OAJ haastoi päättäjät: Kuinka turvataan laadukas ammattiosaaminen ja jatkuva oppiminen?
Suomen hyvän tulevaisuuden perusta ovat jatkossakin osaaminen, innovaatiot ja uudistumiskyky. Nämä on koulutuksessa turvattava riippumatta siitä, mikä osuus koulutuspolusta sijoittuu oppilaitoksiin ja mikä työpaikoille.
Digitaalisuus tulee muuttamaan työtä ja siirtämään osan rutiinitehtävistä roboteille. Tässä muutoksessa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdentää ammatillisen koulutuksen tuottaman ammattiosaamisen merkitystä.
– Työn luonne ja sisällöt muuttuvat, ja työelämä edellyttää entistä enemmän ongelmanratkaisua ja luovuutta. Jatkuvan oppimisen vaatimus kasvaa, koska osa ammateista katoaa. Niinpä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön uudistava tehtävä korostuu, Luukkainen sanoo.
Työpaikalla oppiminen edellyttää opettajan ohjausta
Luukkainen avasi Educa-messujen tilaisuuden, jossa päättäjät ja ammatillisen koulutuksen vaikuttajat pohtivat ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta ja Suomen kilpailukykyä.
Luukkaisen mukaan kaikkien koulutus- ja tutkimuskentällä toimivien on pidettävä kiinni laatuvaatimuksista. On jaksettava puhua korjaamista odottavista ongelmista sekä tehtävä ratkaisuehdotuksia ja levitettävä hyviä käytänteitä.
– Ensimmäiseksi on huolehdittava siitä, että työpaikoilla on opettajia opiskelijoita ohjaamassa, Luukkainen painottaa.
Työelämälähtöistä ammattiosaamista
Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut tarjoavat nuorille ja aikuisille yhteistyössä työelämän kanssa maailman parasta työelämälähtöistä ammattiosaamista. Koska vankalla osaamisella vastataan parhaiten työelämän murrokseen, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen saavutettavuus ja toimintaedellytykset on turvattava.
– Rahoitus on palautettava leikkauksia edeltäneelle tasolle. Jos näin ei tehdä, vaarannetaan ammattitaitoisen työvoiman saanti työmarkkinoille, keskustelua tiiviisti seurannut OAJ:n Ammatillisten opettajien puheenjohtaja Päivi Koppanen sanoo.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssit kuntoon
Panelistit pitävät ammatillisen toisen asteen rahoituksen korjaamisen ohella tärkeänä huolehtia perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseista.
– Ammatillisessa koulutuksessa on opiskelun sujumiseen liittyviä ongelmia, jotka johtuvat oppimisen tuen puutteista aikaisemmilla koulutusasteilla. Jos varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystyttäisiin turvaamaan oppimisen edellytykset kuntoon, ei ammatillisella toisella asteella olisi yhtä paljon puutteita oppimisvalmiuksissa, kansanedustaja Sari Multala (kok) sanoo.
Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) komppaa Multalaa ja tähdentää esiopetuksen ja kahden ensimmäisen perusopetusvuoden merkitystä.
Jatkuvan oppimisen sydän
Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat Koppasen mukaan jatkuvan oppimisen sydän. Kun toimintaedellytykset ovat kunnossa, koulutuksen järjestäjät pystyvät vastaamaan monipuolisesti ja ketterästi työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.
– Eri puolille maata tulee rakentaa osaamiskeskittymiä. Näissä ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset ja työelämän erilaiset toimijat tuovat oman tutkimus- ja innovaatio-osaamisensa alueen kehittämiseen. Osaamiskeskittymissä osaaminen yhdistyy työelämää, aluetta ja yhteiskuntaa uudistavaksi voimaksi, Koppanen visioi.
Kaikille toisen asteen tutkinto
Koppanen haluaa koko ikäluokalle vähintään toisen asteen tutkinnon. Hänen mukaansa oppivelvollisuuden jatkaminen 19-vuotiaaksi varmistaa parhaiten toisen asteen tutkinnon suorittamisen.
– Oppivelvollisuuden pidentämiseen käytetty raha tuo itsensä takaisin moninkertaisesti. Työurat pitenevät, työttömyys- ja sosiaali- ja terveysmenot vähenevät. Opiskelijat saavat taidot jatkuvaan oppimiseen ja hyvän ammattitaidon lisäksi jatko-opintokelpoisuuden. Tavoitteena on työllistyminen koko työuran ajan, Koppanen sanoo.
Yhteisvalintaan muutoksia?
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amken toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu pohtii ammatillisiin opintoihin hakeutumisen kehittämistä niin, että yksittäisten tutkintojen sijaan opiskelija hakisi alalle, esimerkiksi rakennus- tai terveydenhuoltoalalle. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voisi sitten valita tarkemmin oman suuntautumisensa.
– Tekniikan vetovoimakin voisi parantua, jos 20 tutkintonimikkeen joukosta ei tarvitsisi valita yhtä vaan voisi hakeutua tekniikan alalle, jossa tutustuisi ennen lopullisen valinnan tekemistä paremmin eri vaihtoehtoihin, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen jatkaa.
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Leena Koskela