Ylioppilaskirjoituksissa tehtiin tänä keväänä historiaa, kun kaikki ylioppilaskokeet suoritettiin ensimmäistä kertaa digitaalisesti. Porin SuomiAreenassa järjestettävässä pop up -koulussa yleisö pääsee kokeilemaan digitaalista ylioppilaskoetta ja testaamaan tietojaan aidoissa ylioppilaskokeissa. Yhä tärkeämpää kokeissa on kyky ymmärtää, soveltaa ja analysoida tietoa, korostaa SuomiAreenaan digitaalisen kokeen tuovan YTL:n Tiina Tähkä.
Vaiheittain vuonna 2016 alkaneessa ylioppilaskokeen digitalisoinnissa saavuttiin tänä keväänä maaliin, kun kaikki kokeet suoritettiin nyt paperikokeen sijaan tietokoneilla.
Kokeiden digitalisointi on edennyt oppiaine kerrallaan. Viimeisenä aineena myös matematiikka suoritettiin tänä keväänä sähköisesti. Noin 40 000 kokelasta teki tänä keväänä neljässä sadassa lukiossa yhteensä 120 000 koesuoritusta.
– Tämä on ollut tosi iso uudistus, jossa suurin kiitos muutoksen läpiviennistä kuuluu lukioille, opettajille ja myös opiskelijoille. Lukiot ovat tarttuneet aktiivisesti tähän tehtävään ja ne, jotka ovat olleet pidemmällä, ovat auttaneet toisia, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Pop up -koulussa pääsee testaamaan monenlaisia tehtäviä
OAJ tuo heinäkuussa Porin SuomiAreenaan pop up -koulun, jossa yleisö pääsee kurkistamaan, millaista oppiminen nykykoulussa ja useillakin koulutusasteilla on.
Lukion osalta pop up -koulussa esillä onkin juuri digitaalinen ylioppilaskoe, jota vierailijat saavat kokeilla sellaisenaan.
– Esillä olevat kokeet ovat autenttisia materiaaleja viime vuosilta, eli tekstejä, videoita ja esimerkiksi kuuntelutehtäviä. Samalla tavoin kuin kokelaat, vieraat pääsevät tuottamaan monipuolisia vastauksia erilaisilla välineillä, Tiina Tähkä sanoo.
Nykylukio korostaa ajattelun taitoa
Itsekin pop up -koulussa mukana oleva Tähkä uskoo vieraiden havaitsevan, että kokeessa on hyvin paljon samaa kuin ennenkin. Koko lukiokoulutuksen muutosta kuvaa kuitenkin se, että kokeessa erityyppisiä aineistoja on enemmän ja niiden arviointi ja analysointi ovat yhä vahvemmassa roolissa.
– Nykylukiossa asioiden muistamisen lisäksi tarvitaan asioiden ymmärtämistä, soveltamista ja analysointia sekä uuden tiedon luomista. Keskiössä ovat ajattelun taidot.
Hyvä esimerkki tästä on Tähkän mukaan äidinkieli.
– Äidinkielen kokeen uudessa osassa, lukutaidon kokeessa, saatetaan analysoida vaikkapa aineistoihin sisältyviä vaikuttamisen keinoja. Kokeessa lukutaitoa hyödynnetään erittäin monipuolisesti kirjoitetun tekstin, musiikkikappaleiden, videoiden ja monimediaisen maailman tulkintaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tiina Tähkä muistaa omat kirjoituksensa ensin valmistautumisesta, sitten jännityksestä ja lopulta ilahduttavista tuloksista. Kirjoitusten jälkeen hän opiskeli opettajaksi ja samoihin aikoihin yo-koekin muuttui: 90-luvulta alkaen kokeen saattoi hajauttaa usealle tutkintokerralle.
Lunttaako hakkeri, pitääkö tietoturva?
Digitaalinen koe tehdään opiskelijoiden omilla tietokoneilla. Ulkopuolista saattaa kiinnostaa, miten oman koneen ominaisuudet tai esimerkiksi kokelaan tietotekninen osaaminen vaikuttaa koevastauksiin.
Kokeen yhdenvertaisuuden takaa se, että kokeen alussa koneelle asennetaan kokonaan toinen käyttöjärjestelmä, Abitti, jonka käyttöä opiskelijat harjoittelevat jo lukion kokeissa runsaasti. Abitti-ympäristössä muita koneelle asennettuja ohjelmistoja ei voi käyttää. Paperille toki saa luonnostella ajatuksiaan.
Järjestelmä tallentaa koetta pitäen vastaukset turvassa, mutta kokeen tekemisestä tallentuu myös lokitietoja. Salissa koetta valvovien opettajien lisäksi valvontaa suoritetaan myös digitaalisesti.
Voisiko tietoteknisesti näppärä opiskelija kuitenkin löytää kokeesta haavoittuvuuden ja aukon, jonka kautta hän lataa itselleen laudaturin paperit? Sellainen vaikuttaa vaikealta, ellei mahdottomalta. Tietoturva on ollut keskeisessä asemassa koko järjestelmän kehittämisen ajan, ja on sitä yhä.
Haavoittuvuuksista raportoidaan ja niitä korjataan ripeästi, missä apua on ollut koetta käyttävistä opiskelijoistakin. Opiskelijan avulla on korjattu esimerkiksi tapaus, jossa tietynlaisilla pelihiirellä olisi mahdollisesti voinut syöttää kokeeseen etukäteen tallennettua tekstiä.
Opiskelijan kannattaa keskittää ponnistelunsa osaamisen hankkimiseen, sillä vilpistä voi pahimmillaan seurata kaikkien tutkintokerran kokeiden hylkääminen, ja myös ilmoittautumisoikeuden evääminen myös seuraavalle kerralle. Ylioppilaaksi pääsy voi siis estyä tai lykkääntyä pitkäksi aikaa.
Teksti: Matias Manner
Kuva: Sakari Piippo
Pop up -koulu SuomiAreenassa 17.7.2019: Koe digitaalinen ylioppilaskoe!
- Ylioppilaskirjoitukset tehdään nyt tietokoneilla. Tule ja kysy yo-kokeista nyt ja tulevaisuudessa. Testaa eri aineiden digitaalista ylioppilaskoetta!
- OAJ:n pop up -koulu avaa SuomiAreena-kävijöille mahdollisuuden tutustua nykykouluun – siis siihen, mitä opetus ja oppiminen tänä päivänä ovat eri koulutusasteilla.
- Pop up -koulu valtaa keskiviikkona 17.7. klo 9.30–15 kokonaisen koulukorttelin. Paikkana on Porin lyseo, jonka osoite on Annankatu 5.
- Kaiken kaikkiaan mukana on yli 30 elämyksellistä opetustuokiota, jotka sopivat kaiken ikäisille.
- Lounasaikaan klo 11–13 tarjotaan maksuton kouluruokailukokemus 500:lle ensimmäiselle.
- Digitaalisen yo-kokeen lisäksi pop up -koulussa voi esimerkiksi kokeilla metsäalan ammatillisen koulutuksen simulaattoreita, tutustua omiin vahvuuksiin positiivisen pedagogiikan avulla tai kokeilla selvittää tietään ulos historiallisesta pakohuoneesta. Tutustu OAJ:n pop up -koulun koko kattaukseen osoitteessa oaj.fi/popupkoulu.