• logo
  • logo
Koulutusjärjestelmä

OECD:n koulutusjohtaja moittii Suomen ”maan tapaa”: nyt pitää satsata varhaiskasvatukseen

14.03.2019 - 18.25 Uutinen
Kuvituskuva
OECD:n koulutusjohtajan Andreas Schleicherin mielestä Suomessa täytyy nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja varmistaa varhaiskasvatuksen laatu panostamalla erityisesti henkilökunnan koulutukseen ja korkeaan pedagogiseen osaamiseen.

Tulevaisuuden taidoiksi nimetyt uteliaisuus, kriittisyys ja vuorovaikutustaidot kehittyvät jo alle 5-vuotiaana. Siksi on koko Suomen tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys, nostetaanko varhaiskasvatuksen asema Suomessa samalle tasolle perusopetuksen kanssa, sanoo OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher.

Tutkimusten mukaan tulevaisuuden ja oppimisen kannalta keskeiset taidot kehittyvät jo varhaisina vuosina. Suomessa pitäisikin tehdä enemmän sen eteen, että varhaiskasvatus olisi aidosti osa koulutusjärjestelmää, että siihen osallistuisi nykyistä suurempi osa 3–5-vuotiaista ja että sen laatu varmistettaisiin koulutetulla henkilöstöllä. 

Näin sanoo teollisuusvaltioiden yhteistyöjärjestö OECD:ssä Pisa-testeistä vastaava koulutusjohtaja Andreas Schleicher.

– Ymmärrys aivojen kehityksestä on ympäri maailmaa nostanut ymmärrystä varhaiskasvatuksen merkityksestä. On tärkeää siirtyä hoivan ajatuksesta oppimisen ajatukseen. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys paitsi oppimiskykyyn myös sosiaalisiin ja kognitiivisiin taitoihin, Schleicher sanoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

 

oecd_istp2019_brainsensitivity.jpg

Aivojen herkkyys esimerkiksi vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppimiseen on suurimmillaan noin 3-vuotiaana. Lähde: OECD.

 

Opetusministeriön ja OAJ:n yhdessä OECD:n ja maailman opettajajärjestön EI:n kanssa järjestämässä kansainvälisessä koulutuksen huippukokouksessa ISTP:ssä puhunut Schleicher muistuttaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu huomattavasti pienempi osa 3–5-vuotiaista kuin muissa Pohjoismaissa ja Suomi jää kauas myös OECD-maiden keskiarvosta. 

Viimeisten 10 vuoden aikana suurin osa maista on edistänyt sitä, että 3–5-vuotiaat pääsisivät varhaiskasvatuksen piiriin. Suomessa kehitystä ei OECD:n tilastojen mukaan ole juuri tapahtunut.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

oecd_istp2019_enrolment.jpg

Suomessa 3-, 4- ja 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisen aste jää kauas esimerkiksi muista Pohjoismaista. Lähde: OECD.

 

Huomio osallistumiseen ja laatuun

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste pitää Schleicherin mukaan Suomessakin saada kasvuun, mutta lisäksi pitää varmistaa, että varhaiskasvatus on laadukasta.

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan Schleicherin mukaan lisätä koulutuksen tasa-arvoa. Erot lasten välillä saattavat kuitenkin jopa kasvaa, jos varhaiskasvatuksen henkilöstön osaaminen on heikkoa.

– Kyse on sekä osallistumisesta että siitä, kuinka laadukasta se varhaiskasvatus on, mihin lapset osallistuvat. Siksi pitää panostaa erityisesti henkilökunnan koulutukseen ja korkeaan pedagogiseen osaamiseen, Schleicher sanoo.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta varhaiskasvatukseen ja esiopetuksen laatua saadaan lisää? OECD:n linja on selvä: täytyy kiinnittää huomiota työoloihin, jotta alalle houkutellaan osaavaa ja koulutettua työvoimaa. 

– Opettajien työolot palkasta lähtien ovat monessa maassa, Suomessakin, huomattavasti huonommat varhaiskasvatuksessa kuin esimerkiksi perusopetuksessa. On kriittistä, että Suomessa tehdään enemmän töitä sen eteen, että varhaiskasvatus nousee tasa-arvoiseen asemaan perusopetuksen kanssa, Schleicher sanoo.

 

”Maan tavan” on aika muuttua

Miksi Suomi on sitten jäänyt varhaiskasvatuksen kehittämisessä jälkeen muista maista? Schleicherin mukaan ongelmana on "maan tapa".

–Ei ole mitään muuta syytä kuin historia. Näin on aina tehty. Maan tulevaisuuden kannalta on kuitenkin kriittistä, että varhaiskasvatusta ja siihen osallistumista kehitetään ja että se nähdään yhtä tärkeänä kuin muu koulutus. Oppimiserot ovat jo kasvussa, ja jos varhaiskasvatusta ei saada kuntoon, se kuormittaa myöhemmin myös koulussa.

Andreas Schleicher osallistuu jo kahdeksatta kertaa ISTP:hen. Nyt Pisa-huippumaiden opetusministerit ja opettajajärjestöjohtajat yhteen kokoava huippukokous järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Ja ensimmäistä kertaa varhaiskasvatus on mukana tapahtuman agendalla. Schleicher pitää varhaiskasvatuspainotusta hyvänä. 

– Yleensä maat nostavat esiin ylpeydenaiheensa. Suomessa on haluttu painottaa sitä aluetta, jossa on eniten kehitettävää.

 

Luukkainen: tavoitteita seuraavalle hallitukselle – ja sopimuskierrokselle

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on Schleicherin kanssa samoilla linjoilla. Tällä hallituskaudella uudistetun varhaiskasvatuslain myötä päiväkodin tarjoama pedagoginen varhaiskasvatus on entistä vahvemmin jokaisen lapsen oikeus. Lakiuudistuksella myös korostettiin koulutetun henkilöstön merkitystä. Seuraavallekin hallitukselle jäi kuitenkin kehitettävää.

– Varhaiskasvatus pitää säätää sivistykselliseksi perusoikeudeksi, ja lasten osallistumisastetta päiväkodin pedagogiseen varhaiskasvatukseen on nostettava. Yhä useampi 3–4-vuotias täytyy saada varhaiskasvatuksen piiriin, ja heidän oikeudestaan maksuttomaan osapäiväiseen pedagogiseen päiväkodin varhaiskasvatukseen pitää laatia suunnitelma ja toteutusaikataulu, Luukkainen sanoo.

Myös uutta varhaiskasvatuslakia on Luukkaisen mukaan syytä täsmentää. 

– Varhaiskasvatuslaissa on tärkeää määritellä, mitä pedagoginen varhaiskasvatus on, ja oppimisen tuki täytyy varmistaa. Huomiota täytyy kiinnittää myös lapsiryhmiin. Ne on muodostettava pysyviksi, jotta ne tukevat lapsen sosiaalista kehitystä, Luukkainen sanoo.

Varhaiskasvatus tarvitsee päättäjiltä arvostuksen lisäksi myös rahaa.

Monessa kunnassa on pulaa varhaiskasvatuksen opettajista. Siksi yliopistojen pitää Luukkaisen mukaan edelleen lisätä opiskelijoiden sisäänottomääriä varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen. 

– Varhaiskasvatus tarvitsee päättäjiltä arvostuksen lisäksi myös rahaa. Laskelmiemme mukaan kunnat saivat varhaiskasvatuksen järjestämiseen valtionosuutta tänä vuonna 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Tällä sopimuskaudella monessa kunnassa on suunnattu järjestelyeriä varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien palkankorotuksiin. Suunta on oikea, mutta varhaiskasvatuksen riittävä resursointi on edellytys sille, että seuraavalla sopimuskierroksella asiaa saadaan edistettyä lisää, Luukkainen sanoo.

 

Tutustu OAJ:n ratkaisuehdotuksiin

  • OAJ:llä on seuraavalle hallitukselle lukuisia ratkaisuehdotuksia, joiden avulla voidaan muun muassa ehkäistä syrjäytymistä. Varhaiskasvatukseen liittyviä ratkaisuehdotuksia löydät täältä ja täältä

 

Teksti ja kuva: Heikki Pölönen

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee