Mieli ry on antanut kouluttajilleen väärää tietoa siitä, mitä mieltä OAJ on Lapset puheeksi -menetelmästä. OAJ:n koulutusasiainpäällikkö korostaa, että ylimääräistä paperityötä ja lainsäädännön kanssa päällekkäisiä toimintatapoja ei kouluihin kaivata.
Mieli ry eli entinen Suomen Mielenterveysseura on lähettänyt kouluttajilleen viestin, jonka seurauksena kouluttajat ovat saattaneet saada sellaisen käsityksen, että OAJ kannattaa järjestön laatimaa Lapset puheeksi -menetelmää. OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen toteaa, että näin ei ole.
– On todella valitettavaa, että tällainen väärinkäsitys on syntynyt. Tapasimme eilen järjestön edustajaa, ja tietojemme mukaan he ovat jo välittäneet omissa kanavissaan tietoa, jossa kerrotaan selvästi, että meillä on menetelmästä erilainen käsitys, Lahtinen sanoo.
Ongelmana byrokratia ja turha päällekkäisyys lainsäädännön kanssa
Lapset puheeksi -menetelmää käytetään esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Menetelmään kuuluu oma lokikirja, jonka mukaan tavoite vastaa oppilas- ja opiskeluhuoltolain tavoitetta. Päämääränä on siis Mieli ry:n mukaan edistää nuoren hyvinvointia, opiskelua ja suotuisaa kehitystä tukevaa arkipäivää sekä kotona että koulussa.
Tavoite on Lahtisen mukaan hyvä, mutta ongelma on siinä, että menetelmä on osin päällekkäinen erityisesti juuri opiskeluhuoltolakiin kirjattujen toimintatapojen kanssa. Lahtisen mukaan OAJ:n näkemys Lapset puheeksi -menetelmästä on selvä: OAJ ei halua yhtään lisää kirjallisia tai muita suunnitelmia, joita opettajat laativat oppilaalle yhdessä vanhempien kanssa.
–Mielestämme Lapset puheeksi -menetelmän toimintasuunnitelma lisää byrokratiaa ja turhaa kirjaamista, Lahtinen sanoo.
OAJ:n näkemys Lapset puheeksi -menetelmästä on selvä: OAJ ei halua yhtään lisää kirjallisia tai muita suunnitelmia, joita opettajat laativat oppilaalle yhdessä vanhempien kanssa.
Hän muistuttaa, että perusopetuksessa on jo käytössä oppimissuunnitelma sellaisiin tilanteisiin, joissa halutaan sopia toimista, joilla koulu ja koti voivat tukea oppilasta.
– Oppimissuunnitelma on pakollinen tehostetussa tuessa, mutta se voidaan laatia myös yleisopetuksen oppilaalle. Oppimissuunnitelmassa huoltaja ja opettaja kirjaavat muun muassa oppilaan kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet sekä keinot, joilla oppilasta tuetaan niissä asioissa, joissa hän tukea tarvitsee.
Vielä toimintasuunnitelmaakin ongelmallisempana Lahtinen pitää Lapset puheeksi -menetelmään kuuluvaa neuvonpitoa.
– Neuvonpito on toimintamallina täysin päällekkäinen oppilashuollon kanssa. Opiskeluhuoltolaki velvoittaa kouluja kutsumaan koolle asiantuntijaryhmän eikä neuvonpitoa ja noudattamaan lain mukaisia toimintatapoja ja kirjaamisia, Lahtinen sanoo.
Neuvonpito on toimintamallina täysin päällekkäinen oppilashuollon kanssa.
Hän korostaa, että oppilashuoltoa ei voida toteuttaa minkä tahansa menetelmän mukaan, vaan siinä täytyy noudattaa lakia. Oppilashuollon asiantuntijaryhmää laki velvoittaa laatimaan opiskeluhuoltokertomuksen tapaamisesta. Tämä kertomus arkistoidaan oppilashuollon rekisteriin.
–En näe mitään järkeä siinä, että lisäksi pitäisi laatia erikseen Lapset puheeksi -menetelmän mukainen muistio. OAJ ja opettajat eivät halua turhaa ja päällekkäistä byrokratiaa eivätkä yhtään turhaa paperityötä.
Jos menetelmää käytetään, tarvitaan resursseja
Hyviäkin puolia Nina Lahtinen näkee Lapset puheeksi -menetelmässä. Hänestä on hyvä, jos opettajia koulutetaan siitä, miten lasten vahvuuksia ja haavoittuvuuksia voidaan havaita ja miten niistä voidaan vanhempien kanssa keskustella. Tähän tarkoitukseen Lapset Puheeksi -lokikirjan keskusteluosio toimii hyvänä tukena.
–Menetelmän keskusteluosio on kuitenkin liian laaja käytettäväksi nykyisillä resursseilla. Lokikirjan keskusteluaiheissa on myös useita aivan samoja asioita kuin laajoissa terveystarkastuksissa. Jos työnantaja jostain syystä katsoo, että menetelmää tarvitaan, niin työnantaja vastaa siitä, että menetelmän käyttö ei aiheuta ristiriitoja lainsäädännön kanssa.
Jos työnantaja jostain syystä katsoo, että menetelmää tarvitaan, niin työnantaja vastaa siitä, että menetelmän käyttö ei aiheuta ristiriitoja lainsäädännön kanssa.
Erittäin tärkeää Lahtisen mukaan on huomioida sekin, että jos päiväkodissa tai koulussa otetaan käyttöön laaja ja kattava menetelmä, joka vaatii opettajalta enemmän aikaa, niin työnantajan pitää osoittaa enemmän työaikaa tähän tarpeeseen.
– Lapset puheeksi -menetelmän käyttö ei ole mahdollista ilman lisäresursointia. Nyt opettajat käyvät vartin tai parinkymmenen minuutin pituisia vanhempainvartteja, ja se aika ei millään riittäisi näin laajan menetelmän hyödyntämiseen. Tällaisten uusien menetelmien käyttöä pohdittaessa pitää aina lähteä siitä, että menetelmään koulutetaan ja annetaan työaikaa.
Lue lisää tuesta
- OAJ:n selvityksissä on käynyt ilmi muun muassa se, että vain kolme prosenttia opettajista pitää nykyisiä oppimisen ja koulunkäynnin tuen resursseja riittävinä. Tutustu OAJ:n selvityksiin ja ratkaisuehdotuksiin.
- Lue lisää kolmiportaisesta tuesta ja siihen liittyvistä käytännöistä Opetushallituksen sivuilta.
- Lue lisää oppilas- ja opiskeluhuollosta sekä siihen liittyvistä käytännöistä OKM:n sivuilta.
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela