakse.
Palviaisen mielestä ongelmana on kuitenkin se, että mikään ei velvoita rehtoria osallistamaan henkilöstöä, vaan hän saattaa lähettää viestin sähköpostilla, että nyt tehdään näin.
– Kyllä meillä on jonkinasteinen demokratiavaje, Palviainen sanoi.
Työhyvinvoinnin pullonkaulat
Yliopistoista ei ole helppo tehdä parhaita työpaikkoja niin kauan, kun niitä riivaavat tutkimusrahoituksen lyhytjänteisyys ja sirpaleiset pätkätyösuhteet.
Hankenilla työyhteisön pitkäjänteistä kehittämistä haittaa se, että laitoksille valitaan esimies kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
– Haasteina on sopivien ja halukkaiden esimiesten löytäminen ja perehdyttäminen, Stadigh sanoi.
Anne Somerin mielestä yliopistojen työehtosopimus luo ainoastaan raamit, mutta yliopisto vastaa itse työhyvinvointia tukevan toiminnan luomisesta.
– Kyllä minun mielestäni kontaktiopetuksen tuntikatto ja työn kohtuullinen määrä ovat tes-asioita, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin, Palviainen opponoi.
YLL:n puheenjohtajana hän korosti, että opetusansioiden pitäisi painaa rekrytoinnissa nykyistä enemmän.
– Yliopisto-opetuksen tutkimusperusteisuus tarkoittaa sitä, että kukaan yliopisto-opettaja ei puhu mutu-tuntumalta vaan pohjaa opetuksensa tutkimuksiin. Aikaa pitää varata myös oman alan tutkimuksen seuraamiseen.
Yhteinen arvopohja
Hyvässä työpaikassa pitää tunnistaa arvot ja tietää, mihin suuntaan ollaan menossa.
Taideyliopiston synnyssä tärkeitä olivat yhteiset arvot, kun Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia löivät hynttyyt yhteen vuonna 2013.
Taideyliopiston arvot ovat taito, rohkeus ja yhteisöllisyys.
– Yhteisöllisyys tarkoittaa kahta asiaa. Sitä, että rakennamme toisista välittävää, iloa tuottavaa ja energisoivaa toimintakulttuuria – sekä sitä, että näemme yksilöllisyyden, erilaisuuden ja moninaisuuden voimavarana. Karvin tekemässä laatuauditoinnissa saimme ilahduttavan tuloksen, että meillä arvot ohjaavat aidosti toimintaa eivätkä jää sanahelinäksi, Perkiömäki kertoi.
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Jarkko Mikkonen
Lue Yliopistopäivistä lisää täältä:
Opetusansiot eivät edistä yliopistonopettajien uraa – selkeämmät urapolut parantaisivat hyvinvointia
Tutkija Janne Saarikivi puhui yliopistopäivillä sivistyksen puolesta