• logo
  • logo
Johtaminen

Kuinka johtaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa? Nämä 5 kysymystä ohjaavat alkuun

27.08.2019 - 13.17 Uutinen
Kuvituskuva

Varhaiskasvatuksen pedagogiikka vaatii hyvää johtamista. Yliopistonlehtori Elina Fonsén johdattaa aiheen pariin syyskuussa OAJ:n seminaarissa, jota voi seurata etänäkin. Nyt hän listaa viisi kysymystä, joita pohtimalla varhaiskasvatuksen johtajat ja kuntapäättäjät voivat kehittää pedagogiikkaa.

Onko meillä osaavia henkilöitä ja onko työyhteisössämme hyvä pedagoginen draivi päällä? Muun muassa näitä asioita kasvatustieteen yliopistonlehtori Elina Fonsén pohtii Akava-talossa 5. syyskuuta päiväkodin johtajien ja varhaiskasvatusjohtajien kanssa. Tilaisuutta voi seurata suorana tai jälkikäteen OAJ:n Facebook-tapahtumassa.

Johdetaanko meillä pedagogiikkaa oikein? Näillä se selviää.

1. Olemmeko huomioineet lapsen edun ensisijaisuuden?

Mitkä ovat ne kestävät arvot, joiden pohjalta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa pitäisi johtaa? Fonsén muistuttaa, että lapsen etu on tärkein. Se tarkoittaa sitä, että lapsuus on sinänsä arvokasta.

Laadukas pedagogiikka tukee lapsen hyvää kasvua ja oppimista. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten lapsia sijoitetaan ryhmiin.

– Etsitäänkö ryhmä, jossa lapsen on mahdollisimman hyvä oppia, kasvaa ja kehittyä, vai lykätäänkö hänet vain pikaisesti jonnekin? Tai täytetäänkö ryhmiä ylimääräisillä paikoilla vai katsotaanko, että henkilöstöä on riittävästi ja sijaisia tarpeeksi? Tai tarkastellaanko suhdelukuja koko talon osalta vai ryhmäkohtaisesti.

Ehdottoman tärkeää on sekin, että päiväkodin kaikkea toimintaa johdetaan pedagogisin perustein.

– Hyvä pedagogiikka riippuu siitä, miten lapsiryhmiä muodostetaan, millaisia työntekijöitä rekrytoidaan tai miten henkilöstön tehtäviä jaetaan.

Päiväkodeissa tarvitaan Fonsénin mielestä vielä paljon lisää pedagogista osaamista ja siksi täydennyskoulutusta olisi tarjottava aina maisterin tasolle saakka. Helsingin avoimessa yliopistossa voi jo nyt suorittaa 25 opintopisteen kasvatus- ja opetusalan johtamisen perusopinnot ja jatkossa myös 35 opintopisteen aineopinnot. 

2. Pystymmekö toteuttamaan vasuja ja opsia?

Kuka päiväkodissa johtaa pedagogiikkaa ja vastaa siitä, että varhaiskasvatussuunnitelmat ja varhaiskasvatuksen opetusuunnitelma toteutuvat? Elina Fonsénin mukaan varhaiskasvatuksen opettaja johtaa pedagogiikkaa, mutta koko tiimi ja kaikki työntekijät ovat vastuussa siitä, että he omalta osaltaan toteuttavat sitä.  

Fonsén kirjoittaa parhaillaan artikkelia siitä, miten valta ja vastuu pedagogiikan johtamisessa jakautuvat. Päiväkodeissa harjoitelleiden opiskelijoiden mukaan valtasuhteet kelluvat vielä moni paikoin. Opettajat kaipaavat johtajalta mandaattia johtamiseen, kun taas johtajat sanovat, että opettajan pitää itse ottaa vastuu.

– Moni pelkää, että pedagoginen johtaminen on sitä, että opettaja astuu muiden yläpuolelle, vaikka se on vain yksi työtehtävä. Opettaja vastaa koko tiimin osalta, että lapsiryhmän pedagogiikka on laadukasta. Siksi hänen pitää yhä enemmän suunnitella, arvioida ja kehittää toimintaa omalla sak-työajallaan.

Tämä kaikki kaipaa vielä paljon selkiyttämistä ja siksi Fonsén kiertää päiväkodeissa pitämässä luentoja jaetusta pedagogisesta johtajuudesta.

– Jaettu johtajuus on koko työyhteisön etu. Toimiakseen se vaatii, että kaikki työyhteisössä ymmärtävät, mitä tavoitellaan ja miten. Ammattikuvat pitää avata, jotta jokainen tietää, mitä kukin tekee ja miksi. 

3. Onko henkilöstön osaaminen ajan tasalla?

Fonsén muistuttaa, että varhaiskasvatuksen opettajien ja johtajien pitää päivittää pedagogista osaamistaan kaiken aikaa.

– Uutta tutkimustietoa tulee koko ajan, kuten esimerkiksi kiusaamisesta ja liikkumisen merkityksestä. Pedagogiikkaa johtavan on osallistuttava täydennyskoulutukseen ja seurattava ammattikirjallisuutta.

Myös pedagogisen osaamisen arvostusta pitää nostaa. Maisterin tutkinto on kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin johtajille vuoden 2030 jälkeen, mutta sama kelpoisuustaso pitäisi Fonsénin mielestä saada vähitellen myös varhaiskasvatuksen opettajille. 

4. Vallitseeko työyhteisössämme hyvä pedagoginen draivi ja kehittämismyönteisyys?

Laatu ratkaisee pedagogiikassakin. Fonsén muistuttaa, että mitä varhaisemmassa vaiheessa varhaiskasvatus on laadukasta ja hyvää, sitä hedelmällisempää se on kaikkein kannalta.

– Eettinen ja inhimillisesti kestävä arvomaailma varhaiskasvatuksessa noudattaa samaa trendiä, joka näyttää pikkuhiljaa nousevan yhteiskunnallisessa ajattelussa laajemminkin esille. Kaikessa ei tarvitse olla niin kauhean tehokas.

Uudella hallituksella on paljon hyviä lupauksia varhaiskasvatukseen ja tuota pöhinää kannattaa pitää yllä. Jatkossa on vahdittava, että lupaukset myös toteutuvat.

– Nyt on tuhannen taalan paikka vahvistaa entisestään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksen opettajat pitäisi saada opetusalan sopimukseen OVTES:iin ja samaan kategoriaan muiden opettajien kanssa niin palkassa kuin arvostuksessakin, Fonsén sanoo.

5. Osaammeko kritisoida omaa toimintaamme? 

Johtajan on Fonsénin mukaan pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti myös nykyisiä toimintatapoja ja kehittämään niitä systemaattisesti. Hänen on käytettävä erilaisia arviointityökaluja, käytävä kehityskeskusteluja, tehtävä ryhmävasuja ja arvioitava niiden toteutumista.

– Johtajan täytyy osata perustella myös päättäjille, mitä etua laadukkaasta pedagogiikasta on, mitä sillä tavoitellaan ja miksi siihen tarvitaan rahaa.

Teksti ja kuva: Riitta Korkeakivi

Yliopistonlehtori Elina Fonsén luennoi varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtamisesta Akava-talolla 5. syyskuuta. Varhaiskasvatuksen opettajien liiton ja OAJ:n yhteinen seminaari ”Johda pedagogiikkaa” on suunnattu päiväkodin johtajille ja varhaiskasvatuksen hallinnossa ja asiantuntijatehtävissä toimiville. Seminaaria voi seurata OAJ:n Facebook-tapahtumassa suorana kello 13-15 tai jälkikäteen.