• logo
  • logo
Oppivelvollisuus

Kaikille toisen asteen tutkinto – ”Koulupudokkuus on varmin tie työttömyyteen”

26.01.2019 - 17.57 Uutinen
Kuvituskuva

Puolueet ovat valmiit tutkimaan, millainen olisi jatkuvan oppimisen osaamisseteli. Oppivelvollisuuden ulottamisessa toiselle asteelle puolueet ovat erimielisiä, mutta kaikkien mielestä jokaiselle suomalaiselle pitää taata vähintään toisen asteen tutkinto.

Oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle jakaa eduskuntapuolueet melkeinpä keskeltä kahtia. Sdp, vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat tätä OAJ:n esittämää uudistusta. Keskusta on kehittänyt väliin ”hybridimallinsa” ja muut puolueet vastustavat esitystä.

Esityksen puolustajat totesivat, että syrjäytymisen yhteiskunnallinen hintalappu on noussut liian korkeaksi.

– Ilman toisen asteen tutkintoa jääminen on varmin tie pitkäaikaiseen työttömyyteen. Ei oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoita sitä, etteikö peruskouluun panostettaisi, Hanna Sarkkinen (vas) sanoi.

Vihreiden Pekka Haavisto oli samoilla linjoilla.

– Meillä on 60 000 nuorta, jotka ovat sekä työn että koulutuksen ulkopuolella. Kyllä me tarvitsemme ehdottomasti toimia pudokkuuden ehkäisyyn, sanoi Haavisto.

Puolueet kohtasivat paneelikeskustelussa Educa-messuilla lauantaina.

Hybridimalleja ja räätälöintiä

Vastustajien mukaan koko ikäluokan velvoittavuus ei olisi oikea ratkaisu. Perussuomalaiset eivät kannata oppivelvollisuuden laajentamista kummastakaan päästä.

– Toiselle asteelle pidentäminen olisi kallis ratkaisu, jolla tuettaisiin niitäkin, joilla ongelmia ei edes ole. On nuoria, jotka eivät läpäise peruskoulun vaatimuksia. Oppivelvollisuus ei ratkaise ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi peruskoulussa annettaviin säälivitosiin, Jussi Halla-aho (ps) sanoi.

Petteri Orpon (kok) mukaan koulupudokkuuden ongelmat ovat syntyneet jo kauan toista astetta aiemmin, ja panokset olisi suunnattava nuorempaan ikään.

Keskustan hybridimallissa puhutaan Tuomo Puumalan mukaan ”oppioikeudesta”, joka jatkuisi 18 vuoden ikään.

– Peruskoulun jälkeen on oltava valmius jatko-opintoihin. Jos näin ei ole, siinä vaiheessa nuoresta otetaan koppi. Ajattelin asiasta 10 vuotta samalla tavoin kuin Petteri [Orpo], mutta sitten nousin vallihaudasta ja käänsin ajatteluani.

Tavoite toisen asteen tutkinnosta kelpasi lopulta

Rkp:n Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitus on aikaillut koulupudokkuuteen liittyvien ratkaisujen tekemisessä. Silti hänenkin puolueensa vastustaa toisen asteen oppivelvollisuutta.

– Nämä nuoret tarvitsevat yksilöllistä apua. Resurssit pitää laittaa räätälöityihin palveluihin.

Tilaisuuden toinen juontaja, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka muotoili oppivelvollisuuskeskustelun päätteeksi kysymyksen vielä toisin. Vihreät laput nousivat lopulta jokaisesta puolueesta sellaiselle muotoilulle, jonka mukaan puolueet lupaavat tehdä vahvoja toimenpiteitä toisen asteen tutkinnon takamiseksi kaikille.

– Nyt me alamme löytää yksimielisyyttä. Tämä se on se pointti, oppivelvollisuus on vain keino. Jos me tästä löysimme yksimielisyyden, että toinen aste on jokaisen käytävä, niin toivottavasti tuleva hallitus kirjaa sen ohjelmaansa, ja lähtee etsimään ne keinot, Misukka sanoi.

Jos oppivelvollisuus ei kelpaa, miten syrjäytymisongelma ratkaistaan?

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen palasi oppivelvollisuuskeskusteluun lähettäessään tulevalle hallitukselle terveisiä tilaisuuden lopussa.

Hän muistutti laskelmista, joiden mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Kun koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on noin 60 000 nuorta, hintalapuksi saadaan 60 miljardia euroa.

– Jos toiselle asteelle ulottuva oppivelvollisuus ei kelpaa, niin poliitikot joutuvat vastaamaan, mikä on syrjäytyneiden sosiaaliturva, ja mistä se maksetaan, Luukkainen sanoi.

Osaamissetelille kannatusta

Useampi puolue on valmis tutkimaan, millainen olisi jatkuvaa oppimista tukeva osaamisseteli.

OAJ:n esityksessä jokainen työikäinen olisi oikeutettu käyttämään kolmen vuoden välein 1 000 euron arvoisen osaamissetelin osaamisensa vahvistamiseen.

Puolueet varoivat selkeitä euromääriä, mutta kaikilta puolueilta esitys saa ainakin varovaista kannatusta.

– Puhumme tilanteista, joissa 50-vuotias voi hankkia uutta osaamista ja ylipäänsä työmarkkinoilla pysyminen edistyisi. Työurien kautta tällä on suora yhteys kestävyysvajeeseen, totesi Haavisto.

Jukka Gustafssonin (sdp) mukaan OAJ:n malli olisi hyvä, jos samalla voitaisiin varmistaa, ettei kukaan jäisi uudistuksessa sivummalle. Keskustan Tuomo Puumala meni pisimmälle: hänen mukaansa jatkuvasta oppimisesta tarvitaan ”yhteiskuntasopimus”, joka voitaisiin tehdä kolmikantaisesti.

Luukkainen: Opetusalan vetovoima poliitikkojen käsissä

Olli Luukkainen muistutti, että kahden hallituksen koulutusleikkaukset ovat olleet suuruudeltaan kaksi miljardia euroa, mikä on aiheuttanut paitsi koulutustason laskua, myös opettajien uupumista. Lähes 60 prosenttia opettajista kokee, että töitä on liikaa, ja uupuneiden osuus on viime vuosina ollut kasvussa. Haitallista työstressiä kokee 40 prosenttia opettajista.

– On merkkejä siitä, että opetusalan vetovoimaisuus kärsii Suomessa, jossa se on tähän saakka ollut kansainvälisesti aivan huippuluokkaa. Vaaleissa poliitikoilta tulee vaatia paljon enemmän kuin pelkkiä puheita, kuinka koulutusta vain ”kehitetään”, Luukkainen vaati.

Teksti: Matias Manner

Kuva: Leena Koskela

Katso tallenne Educan vaalipaneelista!

OAJ lähetti puoluejohtajien keskustelun suorana Facebook-sivullaan. Katso koko keskustelu alta!

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee