• logo
  • logo

”Me kaikki olemme OAJ” – Luokanopettajavaltuutettua motivoi muiden auttaminen

14.11.2019 - 09.53 Uutinen
Kuvituskuva

OAJ:n valtuustokokouksessa haetaan modernin ja osallistavan ammattijärjestön tulevaisuuden linjaa. Kainuulaisvaltuutetun Marika Pylkkäsen mukaan ajatus kaikkien jäsenten yhteisestä OAJ:sta on kaiuttava kirkkaana Helsingistä aina Iivantiiran Ypykkään.

Ensimmäisen kauden valtuutettu, luokanopettaja Marika Pylkkänen saapui keskiviikkona alkaneeseen OAJ:n valtuuston kokoukseen Kajaanista. Kokouksen isoimpia asioita ovat sopimusneuvotteluihin valmistautuminen sekä järjestön toiminnan uudistamistyö. 

Pylkkäsen mukaan uusia osallistamisen tapoja hyödyntäneessä ja hakevassa strategiatyössä tärkeintä on juuri se, että OAJ:n aktiivien lisäksi kaikkien muidenkin jäsenten vaikutusmahdollisuudet tiedostetaan ja otetaan parempaan käyttöön.

– Ei ole tavatonta, että joku kollega pyytää minua toimimaan jonkin asian eteen, koska ”sinä kun olet siellä OAJ:ssa”. Haluisin, että kaikki jäsenet kokisivat vahvemmin, että me kaikki olemme OAJ. Emme pelkästään me aktiivit, vaan koko kenttä, Pylkkänen sanoo.

Haluisin, että kaikki jäsenet kokisivat vahvemmin, että me kaikki olemme OAJ.

Himmeliä suoristamaan

Tie omalta työpaikalta OAJ:n paikallis- ja alueyhdistysten kautta ylimpiin päätöksentekoelimiin voi tuntua jäsenestä pitkältä ja kiviseltä. Pylkkäsen mielestä on ongelmallista, jos jäsen kokee omien vaikuttamismahdollisuuksien katoavan ”sinne himmeliin”.

– Sellaistakin pohdintaa olen kuullut kentältä, että ymmärretäänköhän valtuustossa tai hallituksessa tätä meidän omaa päivittäistä työtä ja asiaa. Täältä valtuustosta ja Helsingistä pitää lähteä viesti aina Iivantiiran Ypykkään, että järjestön päättäjät koostuvat opettajista, jotka ymmärtävät, mitä opettajan työ on.

Täältä valtuustosta ja Helsingistä pitää lähteä viesti aina Iivantiiran Ypykkään, että järjestön päättäjät koostuvat opettajista, jotka ymmärtävät, mitä opettajan työ on.

Iivantiiran kylä sijaitsee noin 45 kilometriä Kuhmon keskustasta pohjoiseen, Ypykkä puolestaan on kylässä sijaitseva tunnettu talo. Iivantiiran ypykällä tarkoitetaan kainuulaisessa puhekielessä paikkaa, joka on ”ihan korvessa”, Pylkkänen suomentaa.

Näkyvyyden kääntöpuoli

Pylkkänen kertoo, että vierailulla toisessa ammattiliitossa ihailtiin ääneen OAJ:n vahvaa näkyvyyttä koulutuspoliittisena toimijana. Koulutuskentältä ei kuulu sellaista rasahdusta, josta ennen pitkää ei kysyttäisi OAJ:n kantaa.

Tällaisella näkyvyydellä on Pylkkäsen mukaan kuitenkin myös kääntöpuolensa. Hänen mukaansa jäsenistössä ei aina voida ymmärtää, millaisella painoarvolla järjestö mitäkin asiaa ajaa.

Hän antaa esimerkin. Julkisuudessa puheenaiheeksi voi nousta vaikkapa se, pitäisikö lukukauden päättymistä tai alkamista siirtää toiseen ajankohtaan.

– Asiasta kysytään takuuvarmasti OAJ:n kantaa, ja tokihan se sellaisen kysyttäessä kertoo. Tällöin jäsen saattaa ajatella, että OAJ ajaisi asiaa voimakkaasti, vaikka jokaisen kommentin tapauksessa näin ei olisikaan.

Solidaarisuus ajaa ay-aktiivia

OAJ on monessa mukana. Hiljattain OAJ oli mukana esimerkiksi Nenäpäivässä ja lokakuussa järjestö liittyi Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:in jäsenjärjestöksi.

Kummassakin kyse on OAJ:n kansainvälisestä solidaarisuus- ja kehitysyhteistyöstä. Viestien tulee Pylkkäsen mukaan kulkea kirkkaina, jotta kentällä ei koeta vaikkapa solidaarisuustyön olevan opettajien edunvalvonnasta pois.

– Itse veikkaan, että esimerkiksi ilmastonmuutoksesta huolestuneille nuorille solidaarisuustyö on tulevina vuosina aina vain tärkeämpi arvo. Onkohan niin, kuten luulen, että OAJ on joissakin asioissa hieman aikaansa edellä?

Solidaarisuus on toisaalta myös asia, joka motivoi Pylkkäsen paikallisempaakin työtä ay-aktiivina.

– Koen tämän luottamustehtävän mielekkääksi, koska kyse on muiden auttamisesta.

Valtuusto koolla 13.–15.11.2019

  • OAJ:n valtuusto käyttää järjestössä ylintä päätösvaltaa. Valtuustoon valitaan vaalipiireittäin 150 varsinaista jäsentä ja 150 varajäsentä. Lue lisää valtuustosta.

  • Valtuustoaiheisia verkkouutisia löydät täältä.

Teksti: Matias Manner
Kuva: Jarkko Mikkonen