• logo
  • logo
Kansainvälisyys

Meppiehdokkailta lupauksia koulutukseen satsaamisesta ja tuki EU:n vaihto-ohjelmille

08.05.2019 - 16.33 Uutinen
Kuvituskuva
Miapetra Kumpula-Natri, Fatim Diarra, Arto Luukkanen, Henna Virkkunen ja Mirja Vehkaperä osallistuivat EU-vaalipaneeliin OAJ:n valtuustossa.

Koulutus, tutkimus ja innovaatiot nousivat OAJ:n eurovaalipaneelissa keskeisiksi keinoiksi vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Viiden puolueen ehdokkaat kertoivat näkemyksiään EU:n roolista koulutuspolitiikassa ja tavoitteista heinäkuussa alkavalle Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle.

Miten voi olla mahdollista, että edellisissä EU-vaaleissa vain 10 prosenttia suomalaisnuorista äänesti? Siinä on haaste opettajille ja europarlamenttivaalien ehdokkaille, sanoo Akavassa kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen OAJ:n valtuuston avajaisten yhteydessä järjestetyn vaalipaneelin päätteeksi.

Isona plussana koulutuksen ja koko Euroopan tulevaisuuden näkökulmasta Penttinen pitää sitä, että eurovaaliehdokkaat lupasivat opetukselle lisää resursseja. Penttinen on tyytyväinen myös siihen, että maailman muuttuessa Euroopassa ymmärretään aiempaa selvemmin osaamisen, tiedon ja koulutuksen merkitys.

Kokosimme viiden panelistin puheista ja heidän puolueidensa vaaliohjelmista koulutuslinjauksia.

Voit katsoa paneelin tallenteen OAJ:n Facebook-sivuilta tai tästä alta.

Juttu jatkuu videon jälkeen

SDP: Osaamisesta ja työntekijän minimiturvasta huolehdittava

SDP haluaa, että 2030-luvulla EU on maailman arvo- ja teknologiajohtaja, jossa korkea osaaminen luo vaurautta kaikille. Kaikilla eurooppalaisilla on oltava oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja tasa-arvoiseen, yhtäläisten mahdollisuuksien yhteiskuntaan. Puolue haluaa merkittäviä EU-investointeja kansalaisten osaamiseen.

Koska tekoäly, esineiden internet ja muut uudet teknologiat muuttavat merkittävästi osaamistarpeita, koulutusjärjestelmiä on jatkuvasti kehitettävä ja kouluttautumisen kannustimia vahvistettava. SDP haluaa pitää huolta kansalaisten digitaidoista.

– Digitaalisuus luo uudenlaista pohjaa myös työntekemiselle. On siis muistettava myös huolehtia työntekijän minimiturvasta, OAJ:n eurovaalipaneeliin osallistunut Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Puolue pitää Kumpula-Natrin mukaan tärkeänä edistää opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoitten kansainvälistä liikkuvuutta, ja haluaa siksi kaksinkertaistaa Erasmus+ -vaihto-ohjelman rahoituksen.  SDP pyrkisi lisäämään erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olevien vaihto-opiskelua, joka on nykyisellään liian vähäistä.

Jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihtoon SDP haluaa kehittää uuden eurooppalaisen kokonaisuuden. Jatko-opiskelijoille ja tutkijoille puolue haluaa laajat mahdollisuudet osallistua maailman huippuyliopistojen tasolla olevaan tutkimustoimintaan ja tutkijankoulutukseen.

Perussuomalaiset: Koulun oltava hyvä oppilaille ja opettajille

Perussuomalaisista ehdokkaista paneeliin osallistunut yliopistonlehtori Arto Luukkanen haluaa koulun olevan turvallinen ja tehokas paikka oppia, ja hyvä paikka myös opettajille. Luukkanen puolustaa lähikouluperiaatetta ja vaatii koulujen ja oppilaitosten sisäilmaongelmien korjaamista.

Luukkasen mukaan opettajat ovat Suomen kansallisen menestystarinan ytimessä, ja suomalainen koulutus sopisi malliksi koko EU:lle. Suomen mallia voisi käyttää hyväksi myös kehitysyhteistyössä.

– Suomi voisi tehdä kehitysyhteistyötä kouluttamalla ihmisiä heidän omissa maissaan. Siksi kehitysmaihin pitää viedä meidän omaa menestystarinaamme eli koulutusta.

Yliopistoja Luukkanen haluaa kehittää sivistysyliopistomallin pohjalta ja turvaamalla niille pitkäjänteinen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen Luukkanen toivoisi ottavan mallia esimerkiksi Saksasta, jossa on toimiva harjoittelija-kisälli -järjestelmä.

Kokoomus: Osaaminen EU-puheenjohtajakauden ykkösteemaksi

Kokoomuksen ehdokas, entinen opetusministeri Henna Virkkunen haluaisi Suomen nostavan osaamisen EU-puheenjohtajakautemme ykkösteemaksi.

– Suomi tunnetaan kansainvälisesti koulutuksen ja innovaatioiden kärkimaana. Puheenjohtajana meillä olisi nyt loistava tilaisuus nostaa osaamista ja puskea tarvittavia uudistuksia eteenpäin, Virkkunen toteaa.

Virkkunen harmittelee sitä, että yli viidennes EU-maissa perusasteen päättävistä nuorista suoriutuu Pisa-testin perusteella heikosti lukemisesta, matematiikasta tai luonnontieteistä. Koulupudokkaita on lähes 10 prosenttia ikäluokasta, ja liki 40 prosentilla työelämässä olevista aikuisista on heikot tai olemattomat digitaaliset taidot.

– Vain osaamista vahvistamalla Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä, ja pystymme vastaamaan globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen käyttöön, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen ja työn murrokseen, Virkkunen sanoo.

Vihreät: Tukea EU:n koulutusvaihto-ohjelmille

Myös vihreät haluaa tukea vaihto-opiskelua. Puolue ehdottaa Erasmus-ohjelman rahoituksen moninkertaistamista niin, että vaihto-opiskelu tai työharjoittelu on  mahdollista jokaiselle nuorelle taustaan katsomatta. Vihreät haluaa panostaa koulutukseen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Vihreät haluaa rakentaa Euroopasta maailman parhaan koulutuksen ja tutkimuksen  tyyssijan. Puolue haluaa varmistaa, että jokainen lapsi saa parhaat mahdollisuudet löytää oman polkunsa ja edetä korkeimpaan mahdolliseen koulutukseen saakka taloudellisesta ja sosiaalisesta taustastaan riippumatta. Puolue ehdottaa jäsenmaille tukea, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus maksuttomaan tai edulliseen varhaiskasvatukseen.

Vihreiden ehdokas Fatim Diarra sanoo, että EU on tärkeä vaikuttaja koulutuspolitiikassa, koska se asettaa jäsenmaille yhteisiä tavoitteita ja päämääriä. Koulutuksella on merkittävä rooli myös Euroopan keskeisen tavoitteen, vapaan liikkuvuuden edistämisessä.

– Jotta työntekijät voivat siirtyä ongelmitta maasta toiseen, lapset päästä uudessa kotimaassaan kouluun ja yrittäjät saada tarvitsemaansa työvoimaa, on unionin maiden koulutusjärjestelmissä ja  osaamisen tunnustamisjärjestelmissä oltava tietyt yhteneväisyydet.

Vantaalla reilut kolme vuotta opettanut Diarra on nähnyt, että opettajat eivät voi tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla liian vähäisten resurssien takia.

– Valitettavinta koulutuksen resurssien leikkaamisessa on se, että se vaikuttaa pahiten kaikista heikoimpiin oppilaisiin, Diarra pahoittelee.

Keskusta: Osaaminen on EU:n vahvuus

Keskustakin tähdentää koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä, ja muistuttaa, että  digitalisaatio mullistaa työmarkkinat ja mahdollistaa työvoiman suuremman liikkuvuuden. 

Keskustan ehdokas, luokanopettaja Mirja Vehkaperä sanoo, että Euroopan vahvuuksia ovat yhteiset arvot, osaaminen ja demokratia. Hän haluaa EU:ssa tehdä työtä kehitysmaiden lasten ja nuorten parhaaksi.

EU-puheenjohtajakaudella Vehkaperä haluaa arktisten kysymysten ohella painottaa osaamista.

– Suomessa on lisättävä resursseja maahanmuuttajien kotouttamiseen, erityisesti koulutukseen. Varhaiskasvatus voisi myös varhentua, Vehkaperä sanoo.

Ratkaisuja Euroopalle

Tutustu OAJ:n Ratkaisuja Euroopalle -julkaisuun

Taustatietona on käytetty puolueiden EU-vaaliohjelmia.

Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Jarkko Mikkonen