• logo
  • logo
Ura

OECD:n jättitutkimus: Suomalaisopettajat tyytyväisiä työhönsä – epäkohtia paikattaisiin opettajia lisäämällä

19.06.2019 - 12.07 Uutinen
Kuvituskuva

Suomalaisopettajat ovat motivoituneita sekä varsin tyytyväisiä työhönsä ja sen arvostukseen, paljastaa OECD:n suuri TALIS-raportti. Suomessa suurimmat puutteet liittyvät opettajien perehdytykseen, digitalisaatioon ja erityisen tuen viemään osuuteen opetukseen käytettävästä ajasta. Opettajat ratkaisisivat arjen ongelmia suuntaamalla lisärahaa opetusryhmien pienentämiseen.

Suomalaiset yläkoulun opettajat ovat motivoituneita ja tyytyväisiä työhönsä, selviää teollisuusvaltioiden yhteistyöjärjestön OECD:n keskiviikkona julkaisemasta TALIS-tutkimuksesta (Teaching and Learning International Survey).

Kansainvälistä vertailutietoa opetusta, oppimista ja koulujen johtamista edistävistä tekijöistä tuottavassa TALIS-tutkimuksessa oli Suomesta mukana noin 150 yläkoulua ja 2 700 opettajaa.


Työssä tärkeää sen merkitys, toimeentulo ja vakaa työura

Suomalaisopettajista 80 prosenttia opettajista valitsisi opettajan ammatin, jos heidän pitäisi päättää ammatinvalinnasta uudelleen. Ja vaikka raportti paljastaa myös epäkohtia, opettajista 90 prosenttia ilmoitti opettajuuden myönteisten puolien painavan vaakakupissa kielteisiä enemmän.

Suomessa ja keskimäärin muissakin OECD-maissa opettajat ilmoittivat tärkeimmäksi syyksi ammatinvalintaan lasten ja nuorten kehittymiseen vaikuttamisen. Suomi erottui joukosta, sillä suomalaisopettajat ilmoittivat toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmiksi syiksi varman toimeentulon ja vakaan työuran.

Suomalaisopettajat ilmoittivat tärkeimmiksi syiksi ammatinvalintaan lasten ja nuorten kehittymiseen vaikuttamisen, varman toimeentulon ja vakaan työuran.

Suomalaisopettajista selvästi useampi uskoo opettajan ammattia arvostettavan kuin vertailumaissa. Esimerkiksi Ruotsissa vain liki 11 prosenttia opettajista uskoi ammattiaan arvostettavan yhteiskunnassa, kun Suomessa vastaava luku on 58 prosenttia.

– Asiaa on kysytty opettajilta, ja on huojentavaa, että heillä itsellään on hyvä kokemus ammatista ja sen arvostuksesta. Alan vetovoimassa ja esimerkiksi opettajankoulutuksen hakijamäärissä on nähtävissä kielteisiäkin kehityssuuntia, ja nyt olisikin hyvä katsoa ympärille ja kysyä, arvostaako yhteiskuntakin opettajia yhtä paljon kuin he itse, OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

TALIS2018_Opettajankoulutus_1070x536.png

Suomalaisopettajista vain harva saa uransa alussa mentorointia.

Tarvitaan pienempiä opetusryhmiä ja perehdyttämistä 

Opettajilta kysyttiin, mihin he käyttäisivät rahat, jos koulun budjettia kasvatettaisiin viidellä prosentilla. Suomessa opettajat pitivät erittäin tärkeänä lisärahan kohdistamista opetusryhmäkokojen pienentämiseen palkkaamalla lisää henkilökuntaa (67 %). Myös koulurakennuksen ja välineiden kohentaminen (51 %) nähtiin tärkeänä.

Silmiinpistävin ero suomalaisopettajien työssä verrattuna OECD-maihin liittyy perehdyttämiseen ja mentorointiin. Enemmistö suomalaisista uusista opettajista ei ole osallistunut perehdyttämistoimintaan lainkaan. Suomessa vain vajaa viidennes kouluista tarjoaa uusille opettajille mentorointiohjelmaa.

– Kunnat eivät ole halunneet panostaa tähän, ja itse asiassa mentorointi on mennyt sekaisin esimerkiksi tutoropettajamallin kanssa. Mentorointi olisi tärkeä johtamisen väline koulun toimintakulttuurin muuttumisessa ja kehittämisessä, Lyhykäinen sanoo.

Esimerkiksi Norjassa on kirjattu lakiin, että työssään aloittava opettaja saa kaksi vuotta mentorointia.

– Joissakin Suomen kunnissa on ymmärretty, että perehdytykseen panostaminen kannattaa, kun opettajat viihtyvät ja pysyvät sen avulla työpaikassaan. Valitettavasti näin ei ole kaikkialla, kun joissakin kunnissa työnantaja ei suostu maksamaan sen enempää mentoroinnista kuin mentoroijallekaan, ja perhedystä tapahtuu työajan ulkopuolella.

 

Vertaisoppiminen Suomessa vähäistä

Suomalaisopettajat kehittävät osaamistaan ennen kaikkea lukemalla ammattikirjallisuutta ja osallistumalla kursseille ja seminaareihin. Vain 14 prosenttia oli osallistunut koulutukseen, joka perustui vertaisoppimiseen tai valmennukseen.

Raportin mukaan tähän seikkaan voisi kiinnittää huomiota, sillä opettajien itsensä mukaan oman ammatillisen osaamisen kehittämisessä vaikuttavimmat menetelmät perustuvat opettajien väliseen yhteistyöhön.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan osaamisen kehittämisen esteisiin on syytä tarttua tehokkaasti.

"Osaamisvaatimukset muuttuvat juuri nyt kaikilla aloilla nopeasti muun muassa teknologisen kehityksen myötä. Siksi meidän on kyettävä purkamaan tehokkaasti tekijöitä, jotka estävät opettajiamme päivittämästä osaamistaan," ministeri Andersson sanoo tiedotteessa. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

TALIS2018_ICT_1070X536.png

Vain viidennes suomalaisopettajista kokee olevansa hyvin tai erittäin hyvin valmistautuneita tvt:n opetuskäyttöön. OAJ on esittänyt ratkaisuja digivalmiuksen kehittämiseksi.


Inkluusio ja digitalisaatio kuormana

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön täydennyskoulutusta oli saanut 74 prosenttia opettajista, mutta silti viidennes opettajista kokee, että tarve lisäkoulutukselle on suuri.

Raportin mukaan maahanmuuttajataustaisten ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä pienensi varsinaiseen opetukseen jäävää aikaa.

– Erityisen tuen oppilaat vievät tietenkin enemmän opettajien aikaa, samoin eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat oppilaat. On hyvä, että uusi hallitus aikoo tarttua inkluusion ja kolmiportaisen tuen pulmiin perusteellisen selvityksen jälkeen, Päivi Lyhykäinen sanoo.

On hyvä, että uusi hallitus aikoo tarttua inkluusion ja kolmiportaisen tuen pulmiin perusteellisen selvityksen jälkeen.

Opettajien vastausten mukaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt TALIS-maista kaikkein eniten Suomessa ja Israelissa.

Samaan aikaan suomalaisopettajista vain 21 prosenttia kertoo olevansa hyvin tai erittäin hyvin valmiita tvt:n opetuskäyttöön. Tämä on reilusti OECD:n 43 prosentin keskiarvon alle. Eri aihealueista suomalaisopettajat luottivat kaikkein vähiten omiin kykyihinsä nimenomaan oppimisen tukemisessa digitaalisen teknologian avulla.

OAJ:n selvistysten mukaan opettajien taidot ovat kyllä parantuneet, mutta digitalisaation edellyttämässä opettajien tuessa ei olla kokonaan onnistuttu, koska vain yksi viidestä suomalaisopettajasta kokee, että hänellä on hyvät edellytykset digiopetukseen.

Maaliskuussa julkaisemassaan selvityksessä OAJ esitti kymmentä teesiä, joilla digitalisaatiota voitaisiin edistää.

 

Naisten osuus rehtoreista kasvoi hieman

Suomalaisen yläkoulun rehtori on keskimäärin korkeasti koulutettu 50-vuotias mies, jolla on 12 vuoden työkokemus rehtorin työstä. Suomessa rehtoreina toimii edelleen miehiä hieman enemmän (54 %) kuin naisia, joiden osuus oli kuitenkin kasvanut viidessä vuodessa kuudella prosenttiyksiköllä.

Lähes kaikki rehtorit olivat suorittaneet yliopisto- tai vastaavan tutkinnon, ja opetushallinnon opinnot tai rehtoriopinnot oli suoritettu Suomessa OECD:n keskiarvoa useammin. Toisaalta muunlaisessa johtajakoulutuksessa Suomessa jäädään vähän OECD:n keskiarvon alle.

Suomessa rehtorit ilmoittivat, että laadukasta opetusta rajoittavat eniten pedagogiseen johtajuuteen käytettävän ajan riittämättömyys (42 %), oppilaisiin käytettävän ajan riittämättömyys (26 %) ja tukihenkilöiden vähyys (25 %).

Merkille pantavaa oli kuitenkin Suomen tilanne, sillä yli 29 prosenttia rehtoreista ilmoitti viikoittain tapahtuvista oppilaiden välisistä kiusaamisista. Lisäksi päihteiden käyttö tai hallussapito oli Suomessa yleisempää kuin muissa vertailumaissa ja TALIS-maissa.

 

TALIS: Teaching and Learning International Survey

  • Yhteensä 48 maassa ja talousalueella toteutetussa OECD:n TALIS-tutkimuksessa (Teaching and Learning International Survey) selvitettiin yläkoulujen opettajien ja rehtorien työoloja sekä sitä, millaisena he kokevat oman työnsä arvostuksen ja merkityksen. 
  • TALIS tutki myös, millaisia täydennyskoulutustarpeita opettajilla on sekä millaisena opettajat kokevat koulujen työrauhakysymykset.
  • TALIS-tutkimus tuottaa osallistujamaille kansainvälistä vertailutietoa opetusta, oppimista ja koulujen johtamista edistävistä tekijöistä. Suomesta mukana oli noin 150 yläkoulua ja 2 700 opettajaa.
  • Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistaan kahdessa osassa. Nyt julkaistun ensimmäisen raportin tuloksissa tarkastellaan opettajia ja rehtoreita elinikäisinä oppijoina. Ensi vuoden alussa julkaistavassa toisessa osassa puolestaan käsitellään opettajien tiedollisia ja taidollisia ulottuvuuksia ja rehtorien ammattimaisuutta.

 

Teksti: Matias Manner ja Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela

Juttua muokattu 19.6. klo 15.50: Täsmennetty digiopetukseen liittyvää kommenttia, josta syntyi väärä käsitys tutkimuksen tuloksista.

Kurkkaa SuomiAreenan tunnelmiin!

OAJ toi nykykoulun näyttävästi esille 15.–19.7.2019 Porissa järjestettävässä SuomiAreenassa, joka rikkoi aiemman kävijäennätyksensä. Tutustu verkossa SuomiAreenasta tehtyihin uutisiin tai katso keskustelujen tallenteita!

Uutiset ja tallenteet