• logo
  • logo
Työmarkkinat

JUKO vaatii loppua julkisen sektorin henkilöstön kurjistamiselle

08.05.2019 - 09.53 Uutinen
Kuvituskuva

Seuraavan hallituksen on tehtävä kaikkensa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, linjaa JUKO. Budjettiin on varattava rahat julkisen sektorin rahoittamiseen ja työntekijöiden palkankorotuksiin. Myös kuntien valtionosuusleikkaukset on lopetettava.

Neuvottelujärjestö JUKO vaatii hallitusohjelmatavoissaan loppua julkisen sektorin henkilöstön kurjistamiselle. JUKO lähetti terveisensä hallitusneuvottelijoille 8.5., jolloin selviää, mitkä puolueet ryhtyvät laatimaan hallitusohjelmaa.

Tulevan hallituksen on panostettava julkisen sektorin tuottavimpaan osaan eli henkilöstöön. Hyvinvointiyhteiskuntamme romuttuu, jos henkilöstön kurjistamista ei saada kuriin.

— Seuraavan hallituksen on turvattava julkisen sektorin henkilöresurssit ja työehdot, jotta alan vetovoima saadaan nousemaan ja laadukkaat palvelut voidaan turvata. Töihin tarvitaan myös jatkossa parhaat osaajat, puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

—  Julkisen sektorin henkilöstön arvostuksen ja merkityksen pitää näkyä palkkauksessa. Vain siten saamme pysäytettyä aivovuodon ja helpotettua työvoimapulaa, joka jo näkyy hälyttävästi sosiaali- ja terveysalalla sekä varhaiskasvatuksessa. Aloilta lähteneet kertovat, etteivät he jaksa valtavan vastuun ja pienen palkan yhdistelmää. Hallitus ei voi laittaa päätä pensaaseen, vaan tulevissa budjeteissa on varauduttava palkankorotuksiin, toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo.

Palkkaohjelmat käyttöön, rahat harmonisointiin ja leikkuri pois

Julkisalan virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020. Luukkainen vaatii, että uusi hallitus sitoutuu jo kautensa alussa budjettikehyksissään pitkäjänteiseen julkisen sektorin selkeiden palkkaepäkohtien korjaamiseen.

— Toteutus voidaan jaksottaa usealle vuodelle esimerkiksi palkkaohjelmien kautta, mutta liikkeellelähdön on tapahduttava keväällä 2020.

Myös palkkaharmonisoinnin tarve julkisella sektorilla kasvaa, kun esimerkiksi sote-alalla on tehty ja tehdään organisaatioliitoksia, joista seuraa työnantajavaihdoksia.

— Palkkaharmonisointivelvoitteisiin on varattava selkeästi oma rahoituksensa, ja samoista tehtävistä maksettavat palkat on korotettava ylimpään tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tätä velvoitetta on rikottu sekä valtiolla että kunnissa, Löfgren toteaa.

Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset päättyvät tänä vuonna. Niihin perustuvat valtionosuusleikkaukset on palautettava kunnille täysimääräisesti leikkausperusteiden päätyttyä. Kuntien perusrahoituksen tulee olla riittävä, jotta palveluita ei tarvitse rahoittaa erillisen hankerahoituksen turvin.

Suomeen saatava järjestökanne työntekijän turvaksi

Julkisen sektorin kehittäminen vaatii myös työntekijöiden oikeussuojan parantamista.

— Epäasiallinen kohtelu, häirintä ja kiusaaminen kuormittavat yksilöitä ja lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Työntekijät eivät usein uskalla tuoda epäkohtia esiin työpaikan menettämisen pelossa. Suomeen on saatava mahdollisuus järjestökanteeseen, jota sovellettaisiin ensi vaiheessa epäasiallisen kohtelun häirinnän ja kiusaamisen tilanteisiin, Löfgren sanoo.

Yhtä lailla uusia ratkaisuja tarvitaan työpaikkojen sisäilmaongelmien ehkäisemiseen.

— Ongelmat on lopultakin otettava tosissaan. Tämä edellyttää työterveyshuollon, työvoimapalvelujen ja kuntoutuksen kehittämistä. Sisäilmasairauksista johtuva työkyvyttömyys on saatava ammattitautilainsäädännön korvattavuuden piiriin esimerkiksi niin, että työpaikan vaihtamiseen saa taloudellista tukea, Luukkainen ehdottaa.

Kolmikantavalmistelun periaatteet on kirkastettava

Työmarkkinoiden ennakoitavuus ja vakaus säilyvät JUKOn mielestä vain, jos työelämän lainsäädännön valmistelun kolmikantaisuus turvataan. Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen on oltava edelleen valtiovallan lisäksi mukana valmistelussa ja sopimassa ratkaisuista.

— Työmarkkinajärjestöt ovat parhaita työelämän kehittämisen asiantuntijoita, siksi meitä ei saa sivuuttaa. Kolmikantavalmistelun periaatteet on kirkastettava niin, että maamme on jatkossakin sopimusyhteiskunta. Kyky tehdä kompromisseja on menestyvän yhteiskunnan tae. Nyt on luottamuksen rakentamisen aika, Luukkainen korostaa.