• logo
  • logo
Sopimukset

”Nimi vain sutaistaan alle” – koulutuksen järjestäjät sälyttävät vastuuta oppi- ja koulutussopimusten solmimisesta opettajille

28.05.2019 - 10.36 Uutinen
Kuvituskuva

Ammatillisella opettajalla ei ole valtuuksia solmia koulutuksen järjestäjän nimissä oppi- ja koulutussopimuksia, ellei opettajalle ole erillisellä päätöksellä annettu oikeutta sopimusten allekirjoittamiseen. Osa koulutuksen järjestäjistä on tehnyt hallintopäätöksiä, joissa sopimusten solmiminen siirretään opettajan tehtäväksi ilman toimintaohjeita ja resursseja.

Oppi- ja koulutussopimusten solmiminen ei lähtökohtaisesti ole ammatillisen opettajan tehtävä, eikä ainakaan ilman selkeää valtuutusta ja kunnollista ohjeistusta.

Kuitenkin esimerkiksi OAJ:n ja Työväen sivistysliiton TSL:n yhteistyössä toteuttamassa laajassa kyselyssä 69 prosenttia ammatillisista opettajista kertoi allekirjoittavansa näitä sopimuksia.

OAJ:n erityisasiantuntijan Lauri Kurvosen mukaan opettajien nimenkirjoitusoikeuksien valtuutuksissa ja myös koulutuksenjärjestäjien toimintatavoissa on selviä puutteita. Kurvoselle on kerääntynyt kirjava joukko tapauksia, joissa opettajille ei ole annettu nimenkirjoitusoikeutta, vaikka he käytännössä allekirjoittavat koulutussopimukset.

Vastuita, oikeuksia ja velvollisuuksia

Lisäksi Kurvosella on päätösasiakirjoja, joissa esimerkiksi kuntayhtymän hallituksen tai rehtorin päätöksellä koulutuksen järjestäjälle kuuluva vastuu koulutussopimuksista siirretään työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta vastaavalle opettajalle puutteellisesti: ilman toimintaohjeita, tai sitä, että opettajia olisi kuultu asiassa.

– Vastaava opettaja voi hyvin valmistella sopimuksiin liittyvät asiakirjat, jotka koulutuksen järjestäjä allekirjoittaa. Jos allekirjoittaminen ja vastuu sopimuksen solmimisesta halutaan siirtää opettajalle, asiasta tulee erikseen neuvotella ja sopia. Sopimuksen solmimisvastuun siirtäminen opettajalle edellyttää yt-menettelyä muuttuvasta työstä, Kurvonen sanoo.

Hän muistuttaa, että joillakin aloilla työsuojeluhallintoon on tehtävä ilmoitus 16–17-vuotiaiden käyttämisestä vaaralliseen työhön. Tällaiset tilanteet myös edellyttävät työhön ja työkoneisiin liittyvien riskien ja puutteiden selvittämistä paikan päällä työpaikalla ennen kuin sopimusta voidaan allekirjoittaa.

Nimi paperissa ei ole vain mustetta ja rutiiniasia.

–Oppi- tai koulutussopimusten allekirjoitus pitää sisällään esimerkiksi monenlaisia vastuita, osapuolien velvollisuuksia ja oikeuksia, vakuutusturvakysymyksiä ja mahdollisia korvausvelvollisuuksiakin, Kurvonen sanoo.

Hän on yhdessä OAJ:n muiden ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden kanssa koonnut yhteen asioita, jotka säädösten mukaan liittyvät koulutus- ja oppisopimuksista solmimiseen. Luottamusmiesten käyttöön laaditusta muistilistasta tuli pitkä: siinä on yli 40 kohtaa. Asiasta koulutuksen järjestäjän kanssa keskustelevat luottamusmiehet saavat muistion halutessaan OAJ:sta tai suoraan Kurvoselta.

Allekirjoitus vaatii perehtymistä työpaikkaan

Edunvalvonnallisia perusasioita Kurvosen mukaan on sekin, että sopimusten parissa opettajat tekevät työtä, johon heillä on valtuutus ja toimintaohjeet, ja että he saavat tästä työstä palkkaa.

– Koulutus- ja oppisopimusten sisältöjen ja esimerkiksi yritysten toimintaympäristön tunteminen edellyttävät ohjeisiin ja velvoitteisiin perehtymistä, kenties täydennyskoulutusta ja tietenkin myös työaikaresurssin kaikkeen tähän. Tällä erää koulutuksen järjestäjät ovat kuitenkin tehneet usein päätöksiä, joiden perusteella opettajan olisi vain sutaistava nimi alle.

Kurvosen mukaan koulutuksen järjestäjillä ei aina ole aikaa valmistella asioita kunnolla, mutta yhtä yleistä hänestä on myös huolimattomuus hallintopäätöksissä.

– Vuonna 1998 siirryttiin työharjoittelusta nykymuotoiseen työssä oppimiseen, josta tuli joillekin tahoille säästökeino, Kurvonen taustoittaa.

Myös esimiehet vastuussa

Huonoimmillaan sekä opettajalta että työpaikan edustajalta puuttuu molemmilta valtuutus allekirjoittaa sopimuksia. Aina kunnollista mahdollisuutta ei anneta siihen, että ennen allekirjoittamista tarkistetaan kaikki säädösten vaatimat yksityiskohdat.

Jos jotakin työpaikalla tapahtuu, vastuu tulee aina myös oikeuskäytännön mukaan sellaiselle sopimuksen allekirjoittaneen opettajan esimiehelle, jolla on määräysvalta siihen, miten lainvastaiset olosuhteet olisivat olleet estettävissä tai korjattavissa.

Eräässä vakavaa tapaturmaa koskeneessa lakitapauksessa sopimuksen allekirjoittaneen opettajan esimies sai tuomion, koska riskejä ei ollut kartoitettu eikä vaarallisen työn ilmoitusta ollut tehty.

– Siksi ohjeistuksen puutteet hämmästyttävät. Opettajan ja hänen esimiestensä oikeusturva edellyttää näiden ohjeiden vaatimista työnantajalta yhdessä luottamusmiehen kanssa, Kurvonen sanoo.

Teksti: Matias Manner

Kuva: Leena Koskela

OAJ on koonnut yhteen tietoa uudistuvasta ammatillisesta koulutuksesta omalle sivustolleen, johon voit tutustua täällä.