• logo
  • logo
Digitalisaatio

OAJ:n digikysely kertoo laitteiden puutteesta ja lisääntyneestä työmäärästä – OAJ:llä ratkaisuehdotuksia

21.03.2019 - 14.00 Uutinen
Kuvituskuva

Joka seitsemännellä peruskoulun opettajalla ja joka kymmenennellä lukion opettajalla ei ole käytössään työnantajan tarjoamia digitaalisia työvälineitä. OAJ haluaa jokaiselle opettajalle työnantajan kustantaman digilaitteen ja ehdottaa keinoja digitalisaation edistämiseksi.

Joka seitsemännellä peruskoulun opettajalla ei ole käytössään työnantajan tarjoamia digitaalisia työvälineitä. Lukiossa digitaaliset työvälineet puuttuvat joka kymmenenneltä opettajalta.

Työnantajan tarjoamien digivälineiden puute on konkreettinen osoitus siitä, miten epätahtisesti digitalisaatio koulutuksessa etenee. Opettajat myös joutuvat käyttämään omia laitteita työssään. Joka neljäs käyttää omaa kannettavaa tietokonettaan ja joka toinen omaa älypuhelintaan työtehtävien hoidossa.

Tiedot käyvät ilmi OAJ:n tänään julkaisemasta selvityksestä, johon opettajilta kysyttiin tietoa nykytilasta syksyllä 2018. Samalla selviää, että parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä kolme vuotta sitten vain 60 prosentilla oli käytössään työnantajan tarjoama kannettava digilaite.

Digivälineet lisänneet tehokkuutta, mutta myös työkuormaa

Digitaalisten opetusmateriaalien käyttö on yleistynyt selvästi muutamassa vuodessa. Yli 60 prosenttia opettajista kertoo käyttävänsä digitaalisia opetusmateriaalia säännöllisesti. Sähköisten oppimisympäristöjen käyttö on yleistynyt etenkin lukioissa.

Noin 70 prosenttia opettajista ja rehtoreista kertoo digitaalisten työvälineiden lisänneen työn tehokkuutta. Toisaalta selkeä enemmistö vastaajista kokee digitaalisten työvälineiden käytön kasvattaneen työmäärää, työn kuormittavuutta ja työhön kuluvaa aikaa.

– Digitalisaatiolla saavutettu työn tehokkuus on valitettavasti näennäistä, jos työmäärä samanaikaisesti kasvaa. Harmillista on sekin, että rehtoreilla ja opettajilla ei juuri ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä työvälineitä hankitaan, OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo sanoo.

Opettajien koulutus puutteellista

Opettajat eivät ole saaneet riittävästi koulutusta ja ohjausta digitaalisten työvälineiden käyttöön. Puutteelliseksi opettajat kokevat erityisesti digitaalisten oppimisympäristöjen sekä avoimien ja kaupallisten opetusmateriaalien perehdytyksen.

Vaikka rehtorit ovat saaneet koulutusta etenkin hallinto-ohjelmien käyttöön, joka neljäs rehtori koki saadun koulutuksen riittämättömäksi. Rehtorit käyttävät eniten Wilmaa, sähköpostia sekä toimisto- ja hallinto-ohjelmia.

– Jopa paljon parjattu Wilma koetaan hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi ohjelmaksi. Vaikka kodin ja koulun välisen yhteyden koetaan digivälineiden myötä tiivistyneen, kerrotaan myös keskustelun sävyn muuttuneen kriittisemmäksi, mikä on huolestuttavaa, Salo kertoo. 

Digitalisaatioon suhtaudutaan myönteisesti

Yli 90 prosenttia vastaajista suhtautuu digitalisaatioon valtaosin myönteisesti. Opettajat ja rehtorin näkevät myös digitalisaation tulevaisuuden positiivisena. Vain noin joka kymmenes vastaaja ei ole innostunut ottamaan digitaalisia työvälineitä käyttöön.

Osa vastaajista on sitä mieltä, että digitalisaatio on saanut kehittämisessä liian suuren painoarvon. Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista toivoi, että panostukset digitalisaatioon kasvavat. Lisäpanostusta odottavat erityisesti rehtorit.

Pedagogisen laadun koetaan lisääntyneen

Yli 60 prosenttia vastaajista sanoo digitaalisten työvälineiden käytön lisänneen opetuksen pedagogista laatua. Kuitenkin näkemykset digitaalisten työvälineiden vaikutuksista oppimistuloksiin jakautuvat.

Hieman yli puolet OAJ:n kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että digitaaliset työvälineet eivät ole vaikuttaneet oppimistuloksiin, kolmannes kertoi niiden vaikuttaneen positiivisesti ja joka kymmenes sanoi niiden heikentäneen oppimistuloksia.

Digisatsauksissa muistettava laitteiden lisäksi ylläpito ja osaamisen kehittäminen

OAJ kannattaa mallia, jossa kolmasosa digipanostuksista käytetään laitteisiin, kolmasosa ylläpitoon ja kolmasosa opettajien ja rehtoreitten osaamisen kehittämiseen.

– Ei riitä, että kouluihin ja oppilaitoksiin hankitaan digilaitteita. Toimiva digitalisaatio edellyttää resursointia myös laitteiden ylläpitoon ja käyttäjien koulutukseen. Digitaaliset välineet eivät myöskään poista laadukkaan opetusmateriaalin tarvetta, Salo muistuttaa.

Työvälineet kuntoon, hankintoihin järkeä

Järjestö haluaa, että digitalisaatioon määritellään sitova kansallinen vähimmäistaso ja jokaisella opettajalla ja rehtorilla on työnantajan tarjoama kannettava digityöväline. Hankintojen lähtökohtana tulee olla välineiden tarkoituksenmukaisuus pedagogiikan ja tehtävän työn kannalta. Keskeneräisten digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa on vältettävä.

–Täydennyskoulutusta on annettava työajalla, ja siinä kannattaa hyödyntää muun muassa tutoropettajamallia. Digivälineiden käytön tavoitteena on oltava työn laadun parantuminen, työn helpottuminen ja työntekijöiden ajan vapautuminen ydintehtävien hoitoon, Salo sanoo.

OAJ tähdentää työntekijöiden roolia työvälineiden valinnassa ja kehittämisessä. Opettajalla on myös oltava pedagoginen vapaus valita käytettävä digioppimateriaali, ja hänelle kuuluu tekijänoikeudet itse laatimaansa materiaaliin.

Lue lisää OAJ:n digiselvityksestä Toimivaa digitalisaatiota! 


Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Leena Koskela

Jaa