• logo
  • logo
Työaika

Kyselytulokset kertovat: vuosityöaikakokeilu on säilyttänyt vapauden

21.03.2019 - 13.40 Uutinen
Kuvituskuva

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu ei ole vienyt opettajien vapautta, kertovat kokeilussa mukana olevat opettajat. OAJ keräsi kokeilukoulujen opettajien kokemuksia alkuvuodesta. Kehittämiskohtiin tartutaan jo kokeilun aikana.

OAJ:n alkuvuodesta tekemän kyselyn tulokset näyttävät, että perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa on sekä hyvää että kehitettävää.

Vastausten perusteella opettajan ja rehtorin yhteistyö työajan suunnittelussa toimii, mutta työajan tekninen seurantatyökalu turhauttaa.

– Opettajien palautteessa esille nouseviin kehittämiskohtiin haetaan ratkaisua vielä kokeilun aikana, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo.

Kokeilu alkoi viime elokuussa, joten nyt kerätyt kokemukset vuosityöaikamallista kertovat ensivaikutelmasta. Kokemusten seurantaa jatketaan koko kokeilun ajan, ja johtopäätöksiä voidaan Lindroosin mukaan tehdä toisen kokeiluvuoden jälkeen.

Vapaus säilynyt

Vastaajista 82 prosenttia kertoo, ettei työantaja edellytä heitä olemaan työpaikallaan aiempaa enemmän.

Vuosityöaikakokeilu ei ole kyselyvastausten mukaan kaventanut myöskään opettajien vapautta valita työmenetelmiään. Näin sanoo 87 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista.

Opettajien näkemykset kuullaan työaikasuunnitelman laadinnassa

Vuosityöaikakokeilussa jokaiselle opettajalle laaditaan työaikasuunnitelma, jonka esimies vahvistaa lukuvuoden alussa. Vastaajista 73 prosenttia kertoo, että heidän näkemyksensä on huomioitu työaikasuunnitelman laatimisessa.

Tarkoitus on, että työaikasuunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyössä. Kolme neljäsosaa kyselyn vastaajista vahvistaa, että näin on tehtykin.

– Työaikasuunnitelmat laadittiin syksyllä yhdessä esimiehen kanssa, ja näkemyksemme otettiin hienosti huomioon suunnitelmaa tehdessä. Esimiehemme oli tehnyt suuren työn alustavien suunnitelmien laatimisessa, luokanopettaja Suvi Skarp Laakavuoren ala-asteen koulusta kertoo.

Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan useasti vuoden aikana, ja tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan.

Suunnitelman tarkkuus jakaa mielipiteitä

Työaikasuunnitelman tarkkuus jakaa kokeilukoulujen opettajien mielipiteitä. Opettajista 40 prosenttia pitää työaikasuunnitelmaa liian yksityiskohtaisena ja yhtä suuri osa sopivan tarkkana.

– Nyt tulisi miettiä perusteellisesti, miten tarkalla tasolla opettajan työtä tulee seurata, Lindroos sanoo.

Luokanopettaja Kirsi-Maria Korhonen Poikkilaakson ala-asteen koulusta kertoo työaikasuunnitelmansa olevan sopivan tarkka.

– Minulla on ollut hyvä suunnitelma. Suunnitelman paras puoli on se, että saamme konkreettisesti näkyväksi sen, mihin meidän aikamme menee. Se on mielestäni olennaisinta tässä kokeilussa.

Myös luokanopettaja Janne Virtanen Leppäkorven koulusta sanoo suunnitelmansa olevan riittävän tarkka. Hänen mukaansa kokeilu tuo näkyväksi opettajien laajan työnkuvan.

– Työaikasuunnitelma on riittävän tarkka, ja suunniteltu työaika on riittänyt opetukseen ja sen järjestelyihin. Tämä malli konkretisoi sitä, että opettajan työ on muutakin kuin oppituntien pitämistä.

Seurantatyökalut tökkivät

Vaikka opettajat ovat tyytyväisiä työaikasuunnitelmiinsa, työajanseurantaan käytettävät tekniset työkalut eivät ole kyselyvastausten mukaan toimivia. Vastaajista 71 prosenttia vahvistaa, että seurantatyökalussa on kehitettävää.

– Wilma-järjestelmä kadotti elo- ja syyskuussa merkitsemämme työtunnit. Niiden muisteleminen jälkeenpäin oli haastavaa, Suvi Skarp kertoo.

Työkaluihin liittyvät ongelmat ovat pääosin teknisiä. Näitä ongelmia onkin jo lähdetty ratkaisemaan kokeilukunnissa ja keskustasolla.

”Olen saanut niitä asioita, joita halusinkin”

Kirsi-Maria Korhonen on tyytyväinen, että kokeilu alkoi heidän koulullaan. Hän on osallistunut aiemmin kokonaistyöaikakokeiluun.

– Meidän koulussamme oli aiemman kokeilun myötä hyvä lähtökohta kokeilulle. Koen, että kokeilun aikana juuri mikään ei ole muuttunut, vaan olen saanut niitä asioita, joita halusinkin. Meidän kouluumme kokeilu sopii hyvin.

Kokemus karttuu koko kokeilun ajan

Kolmivuotista kokeilua seurataan koko kokeilun ajan. Ensimmäiseen kyselyyn tuli 109 vastausta. Suurin osa vastaajista on luokanopettajia, mutta mukana on myös aineenopettajia, erityis- ja erityisluokanopettajia sekä rehtoreita ja apulaisjohtajia.

Kokonaisuudessaan kokeilussa on tällä hetkellä mukana alle 200 opettajaa, joten vastausprosentti on hyvä. Osa kunnista on tehnyt alkuvuodesta myös oman kyselynsä.

Lue lisää kyselyn tuloksista Opettaja-lehden numeroista 5/2019 ja 6/2019.

Teksti: Sara Juntunen