Koulun rooli ilmastokasvatuksessa on suuri, ja ilmastonmuutos opetuksessa on kaikkien yhteinen asia. Koululaisista on ilmastovaikuttajiksi, jos heille annetaan siihen työkalut. Uusi ilmastokouluverkko kokoaa opetusmateriaalia yhteen yli rajojen.
Koulujen harteille asetetaan useita tehtäviä, joista yksi tärkeimmistä on ilmastovaikuttaminen. Onko kouluista ja koululaista ilmastovaikuttajaksi?
Kyllä on, sanovat vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela, tuleva lukiolainen ja ilmastoaktivisti Peppi Tenkanen Planin lastenhallituksesta, ENO Schoolnet -verkkokoulun perustaja Mika Vanhanen sekä kotitalousopettaja Anneli Rantamäki OAJ:n ilmastokeskustelussa SuomiAreenassa.
Keskustelu on ratkaisukeskeistä ja konkreettista, kun toimittaja Ina Mikkola luotsaa keskustelua koulun roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ilmastokasvatuksen perusta jo luodaan koulutuspolun ensimetreillä. Vaikka varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa ei mainita ilmastonmuutosta, siellä puhutaan kestävästä elämäntavasta ja ekologisuudessa.
– Miten voit suojella luontoa, jos et rakasta sitä itse, tuleva lukio-opiskelija Peppi Tenkanen hahmottaa lapsuudessa muodostetun luontosuhteen arvokkuutta.
Ilmastokasvatus on osa eri oppiaineita
Koulun roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa puhutaan niin paljon, että välillä ehdotetaan erillistä ilmasto-opin oppiainetta. Panelistit eivät usko, että ilmasto-oppia tarvitsee ottaa omaksi oppiaineekseen.
– Ilmastonmuutos opetuksessa on kaikkien yhteinen asia, Rantamäki kiteyttää.
Keskustelijoiden mukaan ilmastokasvatusta voi opettaa eri aineissa.
– Ilmastokasvatusta voi käsitellä esimerkiksi draaman ja musiikin kautta. Mahdollisuuksia on paljon, Vanhanen kertoo.
Tenkasen mukaan on tärkeää, että ilmastokasvatusta on kaikissa oppiaineissa ja hän ehdottaa, että ilmastokasvatusta voi käsitellä maantieteen tunnilla maantieteellisestä näkökulmasta, kun taas ET-tunnilla voidaan miettiä ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisoikeuksiin.
Suomela ottaa esille koulujen resurssit.
– Tärkeää on, että yhteiselle opettajien keskustelulle ja suunnittelulle on aikaa, hän sanoo.
Nuorille tietoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa
Kaikki panelistit ovat yksimielisiä siitä, että tärkeintä koulun ilmastokasvatuksessa on kasvattaa itsenäisesti ajattelevia, aktiivisia kansalaisia.
Opettajan rooli on kotitalousopettaja Anneli Rantamäen mukaan tarjota nuorille vaihtoehtoja, mutta loppukädessä valinta on nuorilla. Hänen mukaansa nuorille voi kertoa esimerkiksi t-paidan valmistusketjusta ja pohtia syitä, miksi edullinen t-paita ei usein ole yhtä hyvä vaihtoehto kuin vähän hintavampi t-paita.
– Uskon, että nuorista on ilmastovaikuttajiksi, jos annamme siihen mahdollisuuden, hän summaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kotitalousopettaja Anneli Rantamäki kertoi konkreettisten esimerkkien avulla tavoista, joilla ilmastonmuutosta käsitellään nykypäivän kotitaloustunneilla.
Vihreiden kansanedustajan Iiris Suomelan mielestä koulujen tulee luoda tilaa nuorten omaehtoiselle vaikuttamiselle.
– Nuoret on se toivo ja muutosvoima, hän korostaa nuorten roolin tärkeyttä.
Peppi Tenkanen haluaa, että nuorten mielipidettä kuunnellaan tarkasti. Hän ottaa esimerkiksi ilmastolakon, johon kaikki halukkaat nuoret eivät saaneet osallistumislupaa kouluiltaan. Hän toivoo, että kieltämisen sijaan nuorelle annetaan vaihtoehtoja, mutta kaikkeen ei tarvitse osallistua.
– Jokaisen nuoren ei tarvitse tehdä kaikkea. Aikuisten täytyy loppukädessä ottaa vastuu, Tenkanen pohtii nuorten ja aikuisten välistä roolinjakoa.
OAJ mukana koulujen ilmastokasvatuksessa
OAJ ja Plan yhdessä haastavat kaikki Suomen opettajat ja oppilaat ideoimaan oman ilmastotekonsa. Parhaat teot palkitaan, ja kilpailun voittaja julkistetaan marraskuussa. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kouluasteet varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.
Keskustelun yhteydessä Mika Vanhanen kertoi uudesta ilmastokasvatushankkeesta. ENO-verkoston koulut ja koululaisverkostot perustavat ilmastokouluverkon, jota myös OAJ tukee.
Ilmastokouluverkko on nuorten ideoima verkkosivusto, joka tarjoaa kouluille ilmastonmuutoksen opetukseen liittyviä pedagogisia toimintatapoja ja malleja. Sivu yhdistää maailmanlaajuisesti koululaisten konkreettiset ilmastoteot.
– Mukana on seitsemänkymmentä maata kaikista eri maanosista, ENO Schoolnet -verkkokoulun perustaja Mika Vanhanen kertoo.
Voit katsoa ilmastokeskustelun jälkikäteen tästä linkistä.
Teksti: Sara Juntunen
Kuvat: Tomi Glad
Jutusta on korjattu 17.7. klo 7.41 Ina Mikkolan sukunimi.