• logo
  • logo

OAJ:n valtuusto tenttasi hallitusta vuosityöajasta

14.11.2019 - 16.33 Uutinen
Kuvituskuva
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa on edetty ja edetään vapaaehtoisuuden kautta, korosti OAJ:n hallituksen jäsen Kari Nieminen.

Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikasopimus ja perusopetuksen vuosityöaikakokeilu nousivat jo viime keväänä valtuuston keskusteluissa isosti esille. Samat aiheet puhuttavat edelleen. OAJ:n hallitus sai kyselytunnilla vastattavakseen lukuisia vuosityöaikaa koskevia kysymyksiä.

Perusopetuksessa on meneillään vuosityöaikakokeilu, jossa on mukana yhteensä parisataa opettajaa. OAJ:n valtuuston kokouksessa järjestetyllä kyselytunnilla nousi esiin monta vuosityöaikaan siirtymiseen ja sopimuksista viestimiseen liittyvää kysymystä.

  • Lisätietoa perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta löydät täältä.
  • Ammatillisen koulutuksen vuosityöajasta löydät tietoa täältä.

Kokeilukouluissa arvioidaan, jatketaanko kokeiluja

Hallitukselta tentattiin, ovatko jäsenet kokeilun kannalla ja miksi kokeilua halutaan edistää.

Koko jäsenkunnan enemmistö tuskin on kokeilun kannalla, mutta kokeiluun osallistuu vain sellaisia kouluja, joissa enemmistö opettajista on halunnut mukaan, totesi OAJ:n hallituksen jäsen Jukka Sarpila.

– Kokeilukouluissa keskustellaan kevään aikana siitä, onko kokeiluja järkevää jatkaa, Sarpila totesi.

Hän totesi myös, että OAJ on vienyt Kuntatyönantajille eli KT:lle tiedon vuosityöaikakokeilun paljastamasta luottamuspulasta.

– Monessa koulussa kokeiluihin ei haluta, koska luottamus työnantajaan on heikko.

Monessa koulussa kokeiluihin ei haluta, koska luottamus työnantajaan on heikko.

Toiveena saada eväitä OVTESin kehittämiseen

Jukka Sarpila totesi myös, että yleissivistävien opettajien valtuustoryhmässä on selvä näkemys siitä, ettei nykyinen opetusvelvollisuuksiin perustuva työaikamallikaan ole täydellinen.

–OVTESissä on korjausta vaativia kipukohtia. Hallituksen jäsenenä ja yksityishenkilönä toivon, että kokeilujen avulla löytyy elementtejä, joita voidaan konkreettisesti hyödyntää ongelmien ratkaisemisessa ja opettajien etujen valvomisessa, Sarpila sanoo.

Kokeiluja ei laajenneta väkisin

Hallitukselta kysyttiin myös, miten OAJ:n hallitus ja KT toteuttavat valtuuston tahtoa saada lisää kokeiluja Suomeen. Tähän hallituksen jäsen Kari Nieminen totesi, että aineenopettajia on kokeilussa valitettavan vähän, mutta että tässä vaiheessa hallitus ei KT:n kanssa ryhdy konkreettisiin toimiin tilanteen muuttamiseksi.

– Perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa on edetty ja edetään vapaaehtoisuuden kautta. Kokeiluun liittyminen vaatii koulun opettajien tahdon ja paikallisyhdistyksen neuvotteleman paikallisen sopimuksen, joka pitää vielä hyväksyttää OAJ:n hallituksessa ja KT:ssä. Kokeilu voi alkaa vasta sitten, Nieminen totesi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

petri-kaariainen-oaj-valtuusto2019-1070x536-by-hese.jpg

OAJ:n 1. varapuheenjohtaja Petri Kääriäinen totesi, että että jälkikäteen ajateltuna oli virhe lakkauttaa OAJ:n oma vuosityöaikaa käsittelevä Facebook-ryhmä.

Vuosityöaikaan siirtymistä seurataan tiiviisti

Myös ammatillisen koulutuksen vuosityöaikasopimus puhutti hallituksen kyselytunnilla. 

– Pitkän urani aikana ei ole tullut vastaani sopimusta, jossa ei olisi kehitettävää, Jouko Karhunen sanoi.

Hän totesi, että ammatillisten vuosityöaikasopimus jouduttiin neuvottelemaan tilanteessa, jossa laista puuttuivat oppitunnit, eli opetusvelvollisuusjärjestelmän pääasiallinen perusta.

– Kun arvioidaan sopimuksen hyvyyttä tai huonoutta, pitää verrata tilannetta ennen sopimusta ja sen jälkeen, Karhunen totesi.

Kun arvioidaan sopimuksen hyvyyttä tai huonoutta, pitää verrata tilannetta ennen sopimusta ja sen jälkeen.

Jäsenmaksutietojen perusteella vuosityöaikaan siirtyneiden ammatillisten opettajien palkat ovat vuositasolla reilut 500 euroa korkeammat kuin niiden, jotka eivät vielä ole siihen siirtyneet.

OAJ:n 1. varapuheenjohtaja Petri Kääriäisen mielestä näin jälkikäteen katsottuna on selvää, että vuosityöaikaan siirryttiin liian nopeasti eikä paikallisilla työnantajilla ole ollut riittävää osaamista sopimuksen soveltamiseen. Pikaista siirtymistä edellytti lakimuutos, jonka seurauksena oppituntien käsite poistui säädöksistä. 

– Työnantajien osaamisen saaminen riittävälle tasolle olisi vaatinut vielä yhden vuoden valmennuskierroksen. Seuraamme hallituksessa tiiviisti, miten vuosityöaikaan siirtyminen sujuu ja millaista keskustelua vuosityöajasta oppilaitoksissa ja sosiaalisessa mediassa käydään, Kääriäinen totesi.

Perusteltu kritiikki on tervetullutta

OAJ:n tapaa viestiä vuosityöaikasopimuksesta on kritisoitu muun muassa sosiaalisessa mediassa voimakkaasti. Jaakko Sarmola sai vastatakseen ammattijärjestön yhtenäisyyttä koskevan kysymyksen. 

– On ymmärrettävää, että toimintaamme kohdistuu kritiikkiä. Toivotamme sen tervetulleeksi, koska ilman kritiikkiä emme voi kehittää toimintaamme, Sarmola sanoi.

Hän korosti sen tärkeyttä, että jäsenillä on selvä kuva siitä, mitä OAJ tekee, miten toimii ja miksi.

– Olennaista on, että puhumme samaa kieltä jäsenten kanssa, Sarmola totesi.

On ymmärrettävää, että toimintaamme kohdistuu kritiikkiä. Toivotamme sen tervetulleeksi, koska ilman kritiikkiä emme voi kehittää toimintaamme.

Sosiaalisessa mediassa on kritisoitu myös OAJ:n päätöstä lakkauttaa oma vuosityöaikaa koskeva Facebook-ryhmä. Kääriäinen myönsi, että jälkikäteen ajateltuna päätös oli virhe. Keskustelua aiheesta olisi pitänyt jatkaa ja resursoida enemmän, ja Opettaja-lehdessäkin olisi voinut olla laajempia ja moniäänisempiä juttuja aiheesta.

– Olemme pyrkineet viestimään vuosityöajasta mahdollisimman avoimesti ja kattavasti. OAJ:n Facebook-liveissä asiantuntijat vastasivat keväällä vuosityöaikaa koskeviin kysymyksiin, ja OAJ:n verkkosivuilla on vastauksia lukuisiin perusopetuksen kokeilua ja ammatillisen vuosityöaikaa koskeviin kysymyksiin, Kääriäinen sanoo.

Moni muukin asia puhutti

Vuosityöaika hallitsi kysymysten aiheita, mutta ei jäänyt kyselytunnin ainoaksi aiheeksi. Paljon keskusteltiin muun muassa työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten tietotaidon ja osaamisen varmistamisesta. 

Kirsi Contursi kertoi, että tulevana vuonna OAJ järjestää pelkästään keskustasolla luottamusmiehille yhteensä 40 tilaisuutta ja työsuojeluvaltuutetuille 7. Sekä luottamusmiehet että työsuojeluvaltuutetut voivat lisäksi osallistua yhteistoimintakoulutuksiin, joita OAJ järjestää tulevana vuonna 11. 

– Tietoa lisäävät myös OAJ:n kuukausittaiset luottamusmieskirjeet, verkkosivut ja sosiaalinen media, Contursi listasi.

Sekä Contursi että Anna Hoffrén totesivat kuitenkin, että myös uudet tavat oppia ja jakaa tietoa ovat tervetulleita. 

– Aina voi oppia lisää, ja esimerkiksi webinaarit ovat erittäin kannatettava idea, Hoffrén totesi.

Koulutuspoliittisista aiheista kysymyksiä herättivät esimerkiksi jatkuva oppiminen ja kolmiportainen tuki. 

– Jatkuva oppiminen on koko työikäisen väestön osaamisen kehittämisen kannalta aivan ensiarvoisen tärkeää. OAJ haluaa vaikuttamistyöllään turvata jatkuvan oppimisen rahoituksen riittävyyden ja sen, että opettajilla ontarpeeksi palkallista työaikaa tehtävien suorittamiseen, Santeri Palviainen totesi.

OAJ haluaa vaikuttamistyöllään turvata jatkuvan oppimisen rahoituksen riittävyyden ja sen, että opettajilla ontarpeeksi palkallista työaikaa tehtävien suorittamiseen.

OAJ on listannut verkkosivuillaan 11 ehdotusta jatkuvan oppimisen uudistuksen saamiseksi maaliin.

Mea Nordberg vastasi huoleen kolmiportaisesta tuesta.

– Me kaikki tiedämme, että kolmiportainen tuki ja väärin toteutettu inkluusio sekä tukipaperit työllistävät opettajia valtavasti tällä hetkellä. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että opettajankoulutukseen saadaan lisää erityispedagogiikkaa, Nordberg sanoi.

Kyselytunnin lisäksi valtuutetut kävivät tänään aamupäivän ajankohtaiskatsausten yhteydessä aktiivisesti keskustelua sopimusedunvalvonnasta, koulutuspolitiikasta, järjestöasioista sekä viestinnästä.

Verkossa vastauksia vuosityöajasta

  • Lisätietoa perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta löydät täältä.
  • Ammatillisen koulutuksen vuosityöajasta löydät tietoa täältä.

OAJ:n valtuusto koolla 13.–15.11.

  • OAJ:n valtuusto käyttää järjestössä ylintä päätösvaltaa. Valtuustoon valitaan vaalipiireittäin 150 varsinaista jäsentä ja 150 varajäsentä. Lue lisää valtuustosta.
  • Valtuustoaiheisia verkkouutisia löydät täältä.

 

Teksti: Heikki Pölönen

Kuvat: Jarkko Mikkonen