OAJ ja YLL selvittivät: Yliopistotyö on pirstaleista ja palkat polkevat paikallaan
Yliopistoissa opetustyötä tekevien henkilöiden palkat polkevat paikallaan ja työ pirstaloituu. Työhyvinvointia lisäisivät paremman palkkauksen lisäksi henkilöstön määrän lisääminen ja selkeämmät urapolut, selviää OAJ:n ja YLL:n kyselystä.
YLL:n jäsenet pitävät työnsä sisällöstä, jos vain saavat keskittyä siihen. Tyytymättömyyttä vastaajissa aiheuttavat heikko palkkakehitys ja vähäiset mahdollisuudet edetä uralla.
Tiedot käyvät ilmi Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n tekemästä jäsenkyselystä. Kysely julkaistiin tänään 8.11. OAJ:n Yliopistopäivillä Helsingissä.
– Selvitys osoittaa, että opetuspainotteisissa tehtävissä palkka on kehittynyt huonosti. Palkkausjärjestelmä ei toimi, se ei tunnista riittävällä tavalla opetuksessa kehittymistä eikä opetustehtävissä ansioitumista, kertoo yliopistoasiamies Hanna Tanskanen OAJ:stä.
Samoilla linjoilla on Yliopistojen opetusalan liiton puheenjohtaja Santeri Palviainen. Hän toivoo opetustyötä tekeville parempia uramahdollisuuksia.
– Yliopistoihin tarvitaan selkeitä urapolkuja. Myös opetusansioilla on kyettävä etenemään työyhteisössä. Opetustyö tulisi ottaa paremmin huomioon palkkakehitykseen vaikuttavana tekijänä, Palviainen toteaa.
Työlle ristiriitaisia odotuksia
Opettajat kokevat, että työhön kohdistuu ristiriitaisia odotuksia. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoo, ettei opetustehtävissä ansioitumalla ole mahdollista edetä yliopistouralla ja palkkauksessa.
Uran edistäminen ja palkkauksen saaminen kasvuun vaatisivat tutkimuksen tekemistä, mutta sitä on vaikeaa saada mahtumaan työsuunnitelmaan. Opettajat ovat joutuneet mahduttamaan työsuunnitelmiinsa myös muita töitä kuin opetusta, tutkimusta, kehittämistehtäviä ja hallinnollista työtä.
– Tutkimukselle ei vain tahdo löytyä aikaa. Monet tekevät tutkimustyötä vapaa-aikanaan. Erityisesti yliopistonlehtoreilla työajan ylittävä työ kohdentuu tutkimukseen. Osa pääsee tutkimustyöhön vain ulkopuolisen rahoituksen turvin eli osallistumalla tutkimushankkeisiin, Tanskanen kertoo.
Myös siinä on eroja, miten yliopistot tunnistavat verkko-opetusta ja monimuoto-opetusta.
– Osa yliopistoista ei osaa tunnistaa opetuksen muotojen muuttumista ja siksi työsuunnitelmiin ei osata arvioida näiden tehtävien osuutta oikein.
Resepti ongelmien ratkaisemiseksi
Tanskasen mukaan kyselyn tuloksissa on paljon tuttua. Hänestä nyt on korkea aika puuttua ongelmiin aiempaa vahvemmin. Työstä pitää saada riittävä korvaus ja työlle pitää saada rajat. Kyselyn perusteella etenkin yliopistonlehtoreilla työtä on nyt liikaa.
OAJ:llä ja YLL:llä on omat ehdotuksensa, joilla yliopistojen opetustyöstä saadaan houkuttelevaa ja lisätään henkilöstön hyvinvointia.
– Lääkkeet ovat kyselyssäkin esiin tulleet keinot: palkkauksen parantaminen, selkeämpien urapolkujen luominen ja tutkimustyön mahdollistaminen opetushenkilöstölle, Tanskanen sanoo.
Hyviä esimerkkejä löytyy
Siitä Tanskanen on hyvillään, että vihdoin ainakin Tampereen, Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa on ryhdytty pohtimaan uramalleja ja opetusansioilla meritoitumista.
Yliopistopäivillä kuullaan Handelshögskolanin, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston pääluottamusmiesten selvitykset siitä, miten urakehitystä ja meritoitumista opetusansioilla edistetään heidän yliopistoissaan.
OAJ ja YLL selvittivät
- Vuoden 2019 alussa tehtyyn kyselyyn vastasi 346 OAJ:n ja OAJ:n valtakunnallisen piirin YLL:n jäsentä. Vastausprosentti oli 24,5.
- Vastaajista noin kolmasosa on yliopistonlehtoreita. Muita vastaajia olivat esimerkiksi yliopistonopettajia, apulaisprofessoreja, väitöstutkijoita ja tuntiopettajia.
- Yliopistonlehtoreiden kokemukset poikkeavat hiukan muista kyselyyn vastanneista. Yli puolet heistä kokee, että työtä on liikaa.
- Tutustu koko kyselyyn täällä.