Opettajilta tulleen palautteen mukaan arviointi on muuttunut työlääksi ja he ovat ymmällään arviointikriteerien edessä. Arviointikriteerit eivät ole selkeitä myöskään vanhemmille ja oppilaille. Selkeät oppilasarvioinnin kansalliset arviointikriteerit helpottaisivat arviointia ja parantaisivat oppilaiden oikeusturvaa, käy ilmi OAJ:n keskustelussa SuomiAreenassa.
Perusopetuksen arviointikriteerit ovat sekä opettajille, oppilaille että huoltajille osittain epäselviä, käy ilmi SuomiAreenan keskustelussa, jossa pohditaan arvioinnin haasteita.
– Opettajat ovat kertoneet, että arviointi on muuttunut työlääksi, sanoo kehittämispäällikkö Jaakko Salo OAJ:stä.
Opettajilta tulleen palautteen mukaan on vaikeaa antaa tasapuolinen ja opetussuunnitelmaan perustuva arvio, sillä arviointikriteereissä on väljyyttä ja epämääräisiä ilmaisuja, kuten pääosin.
Ymmällään ovat myös vanhemmat ja oppilaat, sillä arviointikriteerit eivät ole heille aina tuttuja. Oman mausteensa tähän tuovat kunta- ja koulukohtaiset erot, sillä oppilasta arvioidaan hänen kunnassaan ja koulussaan opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Arvosanat kertovat oppilaan osaamisesta suhteessa näihin tavoitteisiin.
– Arviointiperusteet vaihtelevat eri kouluissa ja eri puolilla Suomea annetut arvosanat eivät ole vertailukelpoisia, opetusneuvos Erja Vitikka Opetushallituksesta kertoo.
Eteenpäin pääsee ilman riittävää osaamista
Oppilasarviointi on myös keskeinen kysymys oppilaan oikeusturvan kannalta. Oppilaat hakeutuvat myöhempiin opintoihin saamiensa arvosanojen perusteella, mutta arvioinnin yhdenvertaisuus kärsii, jos toisen koulun kutonen on toisen koulun ysi.
Lisäksi oppilas voi siirtyä rimaa hipoen eteenpäin, vaikka tarvittavaa osaamista ei olisi.
– Ei ole oppilaankaan etu, että hän pääsee portaalta toiselle, vaikka riittävää osaamista ei olisi. On kaikkien kannalta järkevää, että on jonkinlainen perälauta siihen, millaista osaamista pitää olla, että voi jatkaa eteenpäin, sanoo toiminnanjohtaja Ulla Siimes Vanhempainliitosta.
Hän nostaa esille arviointikeskustelujen ja muun jatkuvan arvioinnin tärkeyden.
– Arvioinnissa ei saa tulla yllätyksiä.
Kohti selkeämpiä arviointikriteerejä
OAJ on kritisoitunut perusopetuksen arviointikriteerejä siitä, että päättöarvioinnin kriteerit on määritelty vain arvosanalle 8.
Nyt Opetushallituksessa käynnissä olevassa arviointikriteerien uudistustyössä laaditaan kriteerit myös arvosanoille 5, 7 ja 9. Päämääränä on yhdenmukaistaa perusopetuksen päättöarviointia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Opetusneuvos Erja Vitikka kertoo, että opettajat pääsevät pilotoimaan uusia arviointikriteerejä.
Arviointikriteerien valmistelutyötä tehdään yhdessä opettajien kanssa.
– Tavoitteena on tehdä riittävän selkeät kriteerit kaikille osapuolille, Vitikka kertoo.
OAJ pitää tärkeänä, että työn alla olevien kansallisten arviointikriteerien lisäksi arviointia konkretisoitaisiin valtakunnallisella arvioinnin tukipankilla.
– Tukipankissa olisi arviointikriteereihin pohjautuvia kokeita, joiden avulla opettaja voisi suhteuttaa arviointiaan suhteessa kansallisiin kriteereihin, Salo avaa tukipankin tarkoitusta.
Koko keskustelu on katsottavissa tästä linkistä.
Teksti: Sara Juntunen
Kuvat: Tomi Glad