Ulkona aistit herkistyvät ja lapset malttavat keskittyä oppimaan. Myös opettajan on helppo olla täysillä läsnä, kun ympärillä ei ole muita kuin luonnon ääniä. SuomiAreenassa pop up -koulu kutsuu kaikkia tutustumaan, miten tänä päivänä opitaan ulkona!
Mistä kymppi muodostuu? Sitä on helppoa kokeilla kivillä. Kymppi voi koostua kahdesta vitosesta tai kolmosesta ja seiskasta. Ja jos kymppi jaetaan kolmeen, saavat kivet jälleen kyytiä. Esimerkiksi tätä on lähiluonnossa tapahtuva oppiminen.
Hämeenlinnalainen varhaiskasvatuksen opettaja Mari Parikka-Nihti on kehittänyt metsässä oppimista jo yli kymmenen vuotta. Hän on ollut mukana Suomen ladun -Luokasta luontoon hankkeessa ja julkaissut kaksi kirjaa kestävästä elämäntavasta ja ulkona oppimisesta.
SuomiAreenan pop up -koulussa Parikka-Nihti vetää opetustuokiota, jossa kuka tahansa pääsee kokeilemaan, miltä lähiluonnossa oppiminen tuntuu. Pop up -koulun pihalla edetään pisteeltä toiselle ja tehdään erilaisia tehtäviä luonnonmateriaalien avulla. Samalla saa käsityksen siitä, miten lasten taidot näissä aineissa kehittyvät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Oppimisympäristö, jossa kiireen tuntu häviää
Luonnossa opitaan luonnonmateriaaleilla, kivien lisäksi vaikkapa kävyillä ja kepeillä. Opettaja mukauttaa tehtäviä lasten ikätason mukaan.
Mari Parikka-Nihti havainnollistaa: Eskarilaisia opettaja voi pyytää hakemaan kiviä saman määrän, yhden vähemmän tai kaksi enemmän. Vanhempien lasten kanssa voidaan samoista materiaaleista tehdä vaikka jako- ja kertolaskuja tai tasokuvioita. Oppiminen ei siis aina vaadi luokkatilaa eikä pulpettia, vaan olennaista on, että lapsilla on osaava opettaja.
Parasta ulkona opetuksessa onkin Parikka-Nihdin mukaan se, että kiireen tuntu häviää ja opettaja voi keskittyä perustehtävään ja lapseen.
– Kun menet metsäpläntille, et koskaan tiedä etukäteen, mitä sieltä löytyy. Luonto tekee omat muutokset ja yllätykset, ja niiden ihmettelystä voi saada paljon irti.
Jo luontoon menemisestä voi Parikka-Nihdin kokemuksen mukaan olla hyötyä.
– Kun astumme ulos, keskittyminen, tarkkaavaisuus ja kognitiiviset taidot paranevat. Luonto rentouttaa ja rauhoittaa. Lukuisat tutkimukset kertovat, että luonnossa stressitaso laskee, Parikka-Nihti sanoo.
Rentoutumisen lisäksi hän on huomannut, että metsässä lasten sosiaaliset vuorovaikutussuhteet lujittuvat. Kiusaaminen vähenee eikä kukaan sano toiselle, että etkö osaa tai etkö tajua.
Parhaillaan työsuojeluvaltuutettuna työskentelevä Parikka-Nihti kertoo, että Hämeenlinnan kaupungin työpaikkaselvitysten mukaan päiväkotien metsäryhmissä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat voivat työssään huomattavasti paremmin kuin tavallisissa ryhmissä työskentelevät.
– Ulkona opettajalle tuli usein eteen yllättäviä ja poikkeavia tilanteita, joissa hän oli hetkellisesti yksin. Kukaan opettajista ei kuitenkaan pitänyt niitä kuormittavina, kun taas vastaavat tilanteet sisällä koettiin kuormittaviksi, hän sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Varhaiskasvatus ja sen pedagogiikka ovat uudistuneet paljon sitten Mari Parikka-Nihdin oman lapsuuden. Kuva: Kotialbumi.
Metsäpedagogiikassa palataan juurille uuden opsin hengessä
Luontokoulu on kasvattanut suosiotaan huimasti. Kun Parikka-Nihti aloitti metsäeskarit vuonna 2005, ensimmäiset vuodet olivat aika yksinäisiä. Nyt tilanne on toinen, eikä ihme. Kestävä elämäntapa ja laaja-alainen osaaminen ovat keskeisiä tavoitteita myös uudessa opetussuunnitelmassa.
– Koulun tehtävänä on antaa ilmastokasvatusta ja opettaa kestävää elämäntapaa. Luonnossa opitaan yksittäisiä ainetaitoja, mutta samalla myös huolehtimista ja vastuunkantoa itsestä, muista ja tietysti ympäristöstä.
Parikka-Nihti miettii, onko käsillä osaaminen välillä unohdettu varhaiskasvatuksessa ja koulussakin. Ulko-opetuksessa veistetään, sahataan ja naulataan taas. Kaikki opetus voidaan halutessa toteuttaa ulkona, olipa kyse uskonnosta, historiasta tai mistä tahansa oppiaineesta.
– Metsäpedagogiikassa palataan juurille, mutta entistä tietoisempina siitä, mihin kaikkeen varhaiskasvatus vastaa ja miten valtavan suuri merkitys sillä on elinikäisessä oppimisessa, Parikka-Nihti sanoo.
SuomiAreenassa digivälineet ja luonto kohtaavat
Miten ulkona oppiminen sitten suhteutuu robotiikkaan tai digitalisaatioon? Parikka-Nihti kertoo, että iPadit ovat ahkerassa käytössä metsässäkin. Niillä dokumentoidaan, kuvataan ja kirjataan tarinoita tai työstetään animaatioita luonnossa opituista asioista.
– Samat lainalaisuudet ja symmetriat tapahtuvat luonnossa kuin ohjelmoinnissakin, Parikka-Nihti sanoo.
SuomiAreenan pop up -koulussakin on koodiratoja, joiden tehtävät luetaan QR-koodilla ja suoritetaan mobiililaitteilla lähiluonnossa. Olennaista metsäpedagogiikassa on Parikka-Nihdin mukaan kuitenkin myös se, että nostetaan katse ruuduilta. Lasten aivot kaipaavat vastapainoa peli- ja somemaailmalle. Kiire näkyy perheissä entistä selvemmin.
– Vanhemmat saattavat sanoa, että kiva kun olette ulkona, meillä ei ole siihen aikaa enää.
Metsätunti kerran viikossa
Luonnossa oppiminen pitää Parikka-Nihdin mielestä aloittaa ajoissa eikä sitä saa katkaista alkuopetuksen jälkeen.
– On aika kovaa laittaa lapsi seiskalla ulos oppimaan, jos sitä ei ole tehty alakoulussa lainkaan. Se on liian iso kontrasti omaan pelimaailmaan. Metsätunti pitäisi olla ainakin kerran viikossa, jotta se palvelee oppimista.
Myös Mari Parikka-Nihdin puoliso, erityisluokanopettaja Kai Nihti on innostunut toteuttamaan luonto-opetuksen ideologiaa oman pienluokkansa kanssa. Yhdessä opettajapariskunta tarjoaa pop up -koulussa elämyksen ulkona oppimisesta.
Pop up -koulussa 17.7. opitaan ulkona
- OAJ:n pop up -koulu avaa SuomiAreena-kävijöille mahdollisuuden tutustua nykykouluun – siis siihen, mitä opetus ja oppiminen tänä päivänä ovat eri koulutusasteilla. Mari Parikka-Nihti ja Kai Nihti vetävät pop up -koulun pihalla pistettä, jossa voit itse kokea, miten ulkona oppiminen mahdollistaa monipuoliset pedagogiset ratkaisut ja lisää hyvinvointia.
- Pop up -koulu valtaa keskiviikkona 17.7. klo 9.30–15 kokonaisen koulukorttelin, joka löytyy parin korttelin päässä Porin torista. Paikkana on Porin lyseo, jonka osoite on Annankatu 5.
- Kaiken kaikkiaan pop up -koulussa on mukana yli 30 elämyksellistä opetustuokiota, jotka sopivat kaiken ikäisille.
- Lounasaikaan klo 11–13 pop up-koulussa tarjotaan maksuton kouluruokailukokemus 500:lle ensimmäiselle.
- Tutustu pop up -koulun koko kattaukseen osoitteessa oaj.fi/popupkoulu.
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Emilia Kangasluoma