Korkeakoulutuksen tiekartta haluaa tehdä korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja. Jotta kunnianhimoinen tavoite onnistuu, on panostettava jatkuvasti henkilöstön hyvinvointiin ja palkittava siitä.
Syksyllä 2017 julkaistu korkeakoulutuksen visio luonnosteli suomalaisen korkeakoulutuksen suunnan vuoteen 2030. Työtä tehtiin vuoden verran eri työryhmissä, ja nyt vision toimeenpanoa ohjaava tiekartta on valmistunut.
Tiekartan polkuja esitellään tänään opetusministeriön järjestämässä seminaarissa Helsingissä.
Teossa viisi kehittämisohjelmaa
Tiekartan ehdotuksia toteutetaan viidellä kehittämisohjelmalla, jotka toimeenpannaan vuosina 2021-2024. Ohjelmilla edistetään esimerkiksi korkeakoulujen digitalisaatiota sekä vauhditetaan korkeakoulupedagogiikan kehittämistä, korkeakoulujen verkostoitumista sekä kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymisen syntymistä.
Tähtäimessä väestön koulutustason nosto
Vuonna 2017 julkistetun Korkeakouluvision tähtäimessä on, että vuonna 2030 yli puolet suomalaisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Kehittämisohjelmissa monipuolistetaan väyliä korkeakoulutukseen ja tutkintojen määrää lisätään aloilla, joilla on kysyntää koulutuksesta ja työvoimasta. Myös väyliä opintoihin monipuolistetaan niin nuorille kuin aikuisväestölle.
– Nämä ovat kovia tavoitteita, jotka haastavat yliopistoja ja ammattikorkeakouluja käymään työelämän kanssa vuoropuhelua ja kehittämään yhdessä koulutuksen toimintamalleja. Uusia koulutuksen sisältöjä ja uudenlaista pedagogiikkaa pystyy luomaan vain osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, korostaa erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, joka hoitaa OAJ:ssä ammattikorkeakoulujen asioita.
Jatkuvan oppimisen rahoitus auki
Korkeakouluista toivotaan jatkuvan oppimisen tyyssijoita. Tämän tehtävän toteuttamiseen ammattikorkeakouluille on luvassa 66 miljoonaa euroa vuodessa ja yliopistoille 78 miljoonaa euroa vuodessa rahoitusmallin kautta ohjautuvaa perusrahoitusta.
– Tämä rahoitus on vasta alku miljoonan suomalaisen koulutuksessa. Opettajien osaamisen proaktiivinen kehittäminen on ykkösasia, jos halutaan onnistua jatkuvan oppimisen tehtävässä.
Tiekartassa hyvät suuntaviivat tulevaisuuteen
Korkeakoulutuksen tiekarttaa valmisteltiin työryhmissä, joissa OAJ:stä olivat Hannele Louhelaisen lisäksi mukana yliopistoasiamies Hanna Tanskanen sekä korkeakouluasiamies Pasi Repo.
OAJ:n mielestä on arvokasta, että korkeakoulujen johdolla on vision lisäksi käytettävissään tuore henkilöstön osallisuutta, hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä korostava tiekartta.
– Tiekartan painoarvoa lisää se, että lopputulos on moniäänisen yhteistyön tuote. Mikäli kaikilla päätöksentekotasoilla edetään tiekartan viitoittamassa suunnassa, korkeakouluilla on todellinen mahdollisuus tulla Suomen parhaiksi työpaikoiksi pitkän taipaleen ja perusrahoituksen tasokorotuksen jälkeen, Pasi Repo arvioi.
Kehittämisohjelmien toteuttajien tulee muistaa, että erityisesti asiantuntijatyössä henkilöstö ratkaisee.
– Ilman hyvinvoivia ja osaavia työntekijöitä ei synny tulosta eikä tutkintoja. Henkilöstöön pitää uskaltaa luottaa ja panostaa varsinkin nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa työilmastossa.
Avoimuutta rahan jakamiseen
Korkeakoulujen kehittymistä ja toimintaa ohjaavat vastikään hyväksytyt uudet rahoitusmallit, jotka OAJ:n mielestä painottavat liikaa tuloksia vakauden ja ennakoitavuuden kustannuksella.
Kun rahaa jaetaan tulosten perusteella, jakokriteerien pitää olla kaikkien tiedossa.
– Avoimuutta lisäisi esimerkiksi se, että opetusministeriö julkaisisi tiedot siitä, kuinka strateginen raha on jaettu korkeakoulujen välillä ja millä perusteella, Hanna Tanskanen toteaa.
Hyvinvoiva henkilöstö kilpailuvaltti
OAJ:n mielestä henkilöstön hyvinvoinnin olisi pitänyt olla yksi mittari rahoitusmallissa, jonka perusteella korkeakoulut voisivat saada rahaa.
– Niin ei valitettavasti käynyt. Henkilöstön hyvinvoinnin seuraamisen tulee kuitenkin olla vahva osa korkeakoulujen ohjausta ja strategiaa. Kannatammekin tiekarttaa valmistelleen rahoitustyöryhmän ehdotusta siitä, että henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta kerättäisiin vertailukelpoista tietoa yhteisellä henkilöstötilinpäätösformaatilla, Tanskanen sanoo.
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Leena Koskela