• logo
  • logo
Sopimusneuvottelut

OECD: Koulutus on avain työllistymiseen – OAJ odottaa satsauksia budjettiriihestä

10.09.2019 - 12.59 Uutinen
Kuvituskuva

OECD:n tänään julkistama selvitys todistaa, että koulutus kannattaa, ja erityisesti korkeakoulututkinnon suorittaminen. OAJ korostaa, että budjettiriihestä tarvitaan lisää rahaa koulutukseen, jotta hallitus yltää työllisyystavoitteisiinsa. Sopimusneuvotteluista OAJ tavoittelee palkkaohjelmaa, jolla lisättäisiin opettajien työn houkuttelevuutta.

Korkeakoulututkinnon suorittaneet suomalaiset työllistyvät paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n vuosittaisesta Education at a Glance -selvityksestä, joka julkistettiin tänään.

Ilman toisen asteen koulutusta olevista suomalaisista nuorista työssä oli vain joka toinen. Suomi jää jälkeen muista OECD-maista myös toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyydessä.

– Suomessa painitaan työttömyyden kanssa. OECD:n selvitys osoittaa taas selvästi, miten tärkeää kouluttautuminen on myös työllistymisen näkökulmasta. Budjettiriihestä odotammekin lisää rahaa esimerkiksi korkeakoulutukseen sekä ammatilliseen toisen asteen koulutukseen, jossa lisärahoitus auttaisi ilman muuta antamaan opiskelijoille hyvät valmiudet työelämään, sanoo OAJ:n korkeakouluasiamies Pasi Repo.

Koulutus näkyy palkassa ja sosiaalisessa pääomassa

Tänä vuonna Education at a glance keskittyy tarkastelemaan korkeakoulutusta. Selvityksen mukaan korkeakoulutus kasvattaa varsinkin naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Naisista, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, työllistyy vain vajaa kolmasosa, kun miehistä työllistyy yli 60 prosenttia. Korkeakoulutetuista naisista työllistyy 81 prosenttia ja miehistä 92 prosenttia.

– Korkeakoulutuksesta hyötyy koko yhteiskunta esimerkiksi juuri työllisyysasteen nousun kautta, mutta kouluttautumisesta on tietysti hyötyä yksilöllekin. OECD:n mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneet 25-64 -vuotiaat suomalaiset ansaitsivat keskimäärin 40 prosenttia enemmän kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneet, toteaa ammattikorkeakouluasioiden parissa työskentelevä erityisasiantuntija Hannele Louhelainen OAJ:stä.

Tulojen lisäksi korkea koulutusaste lisää OECD:n selvityksen mukaan sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia.

Kouluttautuminen lisää intoa oppia uutta

Korkeakoulutus luo selvityksen mukaan hyvän pohjan jatkuvalle oppimiselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Suomalaiset ovat kärjessä innokkuudessa osallistua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin esimerkiksi vapaan sivistystyön piirissä.

Viimeisen vuoden aikana niihin kertoi osallistuneensa 75 prosenttia 25-64 vuotiasta, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Korkeakoulutetuista kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin osallistuvat lähes kaikki, peräti 98 prosenttia. Molemmat luvut ovat reilusti yli OECD:n keskiarvon.

Myös aikuiskoulutukseen osallistuminen lisääntyi koulutustason myötä. Vain 36 prosenttia heistä, joilla ei ole keskiasteen koulutusta, osallistui aikuiskoulutukseen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista aikuiskoulutukseen otti osaa  50 prosenttia, ja korkeakoulutetuista 66 prosenttia. OECD:ssä vastaavat luvut ovat 26, 44 ja 66 prosenttia.

Iso joukko hakijoita jää ulkopuolelle

Korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden määrä on noussut Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Silti se jää alle OECD-keskiarvon, ja Suomen omaankin tavoitteeseen on vielä pitkä matka.

Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkea-asteen tutkinnon. Vuonna 2008 luku oli 38 % ja vuonna 2018 41 %. Samalla aikavälillä OECD:n keskiarvo kasvoi kuitenkin 31 prosentista 44 prosenttiin.

Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että Suomessa ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevista 67 prosenttia ei onnistu sitä saamaan.

– Meiltä jää tosiaan iso joukko nuoria korkeakoulutuksen ulkopuolelle, ja tämä asia on tunnistettu. Meillä on meneillään opiskelijavalintauudistus, jonka vaikutus on vielä näkemättä. Aloituspaikkoja ei ole lisätty ja toimenpiteet uupuvat jatkuvan oppimisen osalta, Hannele Louhelainen muistuttaa.

Rankka leikkauspolitiikka ei myöskään kerro koulutuksen arvostuksesta, sillä sekä yliopistoilta että ammattikorkeakouluilta on viimeisen kymmenen vuoden aikana viety satoja miljoonia euroja.

– Meillä tarjotaan erittäin laadukasta korkeakoulutusta niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa, mistä kertoo esimerkiksi se, että alemman korkeakoulututkinnon läpäisyprosentti on selvästi OECD:n keskiarvon yläpuolella. Viime vuosina liikaa korkeakoulujen menestyksestä on kuitenkin revitty henkilöstön selkänahasta. Nyt päättäjien pitää tehdä arvovalinta ja satsata jo ensi vuonna tuntuvasti korkeakoulutukseen, sanoo yliopistoasioiden työmarkkina-asiamies Hanna Tanskanen OAJ:stä.

Opettajan työn houkuttelevuus otettava vakavasti

Education at a Glance -selvitys osoittaa, että Suomessa opettajien ansiot ovat hiukan yli keskitason uran alussa mutta eivät nouse kokemuksen mukaan samalla tahdilla kuin muissa OECD-maissa. OAJ:ssä valmistaudutaan parhaillaan kevään sopimusneuvotteluihin, ja tavoitteina järjestö on pitänyt esillä esimerkiksi palkan parantamista palkkaohjelman avulla sekä uudenlaisten uramahdollisuuksien luomista.

– Palkkoja pitää nostaa ja opetushenkilöstön urakehitystä pitäisi tukea ihan kaikilla koulutusasteilla, jotta opettajat pysyvät alalla, Tanskanen sanoo.

Teksti: Tiina Tikkanen ja Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela

 

Uutista muokattu 11.9. klo 9.28: täsmennetty yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkauksia koskevaa kohtaa. 

 

Jaa