Äänet kuuluvat opetustyöhön, mutta jos melua on liikaa, opettajat ja oppilaat eivät voi hyvin. Aleksi Lahti puhuu hyvän akustoinnin puolesta. Luokan akustointi maksaa itsensä takaisin, jos se estää opettajan sairastumisen.
Joulukuussa OAJ:n työhyvinvointivuosi keskittyy opettajan työympäristöön. Siihen vaikuttavat myös ympäröivät äänet. Tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, tuumii yliopisto-opettaja Aleksi Lahti Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.
– Meillä Suomessa monien luokkahuoneiden ääniympäristöt eivät ole kunnossa, ja asiaan kiinnitetään liian vähän huomiota, Lahti sanoo.
Hän on ollut mukana kehittämässä koulutiloja, jotka pyrkivät lisäämään oppilaiden ja opettajien hyvinvointia hyvän akustiikan avulla.
– Hankkeissa on pureuduttu siihen, miten tilat mahdollistavat yhteisöllisen työskentelyn ja työrauhan niin, että opettajan ääni kestää ja oppilaiden korvat eivät soi, kiteyttää Lahti, joka vastaa opettajankoulutuslaitoksella digitaalisen oppimisen opinnoista.
– Digitaalisuus tarvitsee tuekseen toimivan työympäristön ja sopivat työpisteet.
Melu nostaa verenpainetta
Koulutyöhön kuuluu ääni, eikä kaikki hälinä ole huonoa hälinää.
– Hyvä hälinä kertoo, että oppilaat ovat innostuneita, ja osa ihmisistä on luonnostaa eloisia ja äänekkäitä. Kun äänen tasot nousevat liiaksi, ollaan kuitenkin ongelmissa, Lahti sanoo.
Miten tilan meluisuutta sitten voidaan mitata?
Sisätiloissa pitäisi voida puhua vaivattomasti kolmen metrin etäisyydeltä. Kuulovaurioraja lähestyy, kun keskustelu on mahdotonta metrin etäisyydeltä. Kun melutaso nousee yli 85 dB:n, tarvitaan kuulonsuojaimia. Näin meluisaa saattaa olla esimerkiksi teknisen käsityön tunnilla.
Melu kiihdyttää autonomisen hermoston sympaattista toimintaa. Verenpaine nousee, päätä särkee ja stressihormonit jylläävät.
Keskittyminen, tarkkaavuuden säätely, muisti ja hyvä puheen erottaminen ovat tärkeitä oppimisessa. Melun on osoitettu haittaavan muun muassa kielten oppimista ja kykyä ratkoa matemaattisia tehtäviä.
Luokissa kova melutaso
Vuonna 2012 julkaistu Opetustilojen akustiikka ja ääniergonomia -tutkimus puhuu karua kieltä. Tulosten mukaan koulujemme luokkahuoneet ovat akustisesti puutteellisia. Opettajat käyttävät työpäivän aikana paljon voimistettua ääntä, ja se aiheuttaa äänioireita.
Tutkimuksessa mitattiin luokkahuoneista keskimäärin 69 desibelin melutaso koko koulupäivän ajan.
– Se tarkoittaa suunnilleen sitä, että pölynimuri olisi käynnissä huoneen nurkassa jatkuvasti. Kun melu ylittää 50 desibeliä, opettaja joutuu korottamaan ääntänsä niin, että se vastaa puheteknisesti huutamista. Kun tätä tekee läpi työpäivän, äänihuulet ovat kovilla, Lahti havainnollistaa.
Hyvä akustointi maksaa itsensä takaisin
OAJ on laatinut kriteerit hyvälle koulu-, päiväkoti- ja oppilaitosrakennukselle. Nämä kriteerit – akustiikka mukaan lukien - pitää OAJ:n mielestä huomioida jo rakennusten suunnittelussa.
Lahti kertoo, että vanhojen koulutilojen akustiikka on rakennettu kateederiopetusta varten. Luokkahuoneet ovat putken mallisia, opettaja seisoo putken päässä, ja tavoitteena on, että hänen puheensa kulkeutuu luokan edestä luokan perälle mahdollisimman esteettömästi.
Tällainen akustiikka tukee huonosti ryhmätyöskentelyä, jossa ääni kimpoilee pitkin luokkaa sivusuunnista ja luokan edestä.
– Kun ääni kimpoilee kovista kiviseinistä, tilasta tulee ikävän kaikuisa. Puu imee ääntä kiveä ja lasia paremmin, ja kaikumista vähentävät myös kirjahyllyt ja oppilaiden seinälle ripustettavat maalaukset, Lahti neuvoo.
Akustiikan keinoihin kuuluvat akustoivat seinä- ja lattiamateriaalit, sermit ja akustoivat verhot, jotka imevät ääntä. Akustointia voi tehdä esimerkiksi laskemalla kattokorkeutta, jolloin ääni ei pääse kimpoilemaan niin paljon katon ja lattian välillä.
Hyvä akustointi maksaa itsensä takaisin. On laskettu, että esimerkiksi yhden luokkahuoneen korjaaminen akustisesti paremmaksi on halvempaa kuin opettajan vaikkapa kuukauden mittainen sairasloma.
Liian suuret ryhmät tuottavat melua
Opettajan työhön kuuluu myös ohjata oppilaitaan toiset huomioivaan äänenkäyttöön.
– Toisaalta jos 25 henkilön tilaan ahdetaan 30 ihmistä, meteliä ei pysty vähentämään taitavallakaan ryhmänhallinnalla, Lahti huomauttaa.
Meluhaittojen hallinnassa kyse on myös toimintakulttuurin kehittämisestä.
– Tavoitteena on rakentaa koulupäivä niin, että kaikilla ryhmillä on mahdollisuus työskennellä välillä hiljaisessa tilassa.
Rauhallisia vetäytymisnurkkia tarvitaan
Mediassa on keskusteltu viime aikoina avoimien oppimisympäristöjen meluisuudesta.
Lahden mielestä matkan varrella on otettu kuitenkin jo opiksi, ja Suomeen osataan rakentaa jo hyviäkin avoimia oppimisympäristöjä, joissa on otettu huomioon myös akustiikan vaatimukset.
– Nyt ymmärretään, että tilaa täytyy pystyä myös sulkemaan ja jakamaan. Tässä on käytetty esimerkiksi vanhoista liikuntasaleista tuttuja haitariseinän tyyppisiä väliseiniä, Lahti kertoo.
Kuka?
- Aleksi Lahti, yliopisto-opettaja, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos.
- Vastaa digitaalisen opettamisen opinnoista ja fyysisten oppimisympäristöjen opintokokonaisuudesta.
- Tällä hetkellä mukana Loimaan kaupungin projektissa, jossa kaksi erikoistuvaa luokanopettajaa on muuttanut perinteisen luokkahuoneen uutta opetussuunnitelmaa ja digitalisaatiota tukevaksi moderniksi oppimisympäristöksi seiniä kaatamatta.
Teksti: Tiina Tikkanen
