Tarvitaan kokonaisvaltainen muutos siinä, miten katsomme tätä maailmaa ja mitä elämässä tavoittelemme. Näin voisi summata SuomiAreenassa käydyn ilmastohuolta ja koulutusta käsitelleen keskustelun, johon osallistui kolmen eri sukupolven edustajat.
Tämä on sitä ihan samaa vettä, jota dinosaurukset joivat, sanoo apulaisprofessori Arto O. Salonen ja näyttää pöydällä olevaa vesipulloa SuomiAreenan rantalavalla, jossa on meneillään OAJ:n järjestämä keskustelu ympäristöahdistuksesta.
Salonen muistuttaa, että ihmistä ei voi olla olemassa, jos ekologista perustaa ei ole. Ja vasta sitten talouskin voi olla olemassa.
– Tähän asti on sanottu, että lisätkää kuluttamista, mutta se on aika kapea tie todelliseen edistykseen. Me olemme niin isojen haasteiden edessä, että on pakko ajatella isosti ja kyseenalaistaa sitä normaalia.
Sara Nyman Nuorten Agenda 2030 -ryhmästä on Salosen kanssa samaa mieltä.
– On kyse kokonaisvaltaisesta muutoksesta siinä, miten tätä maailmaa katsotaan, miten tätä olisi parempi rakentaa, Nyman sanoo.
Kestävyyskysymykset ovat sivistyksellisiä kysymyksiä
Salonen, Nyman ja presidentti Tarja Halonen tekivät ennen keskustelua verkossa elämäntapatestin ja pohtivat yksilön roolia ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.
Presidentti Halonen muistutti, että kestävä kehitys vaatii sekä yhteistä suunnittelua että yksilön valintoja. Nämä kaksi ulottuvuutta ovat koko ajan toistensa kanssa tekemisissä.
– Voimme olla osa suurta yhteisöä, joka kantaa vastuuta tästä upeasta planeetasta, Halonen sanoo.
Voiko koulutus sitten olla ratkaisu ilmastoasioihin? Kyllä vaan, toteavat kaikki panelistit. Halonen kiittää nykykoulua siitä, että keskiössä on yhä enemmän oppimaan oppiminen. Arto O. Salosen mielestä koulutus on aivan kestävän elämäntavan luomisen ytimessä.
– Kestävyyskysymykset ovat sivistyksellisiä kysymyksiä, Salonen sanoo.
Hän pitää tärkeänä koulutuksen mahdollisuutta luoda uutta pelkän olemassa olevan toisintamisen sijaan.
– Jos me haluamme parempaa elämää, se ei rakennu menneisyyden tai tämän hetken perustalle, vaan luovuttamattomien arvojen päälle.
Elintason sijaan elämänlaatua
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että elämäntavan muuttaminen kestäväksi ei välttämättä tee elämästä huonompaa, vaan siitä voi tulla jopa parempaa.
Elintason tavoittelu on Salosen mielestä aika lailla jo antanut meille sen, mitä se hyvälle elämälle voi antaa. Elämänlaadun parantamisen prosessi sen sijaan on aivan kesken.
– Elämänlaatu perustuu pitkälti asioihin, jotka ovat loppumattomia, kun taas aineellisella elintason parantamisella sen sijaan on planeetan kestokyvyn asettamat rajat, Salonen sanoo.
Teksti: Heta Lievonen
Kuva: Heikki Pölönen