• logo
  • logo
Tasa-arvo

Naisten oivalluksesta syntynyt taidonnäyte ja suomalainen erikoisuus – koe SuomiAreenassa maksuton kouluruokailu

17.06.2019 - 09.30 Uutinen
Kuvituskuva

Maksuton kouluruoka on suomalainen erikoisuus, jossa on kyse paljon muustakin kuin kouluruoasta. Se lisää hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä elää ajassa. Heinäkuussa SuomiAreenan pop up -koulun kävijät voivat 30 elämyksellisen opetustuokion lisäksi kokea itse nykyaikaisen kouluruokalounaan.

OAJ tuo heinäkuussa nykykoulun isosti esille SuomiAreenaan. SuomiAreenan kävijät pääsevät kokemaan nykykoulun kouluruokailuineen päivineen keskiviikkona 17. heinäkuuta Porin lyseolla, kun osana OAJ:n järjestämän pop up -koulun ohjelmaa tarjotaan aito kouluruokailukokemus. Maksuttoman kouluruokailun tarkoituksena on tuoda esille nykyaikaista kouluruokailua ja ruokakasvatusta sekä päättäjille että muille SuomiAreenan kävijöille.

Lounas tarjoillaan Porin lyseolla 500 ensimmäiselle klo 11–13 tai niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuttomaan ruokailuun osallistuvat voivat tehdä samalla hyvää ja lahjoittaa paikan päällä haluamansa summan Nenäpäiväkeräyksen lippaisiin. Lounaaksi valikoitui äänestyksen perusteella uunimakkara ja perunasose. Tarjolla on rajallinen määrä myös kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja.

OAJ järjestää kouluruokailun yhteistyössä Ruokakasvatusyhdistys Ruukun ja ELO-säätiön kanssa.

Kyse on muustakin kuin ruoasta

Kaikille maksuton kouluruoka on suomalainen erikoisuus ja naisten oivalluksesta syntynyt taidonnäyte, mutta ruokailussa on kyse paljon muustakin kuin ruoasta. Suomalainen kouluruoka on opetussuunnitelman mukaista ruokakasvatusta, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Kouluruokailun perimmäisenä tavoitteena on ollut taata kaikille tasa-arvoinen lounas perhetaustasta riippumatta.

– On tärkeää, että jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on tasa-arvoinen mahdollisuus saada monipuolinen ja terveellinen lounas. Ruokailu on olennainen osa koulupäivää, sillä nälkäisenä ei jaksa opiskella. Kouluruoka pitää vireystason yllä, jolloin oppiminenkin on helpompaa. Hyvä ruoka, parempi mieli, OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen summaa kouluruoan merkitystä.

Maksuttomalla kouluruoalla on pitkät perinteet, sillä koko Suomessa on tarjoiltu maksutonta kouluruokaa vuodesta 1948 lähtien. Vastaavanlainen käytäntö on myös Ruotsissa, jossa maksutonta ruokaa on tarjoiltu kouluissa 1970-luvulta lähtien.

Kouluruokailu noudattaa nykytrendejä

Suomessa maksutonta kouluruokaa tarjotaan esiopetuksesta toiselle asteelle. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa syö päivittäin kouluruoan. Taustalla olevat periaatteet ovat pysyneet samoina näihin päiviin asti, vaikka kouluruoat ovat itsessään muuttuneet siinä missä koulun arki ja opetus muutenkin. Kouluruokailussa voidaan harjoitella paitsi hyviä ruokatapoja ja toimimaan yhdessä toisten kanssa myös kestäviä ja terveellisiä valintoja.

– Kouluruokailussa nähdään nykypäivän trendejä, sillä siinä pyritään huomioimaan maku- ja ruokailutottumusten muutokset esimerkiksi teemaviikkojen avulla. Ruokailu noudattaa kestävää kehitystä, ja mukana on kasvisruokapäiviä ja ruokahävikkikampanjoita, Lahtinen kertoo kouluruokailun kehityksestä.

Kouluruokailussa voi myös oppia syömään uusia ruokia, joita ei aiemmin ole maistanut.

Tärkeintä on yhteinen ruokahetki

Kouluruokailu on koulujen ja oppilaitosten muun toiminnan tapaan tavoitteellista toimintaa. Yhteinen ruokailu on opetus- ja kasvatustilanne, jossa opettajan rooli on suuressa merkityksessä.

– Kouluruokailu on myös lepotauko oppilaille yhdessä kavereiden ja opettajan kanssa, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Suositus on, että opettaja ruokailee yhdessä oppilaiden kanssa. Näin voidaan ruokakasvatuksen lisäksi keskustella muustakin kuin oppituntien asioista, Lahtinen kiteyttää opettajan roolia kouluruokailussa.

Vuorovaikutustaitojen lomassa opitaan muitakin taitoja, kuten mallilautasen mukaisen annoksen ottamista ja ruokailuvälineiden käyttöä. Kouluruokailu voidaan yhdistää helposti koulun oppiaineisiin.

– Ruokailun yhteydessä voidaan esimerkiksi laskea ruokahävikkejä. Ylipäänsä ruokakasvatuksella ja sen merkityksellä on koulussa yhä suurempi painoarvo. Se on myös kirjoitettu aiempaa vahvemmin opetussuunnitelmiin, Lahtinen kertoo.

Hän pitää tärkeänä, että oppilaat ja opiskelijat saavat osallistua koulun ruokakulttuuriin ja ruokatapakasvatukseen liittyvien koulukohtaisten opetussuunnitelmien sisältöjen määrittelyyn.

– Kun lapset ja nuoret saavat olla mukana suunnittelussa pöytäjärjestyksen miettimisestä aina ruokien ideointiin, he ovat myös sitoutuneita ruokakasvatuksen tavoitteisiin. Monissa kouluissa on ruokaraateja, kouluruoka-agenttitoimintaa tai mahdollisuus kouluruokadiplomin suorittamiseen.

Teksti: Sara Juntunen
Kuva: Leena Koskela

Lue suomalaisen kouluruoan historiasta Elo-säätiön sivuilta

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku edistää ruokakasvatusta ja sen osaamista Suomessa. Ruukku kehittää parhaillaan Maistuva koulu -toimintamallia alakoulun ruokakasvatukseen yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kouluruokailun yhdistäminen opetukseen, ruokailutilanteen viihtyisyyden sekä lasten osallisuuden lisääminen on keskeinen osa Maistuva koulu -toimintaa. Ennen seuraavaa lukuvuotta aukea Maistuva koulu -ideapankki, josta voi hakea ideoita oppitunneille ja kouluruokailun kehittämiseen.

ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö tuo yhteen alan tekijät, tukijat ja tulevaisuuden toivot. Vuonna 2009 perustettu säätiö tekee töitä yhdessä laajan verkostonsa kanssa, jotta Suomi nousee kansainvälisesti kiinnostavaksi edelläkävijäksi. Kouluruoka on erinomainen esimerkki suomalaisesta innovaatiosta. ELO-säätiö mm. luotsaa valtakunnallista kouluruokailun asiantuntijaverkostoa sekä tekee suomalaista kouluruokailuosaamista tunnetuksi niin Suomessa kuin maailmalla.

Nykykoulu näytillä SuomiAreenassa

Tuomme nykykoulun näyttävästi esille 15.–19.7.2019 Porissa järjestettävään SuomiAreenaan. Astu sisään pop up -kouluun, tule kuuntelemaan koulutuskeskusteluita tai laula yhteisessä koululauluillassa.

OAJ & SuomiAreena