• logo
  • logo
Koulutusjärjestelmä

Jatkuva oppiminen nousemassa seuraavaan vaalikauden ytimeen – työryhmältä tiekartta muttei vielä rahoitusesityksiä

02.05.2019 - 13.47 Uutinen
Kuvituskuva

Suomessa tulee aloittaa kansallinen jatkuvan oppimisen uudistus, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Toimenpiteiksi työryhmä ehdottaa muun muassa työikäisen väestön systemaattista osaamisen kartoittamista sekä koulutus- ja uraohjauksen tehostamista.

Jatkuva oppiminen on nousemassa useissa arvioissa yhdeksi alkavan vaalikauden suurista koulutusjärjestelmän kehittämiskohteista.

Tavoitteita tarkentui, kun opetus- ja kulttuuriministeriön helmikuussa asettama jatkuvan oppimisen uudistamisen työryhmä jätti väliraporttinsa torstaina.

Raportissa esitetään viittä toimenpidekokonaisuutta, jotka sisällytetään vuoteen 2030 ulottuvaan kansalliseen jatkuvan oppimisen strategiaan. Tämä strategia tulisi saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

– On tärkeää, että näin suurien ja kokonaisvaltaisten osaamisen kehittämisen tavoitteiden tueksi laaditaan strategia, jossa tavoitteet ja toimenpiteet käsitellään ja täsmennetään. Uudistuksen valmistelua on tehtävä yhteistyössä niin sidosryhmien kuin politiikkalohkojen välillä, sanoo työryhmään kuuluva OAJ:n erityisasiantuntija Tuovi Manninen.

Työryhmältä avauksia toimenpiteiksi

Jatkuvan oppimisen uudistamisen työryhmä esittää muun muassa kattavampien työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönoton selvittämistä. Kartoituksia tehtäisiin niin työllisille, työttömille kuin työelämän ulkopuolellakin oleville. Manninen peräänkuuluttaisi tällaisilta kartoituksilta tehokkuutta, koska loppujen lopuksi jaossa on vain niukkuutta.

– Jos tiedetään, että henkilöllä on puutteita osaamisessa, resursseja olisi kohdennettava mieluummin suoraan koulutukseen kuin kartoituksiin. Mikäli osaamiskartoituksiin päädytään, on toteutuksessa tehtävä systemaattista ja tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, Manninen sanoo.

Työryhmän esityksissä jatkuvan oppimisen ohjauspalvelut modernisoidaan ja kootaan nykyistä paremmin yhteen. Myös jokaisen ihmisen uran aikana – joko työelämässä tai sen ulkopuolella – hankittu osaaminen tulee tehdä näkyväksi.

”Muutosnopeus edellyttää sopeutumistoimia”

Työryhmä esittää, että uudistuksessa luodaan myös ”ennakoivan rakennemuutoksen malli”. Mallia varten työryhmään on perustettu alaryhmä, joka käyttää työssään hyväkseen muun muassa Osaamisen ennakointifoorumin ja muiden tahojen tuottamaa tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista.

Ennakoivan rakennemuutoksen mallissa lähtökohtana on työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen työvoiman osaa­mista kehittämällä, tilanteessa, jossa työmarkkinoiden dynamiikkaan on tulossa lisää vauhtia.

”Muutosnopeus on niin suuri, ettei siihen kyetä vastaamaan työelämään tulevien koulutustasoa nostamalla, vaan tarvitaan toimia, joilla työikäisten kykyä sopeutua parannetaan”, raportin tausta-aineistossa todetaan.

Idea jatkuvasta oppimisesta on myös ”myytävä” kansalaisille. Tämä tietää tiedotusta ja kampanjoita jatkuvan oppimisen hyödyistä ja mahdollisuuksista sekä suoraan eri kohderyhmille tehtäviä jatkuvan oppimisen konsepteja.

Rahoituskysymykset arvioitava tarkoin

Yksi suurimmista kysymyksistä jatkuvan oppimisen uudistuksessa on tietenkin se, miten tätä koulutusta rahoitetaan.

Kysymykset rahoitusmallista jäivät työryhmän väliraportissa auki, mitä Manninen pitää kuitenkin tässä vaiheessa hyvänä asiana.

– Tällä kertaa on pelkästään hyvä, ettei työryhmä tehnyt vielä esityksiä rahoituksesta. Kysymys on niin suuri, että se vaatii syvällisempää analyysia. Juuri nyt ajankohta on lisäksi hallitusneuvotteluissa sen verran herkkä, että tarkat esitykset rahoitusmalleista olisivat saattaneet alkaa elää omaa elämäänsä.

Jakovara mietityttää

Näkemyksiä ja lähestymistapoja rahoituksesta löytyy raportin tausta-aineistoista. Työryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa, jota ennen rahoituskysymyksetkin tarkentuvat.

Mannisen mukaan kahden viime hallituskauden aikana toteutetut kahden miljardin euron leikkaukset koulutukseen tarkoittavat sitä, että nykyrahoituksesta ei riitä uudelleen jaettavaa sen enempää jatkuvaan oppimiseen kuin muihinkaan koulutusjärjestelmän kehityskohteisiin.

– Leikkaukset näkyvät irtisanomisina sekä koulutuksen toimintaedellytysten ja laadun heikkenemisenä. Nykyisen koulutusjärjestelmän rahoitusta ei voida allokoida uudelleen jatkuvankaan oppimisen nimissä.

Teksti: Matias Manner

Kuva: Leena Koskela

 

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee