• logo
  • logo
Kansainvälisyys

Koulutuksen huippukokous päättyi maiden antamiin sitoumuksiin – Suomi lupaa panostaa oppimisen tukeen, varhaiskasvatukseen ja opettajankoulutukseen

15.03.2019 - 17.04 Uutinen
Kuvituskuva

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty koulutuksen huippukokous ISTP päättyi perjantaina maiden antamiin sitoumuksiin. Perjantain lehdistötilaisuudessa OECD:n koulutusosaston johtaja Andreas Schleicher otti kantaa maksuttoman varhaiskasvatuksen puolesta.

Yli 20 maan opetusministerit ja opettajajärjestöjen puheenjohtajat Suomeen koonnut koulutuksen huippukokous ISTP päättyi perjantaina Espoon Dipolissa.

Kokouksen päätteeksi osallistujamaat antoivat sitoumuksensa painopisteistä, joita maat lupaavat seuraavan vuoden aikana koulutusjärjestelmissään kehittää.

Suomen sitoumuksia on kolme: oppimisen tuen vahvistaminen, varhaiskasvatuksen laatuun ja osallistumisasteeseen panostaminen sekä opettajankoulutus, jossa opettajien perus- ja täydennyskoulutus halutaan rakentaa nykyistä yhtenäisemmäksi jatkumoksi.

Schleicher: "Lapsen kehitystä parempaa investointia ei ole"

Maiden sitoumuksien antamista edeltäneessä lehdistötilaisuudessa OECD:n koulutusosaston johtaja Andreas Schleicher otti varsin voimakkaasti kantaa maksuttoman varhaiskasvatusoikeuden puolesta.

– Suomessa ja esimerkiksi minun kotimaassani Saksassa ylpeillään sillä, että koulutus on ilmaista. Yliopistot ovat maksuttomia, samoin perusopetus, mutta ne ainoat, joista pyydämme lukukausi- tai muita maksuja, ovatkin ne kaikkein pienimmät. Tämä sotii kaikkea logiikkaa vastaan. Mielestäni maksuttomalle ja universaalille varhaiskasvatusoikeudelle on erittäin vahvat perusteet, Schleicher totesi.

Hän kuitenkin kehui Suomen suuntaa varhaiskasvatuksen kehittämisessä oikeaksi.

– Suomi ja useat maat ovat tunnistaneet varhaiskasvatuksen hyödyt paitsi lapsille myös laajemmin yhteiskunnalle. Se ymmärretään laajasti, että pienimpien lasten oppimismahdollisuuksien ja sosiaalisen kehityksen tukemista parempaa investointia yhteiskunnille ei ole, Schleicher totesi lehdistötilaisuudessa perjantaina.

Schleicherin mukaan varhaiskasvatus ansaitsee huomion sen omista lähtökohdista.

– Se on mitä olennaisinta aikaa lapsen kehityksessä, ja siksi sitä ei pitäisi ajatella pelkästään koulunkäyntiin valmistavana tai sitä edeltävänä toimintana. Tämä on maille testi, jossa kysytään, mihin vaihtoehtoihin koulutuksessa todella tartutaan. Varhaiskasvatuksessakin laadun kehittäminen edellyttää panostuksia henkilöstön osaamiseen, työskentelyolosuhteisiin ja myös palkkaan.

"Suomalaisopettaja tukee suorituksista riippumatta"

Kysymykseen Suomenkin antamiin sitoumuksiin sisältyneestä oppimisen tuesta Schleicher vastasi, että kaikesta huolimatta tässäkin teemassa moni maa katsoo, millaista esimerkkiä Suomi ja sen opettajat näyttävät.

– Opettajat ymmärtävät Suomessa sen, että oppilaat oppivat eri tavoin. Teillä on käytössänne eriyttäviä pedagogisia ratkaisuja, mikä ei kaikkialla ei ole itsestäänselvyys. Joissakin maissa erityisopetuksesta on tullut myös luvattoman kallista.

Opettajan vankkumaton tuki on hänestä suomalaisoppilaan etuoikeus.

– Pisa-tuloksistakin näkyy selvästi, että suomalaisoppilaat kokevat opettajien tukevan heitä heidän suorituksistaan riippumatta. Se on suuri asia.

Järjestäjät tyytyväisiä

Suomen delegaatiota johtaneet OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen olivat silminnähden tyytyväisiä kokouksen antiin.

– ISTP nosti voimakkaasti esille vahvan pedagogisen koulutuksen saaneen henkilöstön merkityksen varhaiskasvatuksessa ja erityisesti sen merkityksen kaikille yli 3-vuotiaille. Meidän uusi lainsäädäntömme on siis juuri oikeassa suunnassa henkilöstön kelpoisuusvaatimuksien osalta, sanoo Luukkainen.

Grahn-Laasonen iloitsi mahdollisuudesta päästä esittelemään suomalaista koulutusjärjestelmää maailman parhaille koulutusmaille.

– Meillä on maailman parhaat opettajat ja oli hienoa saada vielä kerran kauteni päätteeksi nostaa suomalaista osaamista maailmankartalle, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Teksti: Matias Manner

Kuva: OKM / Juho Paavola

Suomen antamat ISTP:ssä antamat sitoumukset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti:

1. Huomio oppimisen tukeen

  • Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella ja koulun oppilaalla on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. On myös tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun ja opintojen eri vaiheissa.

2. Varhaiskasvatuksen laadun vahvistaminen

  • Laadukas varhaiskasvatus turvaa koulutuksen tasa-arvoa (sekä laajemmin yhteiskunnallista tasa-arvoa). Suomi on uudistanut varhaiskasvatuslainsäädännön ja tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Varhaiskasvatuksen laatua vahvistetaan lisäämällä henkilöstön osaamista. Korkealaatuinen varhaiskasvatus vahvistaa elämän mittaista oppimispolkua, jo varhaisista vuosista alkaen.

3. Opettajankoulutus perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumona

  • Opettajan peruskoulutuksen tulee antaa riittävä osaaminen ja riittävät valmiudet opettajan tehtävään. Myös koulujen ja päiväkotien esimiehet tarvitsevat vahvan koulutuksen vaativaan asiantuntijayhteisön johtamistehtäväänsä. Erityisesti on tarvetta kehittää työuransa aloittavien perehdyttämis- ja induktiokoulutusta.