• logo
  • logo
Järjestö

OAJ:n valtuutettu Tapio Lindfors: Päättäjien on otettava napakampi ote ammatillisesta koulutuksesta

08.05.2019 - 15.42 Uutinen
Kuvituskuva
Tapio Lindfors osallistuu tänään keskiviikkona alkaneeseen OAJ:n valtuuston kokoukseen, joka päättyy perjantaina.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset tekevät tyhjäksi opiskelijoiden toiveita ja tavoitteita, sanoo ammatillisen toisen asteen opinto-ohjaaja, pääluottamusmies ja OAJ:n valtuutettu Tapio Lindfors. Hänestä koulutuksen järjestäjillä on nyt liikaa soveltamisvaraa, ja päättäjien pitäisi turvata opiskelijoille riittävä määrä kontaktiopetusta.

Heti haastattelun aluksi Lapin koulutuskeskuksen Redun Rovaniemen yksikössä opinto-ohjaajana työskentelevä Tapio Lindfors sanoo, että ammatillisen koulutuksen uudistus eli ammatillinen reformi on ”jokseenkin ylimainostettu”.

– Me olemme ainakin täällä Redussa tehneet reformin ydinasioita, kuten opintojen henkilökohtaistamista ja tiivistä työelämäyhteistyötä jo pitkään. Toki se on tavallaan hienoa, että tällaiseen järjen käyttöön on nyt virallinen lupa, Lindfors naurahtaa.

Isompi vaikutus toimintaan on Lindforsin mukaan ollut ammatilliseen koulutukseen kohdistetuilla rahoitusleikkauksilla.

– Ne ovat olleet valtavan haitallisia. Opiskelijat saavat vähemmän opettajan antamaa opetusta, vaikka tämä on juuri sitä, mitä opiskelijat itse koulutukseltaan haluaisivat. Opiskelijat toivovat myös kiinteämpiä opetusryhmiä, mutta leikkauksen vaikeuttavat myös niiden koossa pitämistä, Lindfors sanoo.

Uudelta hallitukselta Tapio odottaa paljon.

– Olen sitä mieltä, että Suomessa keskushallinto ei ”handlaa” ammatillista koulutusta riittävän hyvin. Ministeriöltä ja Opetushallitukselta ei tule riittäviä kriteerejä ja velvoitteita, mikä johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjät voivat soveltaa asioita miten haluavat.

Opetusmäärät säädöksiin

Tapio Lindfors osallistuu valtuutettuna OAJ:n valtuuston kokoukseen Helsingissä. Hänestä on selvää, että amiksessa opiskelijoiden olisi saatava tietty määrä opetusta suhteessa osaamispisteisiin, kuten OAJ on vaatinut.

– Kyllä opettajan antamille kontaktitunneille opiskelijoiden kanssa pitäisi saada säädöksiin selkeät määrät ja myös ohjeistukset – yhdenvertaisesti lukiolaisten kanssa. Ja yhtä lailla valtakunnallisesti pitäisi säätää se, että tietty määrä opettajan työstä menee opetukseen, eikä mihinkään muuhun, kuten nyt lisääntyneeseen byrokratiaan, Lindfors sanoo.

Työssäoppimisen ongelmat ovat koulutuskeskustelussa liittyneet siihen, että opiskelijat eivät saa työpaikoilla opettajalta riittävää ohjausta. Pohdinnan tasolla Lindfors heittää ajatuksen yritysten ”koulutusverosta”.

– Voisi ajatella, että sellaisella ”promilleluokan” verolla voisimme tukea sekä koulutuksen laatua että myös yrityksiä. Tällaisesta verosta yritykset saisivat vastineeksi opettajia ja oppilaitosten palveluja, jotka kohdistuisivat nimenomaan tähän työelämässä oppimisen maailmaan.

Lindforsin mukaan yritykset, jotka saavat ottaa opiskelijoita vastaan, tulisi auktorisoida, mikä varmistaisi laatua sekä yrityksen että oppimisen kannalta.

”Nuorten kysymyksiin on vastattava”

Rahoituksen lisäämisen ja opetusta koskevien säädösten tarkentamisen jälkeen Lindfors kehittäisi ammatillisen toisen asteen ja esimerkiksi ammattikorkeakoulun välistä nivelvaihetta.

– Minä kuulen omassa työssäni valtavasti kysymyksiä, joita näillä hienoilla nuorilla on jatkokoulutuksesta, valinnaisista opinnoista ja ylipäänsä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Jos mietimme kehityskohtia, minun asteikossani väylät ammattikorkeaan ovat korkealla. Ja toisin päin: toisella asteella on paljon annettavaa ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, joita meillä käy runsaasti suorittamassa käytännön kädentaitojen kursseja.

Teksti: Matias Manner

Kuva: Jarkko Mikkonen

OAJ:n ammatillisen koulutuksen asiantuntijatiimin laatiman ja uudelle hallitukselle suunnatun ammatillisen koulutuksen toimenpideohjelman voi lukea täältä