Kikyn lomarahaleikkaus päättyy kesän jälkeen – työajan pidennystä käsitellään neuvottelupöydässä

Keväällä 2016 tehdyssä kilpailukykysopimuksessa julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Tulevan kesän lomarahaleikkaukset ovat siis jäämässä viimeisiksi.

Kipeää lomarahaleikkausta on kompensoitu kertakorvauksella ja verohelpotuksilla.

Kertakorvauksena lomarahaleikkauksista kaikki kuntien ja valtion työntekijät saivat tammikuussa rahasumman, joka vastaa 9,2:ta prosenttia kuukausipalkasta.

OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen on laskenut, että noin 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla lomarahan leikkaus on bruttona eli ennen veroja merkinnyt 540–648 euron palkanalennusta vuositasolla. Nettovaikutus jää tuosta noin puoleen.

– Euromäärään vaikuttaa palkan ohella vuosilomaoikeuden pituus. Verotus pehmentää leikkauksen vaikutusta, sillä nettomääräisesti leikkaus on noin puolet bruttosummasta. Noin 3000 euroa tienaavan tulot ovat siis lomarahaleikkausten vaikutuksesta laskeneet vuodessa 200–300 euroa. Hyvä, että epäoikeudenmukainen lomarahaleikkaus nyt loppuu, Väisänen sanoo.

Kiky esillä neuvottelupöydässä

Lomarahaleikkaus kohdistui vain julkiselle sektorille. Kaikilla aloilla pidennettiin kilpailukykysopimuksessa vuosittaista työaikaa 24 tunnilla.

Kiky-tuntien osalta jatko on auki.  Osa teollisuuden liitoista irtisanoi syksyllä kiky-sopimuksensa eikä aio jatkaa työajan pidennyksiä enää ensi vuonna. Monella muulla sopimusalalla tilanne voi olla mutkikkaampi, ja kiky-tunnit nousevat seuraavalla neuvottelukierroksella tavalla tai toisella neuvottelupöytiin.

– Kaikilla sopimusaloilla, myös julkisella sektorilla, työaikapidennykset ovat yksipuolisesti irtisanottavissa. Mutta silloin tulisi irtisanotuksi kaikki muukin sopimukseen sisältyvä, eivät pelkät kiky-tunnit. Julkisen sektorin kiky-aikaa onkin käsiteltävä samassa yhteydessä kuin työehtosopimuksista muutoinkin neuvotellaan, OAJ:n ja JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Vastuullisuus kompensoitava

JUKOssa katsotaan, että kiky-leikkaukset paransivat Suomen kilpailukykyä julkisen sektorin työntekijöiden joustojen ansiosta. JUKO vaatiikin, että tämä vastuullisuus ja yhteiskunnan hyväksi uhrautuminen kompensoidaan työntekijöille tulevalla neuvottelukierroksella.

– Julkisen sektorin työntekijät kantoivat muita palkansaajaryhmiä suuremman taakan. Nyt on vuoro tulla heitä vastaan kompensoimalla leikkaukset ja vastikkeetta pidennetty työaika, Luukkainen sanoo.

JUKOn kaikkien sektorien työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020, ja valmistautuminen tuleviin neuvotteluihin on jo käynnissä.

Kiky-ajalla kehittämistä, kouluttautumista ja suunnittelua

Opetus- ja kasvatusalalla työskentelevät halusivat, että kiky-tunteja ei voi käyttää opetukseen. Paikallisesti kiky-tunneista on sovittu vaihtelevasti.

Esimerkiksi Varkauden kaupunki päätti, että työyhteisöt kohdentavat työajan pidennyksen kehittämiseen. Kaupunki muun muassa työsti ”100 tekoa varkautelaisten hyväksi” -kehittämiskampanjan. 

Suomen suurin opettajayhdistys Helsingin HOAY on kartoittanut opettajien näkemyksiä kiky-ajan mielekkäästä käytöstä ja kohdentamisesta. Opettajat kokivat hyödyllisiksi kiky-ajan käyttökohteiksi täydennyskoulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen. Samoin opettajat pitivät tarpeellisena lisäaikaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä oppilashuollollisiin tehtäviin.

Hyvänä kiky-tuntien kohdentamisena opettajat pitivät myös mahdollisuutta yhteiseen monialaisten opintokokonaisuuksien suunnitteluun sekä samanaikaisopetuksen ja luokkataso-opetuksen suunnitteluun.

Helsinkiläisopettajat käyttävät kiky-tunteja myös koulun toiminnan kehittämiseen, oppimateriaalien tilauksiin sekä hankkeiden, tapahtumien ja oppilaiden uudenlaisten osallistamistapojen suunnitteluun. Myös työssäjaksamisen tukeminen kuten tyhy-toiminta, kulttuuri, työnohjaus ja vertaismentorointi koetaan tärkeiksi.

Mikä kilpailukykysopimus?

• Kilpailukykysopimus solmittiin keväällä 2016. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä, ja sen avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Työaika piteni 24 tuntia vuodessa.
• Kilpailukykysopimuksella saatiin peruutettua hallituksen valmistelemat niin sanotut pakkolait. Juha Sipilän hallitus uhkasi tehdä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja luopua ehdollisista veronkevennyksistä, jos sopimusta ei synny.
• Sopimus jäädytti palkat vuodeksi silloisten sopimusten päättymisajasta eteenpäin, ja vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla ilman korvausta.
• Julkisen sektorin lomarahoihin kohdennettiin 30 prosentin leikkaus 2017­-2019.

Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Heikki Pölönen