Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleja vakautettava
OAJ, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto vaativat muutosta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin. Rahoitusmalleissa on liian suuri kilpaillun rahoituksen osuus.
Henkilöstöjärjestöt vaativat muutosta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin. OAJ:n, Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä uudet rahoitusmallit perustuvat liian yksityiskohtaiseen poliittiseen ohjaukseen ja liian pitkälle vietyyn kilpailuun rahoituksesta.
- Rahoitusmalleissa on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen korkea kilpaillun tulosrahoituksen osuus. Se ei takaa lainsäädännössä edellytettyä laatua, vaan ohjaa korkeakouluja tuottamaan lähinnä sitä, mitä mitataan. Yksityiskohtaiseen poliittiseen ohjaukseen perustuva kilpailtu rahoitus ei ole järkevää Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Emme koskaan pärjää keskinäisellä kilpailulla rahoituksesta ja poliittisesta suosiosta, vaan kunkin korkeakoulun ja henkilöstön omalla kilvoittelulla laadusta, henkilöstöjärjestöt painottavat.
Korkeakoulujen tulossopimuskaudet ovat nykyään nelivuotisia, ja rahoitusmalleja on uudistettu kausittain yli kymmenen vuoden ajan. Rahoituksen ennustamattomuus on koetellut korkeakoulujen kehittämistyötä.
Uudet mallit eivät järjestöjen mielestä korjaa aiempien ongelmia. Muutokset ovat ristiriidassa tuoreen korkeakoulu-uudistuksesta tehdyn arvioinnin kanssa. Sen tulosten mukaan korkeakoulujen autonomian vahvistaminen edellyttäisi, että niiden rahoituksellista autonomiaa vahvistetaan.
Korkeakoulujen tuloksellisuutta voitaisiin ohjata pienemmälläkin tulososiolla. Nyt rahoitus vähenee väistämättä, jos korkeakoulujen, niiden yksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden työ ei vastaa kulloisenkin mallin sattumanvaraisesti valittuja mittareita. Indikaattoreiden muutokset vaikuttavat aina myös henkilöstön asemaan ja työllisyyteen.
Rahoitusmallien pitäisi rakentua kolmesta rahoituskokonaisuudesta, perusrahoituksesta, tuloksellisuusrahoituksesta ja strategisesta rahoituksesta. Nyt niistä puuttuu perusrahoituksen osuus, sitomaton rahoitus, jolla voisi vahvistaa korkeakoulujen rahoituksen autonomiaa ja ottaa huomioon korkeakoulujen nykyisen toiminnan. Perusrahoitusta olisi esimerkiksi opiskelijamääriin sidottu rahoitus, joka on hyvin ennakoitavissa.
- Katsomme, että tutkintomääriin sidottu rahoitus ei ministeriön ehdottamassa muodossa ole perusrahoitusta. Ehdotetuilla muutoksilla, kuten koulutusala- ja tutkintojen määräaikakertoimilla voi olla arvaamaton vaikutus, järjestöt varoittavat.