Pian loppuva lukuvuosi on muuttanut koulutusta joka alalla. Monia uudistuksia on käynnistynyt jo ennen kuin edellisiä on saatu valmiiksi, ja isompien uudistusten lisäksi on ollut käynnissä useita valtakunnallisia ja paikallisia kehittämishankkeita.
Vaikka monet koulutusuudistuksista ovat olleet toivottuja, uudistusten nopea tahti haastaa opettajia ja esimiehiä.
– Koulutuksen pitää elää ajassa, olla ketterä ja uudistua. Vaarana kuitenkin on, ettei uudistuksissa päästä asetettuihin tavoitteisiin, jos kehittäminen on yhtä hankehumppaa eikä rahoitusta edes perustoiminnan pyörittämiseen ole riittävästi. Muutosten keskellä on huolehdittava paremmin opettajien työssä jaksamisesta, sanoo koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen ja toivoo seuraavaan lukuvuoteen työrauhaa ja kehittämiseen pitkäjänteisyyttä.
Hän kokosi listan muutoksista, joita kuluneen lukuvuoden aikana on tapahtunut eri koulutusasteilla.
Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan
Lukuvuoden alussa voimaan tullut uusi laki korostaa opettajan roolia ja varhaiskasvatusta osana koulutuspolkua. Se selkeytti henkilöstön nimikkeet päiväkodeissa koulutustaustan mukaisiksi ja lisää korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstössä. Päiväkodin johtajalta edellytetään jatkossa kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Lapsen oikeutta erityiseen tukeen laki ei vahvistanut.
OAJ:n vaikuttamistyöllä on ollut muutoksen toteutumisessa suuri merkitys. Laki sisältää OAJ:n pitkäaikaisia ja tärkeitä tavoitteita.
A1-kielen opetus varhentuu syksystä 2020 alkaen
Hallitus on päättänyt perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattamisesta kahdella tunnilla. Jatkossa vieraan kielen opetus alkaa jo perusopetuksen alaluokilla. Uudistus astuu voimaan vuonna 2020, mutta koulutuksen järjestäjä voi ottaa uuden tuntijaon mukaisen kielten opetuksen käyttöön jo ensi syksynä.
Toukokuussa valmistuivat uudet opetussuunnitelman perusteet alaluokilla alkavaa kieltenopetusta varten. A1-kielen varhentaminen ja tuntimäärän lisääminen on tärkeä askel suomalaisten kielivarannon vahvistamisessa.
Vuonna 2016 voimaan tullut uusi opetussuunnitelma kattaa ensi syksystä alkaen kaikki luokka-asteet. Vuosiluokkien 7–9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto on toteutettu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019. Tämän lukuvuoden alussa käynnistyi työ myös perusopetuksen arvioinnin kehittämiseksi.
Lukiouudistus käynnissä
Uuden lukiolain tavoitteena on lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona. Lailla halutaan vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Uusi lukiolaki tulee voimaan ensi syksynä, mutta uudet opetussuunnitelmat vasta elokuussa 2021.
OAJ pitää uudistusta hyvänä, mutta toiveena on, että lukion perustyölle saataisiin enemmän rauhaa. Olemme vahvasti mukana opetussuunnitelman perusteiden uudistustyössä ja tuomme siinä esille opetusalan näkökulmia.
Ylioppilastutkinnon ja opiskelijavalintojen kehittäminen jatkuu
Tänä keväänä viimeisetkin ylioppilastutkinnon oppiaineet kirjoitettiin digitaalisuutta hyödyntäen. Ylioppilastutkinnon uudistaminen kuitenkin jatkuu. Eduskunta hyväksyi helmikuussa uuden lain, joka tulee voimaan osin jo ensi syksynä. Muun muassa kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään ja kokeiden erityisjärjestelyt muuttuvat. Tutkinnon rakenne muuttuu kokelailla, jotka aloittavat tutkintonsa suorittamisen keväällä 2022 tai sen jälkeen.
Korkeakoulujen valintakokeissa ei viime vuodesta lähtien ole saanut edellyttää pitkäkestoista valmentautumista, ja ensi vuodesta alkaen todistusvalinta on pääväylä. Tämän jälkeenkin pääsykokeisiin voivat osallistua ne, joita ei voida valita todistuksen perusteella.
Ammatillisen reformin toimeenpano jatkunut
Ammatillinen koulutus uudistui perin pohjin 1.1.2018 voimaan tulleen reformilain myötä. Muun muassa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu ja koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus koottiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tämä lukuvuosi on kulunut vielä pitkälti reformin toimeenpanossa.
Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta uudistettiin merkittävästi ja uudet rakenteet tulivat voimaan kaikkialla viimeistään tämän vuoden alussa. Uusiin tutkintoihin tehtiin tutkintojen perusteet siten, että uudistukset tulevat voimaan asteittain.
Reformilaissa asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen yhdistettynä huomattavasti pienempään rahoitukseen, on värittänyt ammatillisten oppilaitosten arkea voimakkaasti ja kuormittanut henkilöstöä.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja muutettiin siten, että opiskelija, joka on saanut pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 pistettä, voidaan jättää valitsematta SORA-aloilla.
Korkeakoulujen rahoitus on saatava pitkäjänteisesti kuntoon
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030 liittyvät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutokset tulivat voimaan vuoden vaihteessa. Lakimuutokset tuovat lisää jatkuvan oppimisen ja tilauskoulutuksen mahdollisuuksia korkeakouluihin. Opiskelijavalintoihin tuli myös muutoksia siirto-opiskelijoiden ja erillisvalintojen osalta.
Korkeakouluvisiolle on laadittu toimeenpanon tiekartta, jonka pohjalta on lähdetty kehittämistyöhön vision toimeenpanemiseksi. Korkeakouluvisio on laajan yhteistyön tulos. Poukkoilevan korkeakoulupolitikan sijaan kaivataan nyt sitoutumista ja panostuksia yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuoden alusta alkaen Tampereen yliopistoksi.
Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus ajan hermolla
Vuoden 2018 alusta lähtien kansalais- ja työväenopistoissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta.
Taiteen perusopetuksen uusi opetussuunnitelma astui voimaan kuluneen lukuvuoden alussa. Pedagogiikassa vahvistui oppilaan rooli. Oppilasta opetetaan oppimaan, asettamaan tavoitteita itse ja suuntaamaan harjoittelua niiden suunnassa.